Tällä sivulla
Ei ole ollenkaan tavatonta, että mummin vaatekaapista löytyvä Marimekon tasaraitapaita on edelleen täysin käyttökuntoinen. Tasa-arvon symboliksi suunniteltu kuosi on yksi 72-vuotiaan yrityksen tunnetuimmista.
”Marimekon vastuullisen ajattelun juuret syntyivät sodan jälkeen funktionaalisesta tarpeesta ja kulttuurisesta tyhjiöstä. Suomi kärsi köyhyydestä, ja tarvittiin luovuutta siihen, miten tehdä vähäisestä määrästä materiaaleja paljon kestäviä tuotteita. Brändilupauksemme on aina ollut, että vaatteemme kestävät käyttöä mahdollisimman pitkään – laadullisesti ja esteettisesti”, sanoo LUTissa vieraillut Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko.
Tänä päivänä yrityksen vastuullisuus on laajempi käsite – ympäristön, talouden ja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioivia tekoja. Marimekko onkin lähtenyt kehittämään vastuullisuuttaan monin eri tavoin läpi koko arvoketjunsa. Yrityksen kunnianhimoinen pitkän aikavälin tavoite on toimia tulevaisuudessa täysin kiertotalouden ehdoilla. Visiona on, että toiminta ei jätä jälkiä ympäristöön.
Yksi haaste kestävyystiellä on kierrätettävien kuitujen laatu.
”Kierrätys vaatii materiaalien laadulta todella paljon. Toistaiseksi monissa kierrätysmateriaaleissa on ollut haasteena niiden kestävyys käytössä Marimekon laatustandardien mukaisesti. Meillä on menossa monenlaisia kokeiluja, esimerkiksi trikoojätteen käyttö uusien vaatteiden raaka-aineen valmistuksessa”, Alahuhta-Kasko sanoo.
”Mutta rehellisesti sanoen toimialallamme on vielä paljon tekemistä, ja tarvitsemme uudenlaisia vastuullisempien materiaalien innovaatioita.”
Rouva Jenni Haukio asteli vuoden 2018 itsenäisyyspäivän vastaanotolle iltapuvussa, joka oli 100-prosenttisesta koivusta tehtyä Ioncell-kangasta. Aalto-yliopiston keksintö valmistui yliopiston laboratoriossa tahdilla 100 grammaa päivässä.
”Sain käydä tuolloin seuraamassa kankaan valmistumista Aallon laboratoriossa. Prosessin hitaus kertoo siitä, että uusien materiaalien kehittäminen vaatii oman aikansa, vaikka niitä olisi kehittämässä parhaimmat aivot”, sanoo LUTin työelämäprofessori ja muotikaupan yhdistys Fashion Finlandin liiketoimintajohtaja Sami Sykkö.
Marimekon vastuullisuustekoja
- second hand- ja vintagetuotteiden jälleenmyyntialusta Marimekko Pre-loved
- ensimmäinen uusi kaupallinen pienmallisto, jossa on käytetty vastuullista Spinnova-tekstiilikuitusekoitetta
- Helsingin Herttoniemen kangaspaino innovatiivisten kokeilujen ja yhteistyöhankkeiden testilaboratoriona
- Marimekko Marimade -kodintuotemallisto, jonka tuotteissa hyödynnetään muun muassa kierrätettyjä, uusiokäytettyjä ja biopohjaisia materiaaleja
- sitoutuminen Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi YK:n Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti
- tavoitteena vähentää omien toimintojen kasvihuonepäästöjä 40 prosentilla vuoden 2025 loppuun mennessä
- mukana amfori BSCI -aloitteessa, joka edistää maailmanlaajuisten toimitusketjujen työolosuhteiden valvontaa ja kehitystä
Hyvä johtaja ymmärtää ihmisyyttä
Lähes jokainen suomalainen lienee saanut osansa Marimekon unikkojen, pallojen, viivojen ja ennen kaikkea värien ilotulituksesta. Alahuhta-Kasko tunnetaan Marimekon modernisoijana, jonka aikana yrityksen liikevaihto on kasvanut 95 miljoonasta 167 miljoonaan euroon.
Jos muoti-ikoni, yrittäjäneuvos Kirsti Paakkanen pelasti aikoinaan Marimekon konkurssilta, on Tiina Alahuhta-Kasko tiimeineen onnistunut kukittamaan myös nuorison ja kasvattamaan brändin kansainvälistä näkyvyyttä.
Alahuhta-Kasko on ollut marimekkolainen jo 18 vuotta – hän aloitti yrityksessä kesätyöntekijänä ja on itse Paakkasen perehdyttämä. Marimekon toimitusjohtaja Alahuhta-Kasko on ollut vuodesta 2015.
”Kirsti oli suurin brändinero, jonka olen koskaan tavannut. Kirsti ymmärsi ihmisyyttä uskomattoman hyvin. Hänellä oli tapana sanoa, että elämässä on aina vastassa toinen ihminen, ja se pitää niin suunnittelijan kuin johtajan, meidän kaikkien, muistaa.”
Alahuhta-Kasko kertoo oppineensa Paakkaselta muun muassa ilmiöiden ja brändin rakentamisesta lähes kaiken, mitä nyt tietää.
”Kirstillä oli rohkeus ottaa yrityksen dna ja peilata sitä silloiseen hetkeen. Kirstillä oli vahva visio ja näkemys tulevasta. Ilman vahvaa visiota ei ole mitään. Jos yrittää rakentaa tulevaisuutta ainoastaan menneiden mallistojen numeroiden valossa, päätyy toistamaan itseään.”
Alahuhta-Kasko sanoo, että kaikki hänen saamansa tunnustukset ovat tunnustus nimenomaan jokaiselle marimekkolaiselle.
”Haluan jatkaa Marimekon perintöä ja olla rehellinen ja aito ihmisjohtaja, joka uskaltaa näyttää työyhteisölle myös heikkoutensa.”
TIESITKÖ?
LAB: Uusi sovellus nopeuttaa tekstiilien kierrätystä
- LAB-ammattikorkeakoulun Tekoälypaja-hankkeessa kehitetty sovellus helpottaa tekstiilien uusiokäyttöä. Innovaation ansiosta tekstiilijätteen lajittelu kankaan rakenteen, värin ja materiaalin mukaan on yhä nopeampaa. Sovelluksen avulla useita ympäristöä kuormittavia työvaiheita pystytään mahdollisesti jatkossa jättämään tuotantoprosessista pois.
LUT-yliopisto kehittää biopohjaisia suojavarusteita
- Projekti sai Business Finlandilta miljoonarahoituksen. Projektissa kehitetään kestävän kehityksen mukaisia materiaaliratkaisuja terveydenhuollon suojavarusteisiin. (Yle)
Aalto-yliopisto: Ioncell tähtää maailmanmarkkinoille
- Ioncell® on selluloosapohjainen biohajoava kuitu, eikä siitä irtoa mikromuoveja, toisin kuin öljypohjaisista kuiduista. Ioncellin pilottilinjasto käynnistyi 2021, ja linjastolla kuitua saatiin parhaimmillaan 10 kilogrammaa päivässä. Vuonna 2022 perustettiin ekologista tekstiilikuitua kehittävä osakeyhtiö. Aalto-yliopiston mukaan Ioncell Oy tavoittelee 10 vuoden aikana 5–10 prosentin osuutta yli 200 miljardin euron kansainvälisestä tekstiilikuitumarkkinasta.
Tunnistettava muotokieli auttaa erottumaan
Seuraavan viiden vuoden aikana Marimekko tähtää kasvuun etenkin kansainvälisillä markkinoilla. Jo tällä hetkellä suurin osa yrityksen myymälöistä sijaitsee Suomen ulkopuolella.
”Marimekon kilpailuetuna on tunnistettava ja maailmalla tunnustettu muotokieli ja identiteetti.”
Yritys hakee entistä laajempaa asiakaskuntaa ja näkyvyyttä myös kansainvälisten brändijättien kautta. Tuoreimmat esimerkit ovat yhteistyömallistot Adidaksen ja Ikean kanssa.
Alahuhta-Kasko sanoo, että yrityksen kehittämisessä tarvitaan aina riskinottokykyä. Silti päätöksiä pitää malttaa myös punnita.
”Menestys vaatii rohkeutta. Lähdimme useita vuosia sitten rohkeasti modernisoimaan mallistojamme ja brändiämme, jotta puhuttelisimme entistä laajempaa globaalia asiakaskuntaa. Muoti on lifestyle-brändimme viestinnällinen keihäänkärki. Uskottavuutemme haluttuna muotibrändinä heijastuu positiivisesti myös lifestyle-konseptimme muihin tuotelinjoihin.”
Mitä tulee vastuullisuuskysymyksiin kansainvälisillä markkinoilla, Alahuhta-Kaskon mukaan kiinnostus aihetta kohtaan on nousussa ympäri maailman, myös esimerkiksi Aasian maissa. Kiinan Shenzhenissä ja Thaimaan Bangkokissa avattiin hiljattain uudet Marimekko-myymälät.
”Suomi ja Eurooppa ovat monessa kestävyysasiassa edelläkävijöitä. Marimekko haluaa inspiroida omalla esimerkillään koko alaa kohti vastuullisempaa tulevaisuutta. Me marimekkolaiset koemme kunnianhimoisen vastuullisuuden kehittämistyön todella tärkeänä ja merkityksellisenä.”
Artikkeli perustuu Sykön kyselytunti -haastattelusarjan toiseen osaan 7.3.2023. Työelämäprofessorimme Sami Sykkö haastattelee tänä vuonna suomalaisia huippujohtajia Lappeenrannan kampuksella. Suomenkieliset tilaisuudet ovat kaikille avoimia.
