Tasa-arvon mallimaa? Naisyrittäjien kokemuksia Suomen kasvuyrityskentällä

Suomea pidetään usein tasa-arvon edelläkävijämaana. Naisyrittäjät kohtaavat kuitenkin edelleen suomalaisessa yritysympäristössä haasteita, jotka kumpuavat yhteiskunnallisista normeista sekä sukupuoleen liittyvistä odotuksista.

Usein naisten kohtaamat haasteet eivät rajoitu vain yksittäistapauksiin, vaan ovat osa laajempaa kulttuurista ja rakenteellista kokonaisuutta – naisyrittäjät nähdäänkin usein eräänlaisena yritysmaailman anomaliana.

Ongelmien taustalla ovat näkymättömät, mutta voimakkaat rakenteelliset vinoumat, jotka osaltaan rajoittavat naisten mahdollisuuksia toimia tasavertaisina osapuolina etenkin kasvuyrityskentällä.

Kulttuuriset normit ja rakenteelliset esteet

Suomalaisen kasvuyrityskentän voidaan nähdä perinteisesti rakentuneen maskuliinisten arvojen ympärille. Huolimatta tasa-arvon kasvavasta jalansijasta monilla yhteiskunnan osa-alueilla, nämä arvot heijastavat yhä miehisiä rooleja, jotka väistämättä vieraannuttavat ja voivat tuntua jopa saavuttamattomilta monille alalla toimiville naisille.

Kotimaisen yrityskentän konservatiivisuus korostaa naisyrittäjien kohtaamia esteitä etenkin kansainvälisiin markkinoihin verrattuna; esimerkiksi Yhdysvalloissa naisilla on usein tarjolla runsaammin resursseja, verkostoja ja roolimalleja, jotka aktiivisesti tukevat heidän yrittäjäpolkunsa kehitystä. Suomen pienikokoisessa ja hitaasti mukautuvassa startupkentässä naisten on haastavampaa saada näkyvyyttä ja tarvittavaa tukea liiketoimintansa kasvattamiseksi.

Sukupuolittuneet rakenteet näkyvät myös yritysten ja tapahtumien brändäyksessä ja markkinoinnissa, joissa usein hyvinkin maskuliininen sävy luo mielikuvaa siitä, ketkä kuuluvat yritysmaailmaan – ja ketkä puolestaan eivät.

Näiden ulkoisten tekijöiden lisäksi moni naisyrittäjä kohtaa myös sisäisiä ristiriitoja, sillä yritysmaailman normit tuntuvat usein olevan ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Monet naiset rakentavat yritystoimintaansa yhteisöllisyyden, kestävyyden ja sosiaalisen vaikuttavuuden pohjalle – toisin sanoen arvojen, jotka eivät aina sovi liiketoiminnan kasvukeskeiseen ajatteluun.

Naisyrittäjien täytyykin usein onnistua yhdistämään oma identiteettinsä sekä yritysmaailman asettamat odotukset, mikä osaltaan kaventaa johtajuuden monimuotoisuutta ja vahvistaa rakenteellista epätasa-arvoa.

Sukupuoliroolit ja syrjinnän varjot naisyrittäjyydessä

Naisyrittäjät kokevat kohtaavansa valitettavan usein kykyjensä kyseenalaistamista ja vähättelyä. Osaamista ja potentiaalia on todisteltava perusteellisemmin, vaikka kompetenssi olisikin vähintäänkin riittävä.

Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät verkostot ovat nekin pitkälti miesvaltaisia, mikä heikentää naisten mahdollisuuksia hyödyntää samoja resursseja tasavertaisesti. 

Naisia ei aina nähdä "luonnollisina" yrittäjinä, mikä aiheuttaa hankaluuksia etenkin rahoituskeskusteluissa.

Naisiin kohdistuva syrjintä ei kuitenkaan aina ole näin hienovaraista tai rakenteellista. Moni nainen kohtaa myös suoraa ja äärimmäisen valitettavaa epäasiallista käytöstä, kuten seksuaalista häirintää tai syrjintää. Tämä osaltaan vahvistavaa yritysmaailman valtasuhteita, joissa miehillä on edelleen merkittävä etulyöntiasema esimerkiksi sijoittajaverkostojen hallinnassa.

Resilienssi ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Haasteista huolimatta naisyrittäjät osoittavat huomattavaa resilienssiä, eli kykyä sopeutua ja muuntaa vastoinkäymiset mahdollisuuksiksi. Naisyrittäjät kokevat, että yrittäjyys on pakottanut heidät kehittämään luovia ratkaisuja ja uusia strategioita, jotka auttavat kasvamaan ammatillisesti ja henkilökohtaisesti. Keskeisessä asemassa on myös naisten välinen yhteistyö ja vertaistuki, jotka tarjoavat paitsi käytännön apua myös emotionaalista tukea.

Vaikka sukupuoleen liittyvät esteet voidaan nähdä edelleen olevan läsnä naisyrittäjien arjessa, tulevaisuudessa on nähtävissä myös lupaavia kehityssuuntia. Yhä useammat sijoittajat ja yritykset tunnistavat monimuotoisuuden merkityksen liiketoiminnan kestävyydelle ja kasvulle.

Kansainvälisiltä markkinoilta saatujen kokemusten perusteella inklusiivinen yritysympäristö on johtanut monipuolisempiin roolimalleihin ja naisyrittäjien parempaan näkyvyyteen.

Suomessa tämä kehitys voi toimia sysäyksenä kohti liiketoimintaympäristöä, jossa naisten lisääntyvä näkyvyys ja roolien monipuolistuminen voivat lopulta johtaa tasa-arvoisempaan ja kannustavampaan yrittäjyyskulttuuriin. Yrityskentän avaaminen laajemmalle joukolle osaajia palvelee kuitenkin lopulta kaikkia.