Tällä sivulla
LUTissa keväällä 2023 tehty tutkimus kertoo, että generatiivinen tekoälytyökalu ChatGPT on jo vaikuttanut merkittävästi suomalaisten tietotyöntekijöiden arkeen.
”Hämmästyttävää kyllä, ChatGPT voi toimia tietotyöntekijän älykkäänä henkilökohtaisena valmentajana tai tiimin jäsenenä, joka tarjoaa ohjausta ja vinkkejä eri kielillä. ChatGPT vahvistaa ihmisten kykyjä ja auttaa viimeistelemään ihmisen tehtäviä tehokkaasti ennennäkemättömällä nopeudella, mikä voi johtaa suureen tuottavuuden kasvuun”, kuvaillaan tutkimusartikkelissa Transforming Boundaries: How does ChatGPT change knowledge work?
LUT-kauppakorkeakoulun teollisuusprofessori Mika Ruokonen ja strategioihin ja innovaatioihin perehtynyt professori Paavo Ritala sekä nuorempi tutkija Laavanya Ramaul haastattelivat keväällä 2023 tietotyöntekijöitä ja muita ammattilaisia useissa suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa, jotka olivat jollain tavalla käyttäneet ChatGPT-työkalua.
Esimerkiksi lakialan työntekijät pitivät ChatGPT:ta hyödyllisenä digitaalisena avustajana ammattitekstien tuottamisessa ja tiedon koostamisessa tai uudelleenmuotoilussa, vaikka ihmisammattilaisen asiantuntemusta ja valvontaa edelleen tarvitaan.
Tutkimukseen haastateltu sisältömarkkinoinnin ammattilainen kertoo, että ChatGPT:n tarjoamat uudet ominaisuudet vähentävät dramaattisesti uuden sisällön tuottamiseen liittyviä kustannuksia ja käytettyä aikaa. Tekoäly auttaa kirjoittajaa tyhjän ruudun syndroomassa ja muuttaa tapoja, joilla sisältöä tuotetaan, toimitetaan ja kaupallistetaan.
”Kansainvälinen, tuore tutkimustieto kertoo, että generatiiviset tekoälytyökalut vaikuttavat ainakin joihinkin työtehtäviin noin 80 prosentilla kaikista työntekijöistä. Joissakin tietotyötehtävissä esimerkiksi ChatGPT:n suorituskyky ylittää jo laadullisesti ihmistyöntekijöiden suorituksen”, Paavo Ritala sanoo.
Tekoäly voi auttaa kehittämään uusia työelämätaitoja
LUTin tutkimuksen ideana oli selvittää, millä tavalla suomalaiset yritykset joko kokeilevat tai ovat jo ottaneet jollain tasolla käyttöön ChatGPT:n – ja mihin tekoälyjärjestelmät jo pystyvät ja mihin eivät.
Laavanya Ramaulin mielestä tutkimuksen tärkein löydös on se, että työn kokonaistuottavuus kasvaa, kun korkeasti koulutetut työntekijät voivat siirtää rutiininomaiset tehtävät tekoälyn hoidettavaksi. Ihminen voi siten käyttää työaikaansa luovempiin tehtäviin.
”Lisäksi, vaikka ChatGPT voi suorittaa ihmistä tehokkaammin esimerkiksi koodaajien tai graafisten suunnittelijoiden rutiinitehtäviä, se ei johda välttämättä työpaikkojen katoamiseen. Luovan työn tekijät voivat päinvastoin kehittää itselleen uusia taitoja ja kykyjä tekoälyn avulla”, Ramaul sanoo.
Esimerkiksi ihmiset, joilla ei ole sopivaa taustakoulutusta, voivat oppia tekemään tekoälytyökalujen avulla tekstejä ja kuvia tai kirjoittamaan tehokkaita kehotteita.
”Useimpien ihmisten oli melko vaikea arvioida ChatGPT:n mahdollista vaikutusta työpaikkojen määrään. Yleinen käsitys tuntui silti olevan se, ettei ChatGPT:n yleistyvä käyttö vie ihmisiltä työpaikkoja tulevaisuudessakaan”, Ramaul kertoo.
ChatGPT ei sovi ainoaksi tietolähteeksi
Erilaisten generatiivisten tekoälytyökalujen avulla on jo tehty esimerkiksi ohjelmistokoodia, kirjoja, tutkimustekstiä, käännöksiä, sävellyksiä, logoja, valokuvia, videoita, markkinointisisältöä ja muuta sisällöntuotantoa – ja kaikki tämä tapahtuu minuuteissa, joskus jopa sekunneissa.
Ruokosen ja Ritalan mukaan ChatGPT:ssa vallankumouksellista on juuri sen kyky olla luova ja keskustella vuorovaikutteisesti. Nämä ominaisuudet mahdollistavat käyttäjille aiempaa helpomman ja laajemman pääsyn tekoälyjärjestelmään.
Koneoppimiseen perustuvat, perinteisemmät tekoälyjärjestelmät saattoivat olla hyviä apureita esimerkiksi täsmätehtävissä, mutta järjestelmiltä puuttui generatiivisten tekoälymallien, kuten ChatGPT, joustavuus ja mukautuvuus.
Toki ChatGPT tekee virheitä, eikä sen sanomisiin pidä sokeasti luottaa. Tiedetään, että ChatGPT saattaa toisinaan hallusinoida eli keksiä vastauksia, jotka eivät perustu luotettavaan, vahvistettuun tietoon. LUTin tutkimukseen osallistuneet toivatkin ilmi, etteivät halua käyttää ChatGPT:ta ainoana tietolähteenään. Toinen ChatGPT:n keskeinen puute koskee yksityisyyden suojaa ja salassapitovelvollisuutta.
”Järjestelmään ei haluta syöttää esimerkiksi kovin henkilökohtaisia tietoja asiakkaista. Uskon, että tämäkin asia tulee korjaantumaan tulevaisuudessa teknologian ja eri järjestelmien kehittymisen myötä”, Ruokonen sanoo.
Kokeilu vaatii uteliaisuutta ja avointa mieltä
Tekoälytyökalut tarvitsevat edelleen yleensä ihmistä varmistamaan lopputuloksen oikeellisuuden, mutta:
”On huomattava, että tekniikan ominaisuudet muuttuvat todennäköisesti nopeasti. Esimerkiksi tutkimuksessamme käytössä ollut GPT-4-versio julkaistiin maaliskuussa 2023 ja on sittemmin päivitetty”, Ruokonen sanoo.
Toisin sanoen se, mitä tekoälystä nyt tiedämme, voi olla jo puolen vuoden päästä vanhentunutta tietoa. Vain tämä on varmaa: generatiiviset tekoälytyökalut ovat täällä jäädäkseen. Ruokosen ja Ritalan mukaan juuri siksi on tärkeää, että johtajat ja asiantuntijat säilyttävät avoimen mielen tekoälytyökaluja kohtaan.
”Uteliaisuutta tarvitaan, jotta innostuu kokeilemaan ChatGPT:ta ja muita generatiivisia tekoälytyökaluja. On hyvä omaksua kyky oppia nopeasti jo ensimmäisistä kokeiluista, jotta pysyy omalla alallaan kyydissä mukana”, Ritala sanoo.
ChatGPT
- tulee sanoista generative pre-trained transformer, (GPT, suom. generoiva esikoulutettu neuroverkkoarkkitehtuuri)
- on oppivaan tekoälyyn perustuva chattibotti
- avattiin yleisölle vuoden 2022 loppupuolella
- on amerikkalaisen Open AI -yhtiön kehittämä
- perustuu suureen kielimalliin (ns. LLM, large language model), joka ennustaa, mikä sana seuraa toista
- on perusversiona käyttäjälle ilmainen, mutta kehittyneempi versio on maksullinen
- omaa jo yli 100 miljoonaa käyttäjää
- on tällä hetkellä koulutettu vain vuoden 2021 tietoihin asti, maksullinen versio pystyy hakemaan tietoa myös verkosta
Lisätietoja:
Mika Ruokonen
