Tällä sivulla
Kiertotalous on paljon enemmän kuin syntyneen jätteen kierrättämistä. Se on talouden malli, jossa materiaalit ja raaka-aineet kiertävät yhteiskunnassa eteenpäin niin kauan kuin niillä on arvoa. Näin minimoidaan jätteen synty, vähennetään uusien raaka-aineiden tarvetta ja luodaan uusia työpaikkoja. LUTissa kiertotalouden teemaa tutkitaan teknologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta.
Kiertotalouden ilmiö ei ole uusi: sanomalehtiä ja paperia on Suomessa kerätty uusiokäyttöön jo yli 70 vuotta ja vanhat vaatteet on kautta aikain hyödynnetty matonkuteina tai rätteinä. Uutta ilmiössä on se, että kiertotaloudesta on tullut maapallon elinehto.
"Kiertotalouden perusidea on siinä, että meillä on käytettävissä vain maapallon luonnonvarat ja aurinko. Maapallo on toisin sanoen suljettu systeemi, missä on tultava toimeen niillä varoilla, mitä on. Luonnonlakeja ei voi muuttaa, joten ihmisten on elettävä niiden mukaisesti", toteaa ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen.
Nykyisillä kulutustavoilla maapallon luonnonvarat riittävät vuosittain elokuuhun asti, ja lopun vuodesta maapallo kuluttaa yli varojen. Tämä tarkoittaa, että luonnonvaroja käytetään 1,5 kertaisesti enemmän kuin maapallo sietää. Valtiot ja kunnat elävät velaksi ja ihmiset voivat huonosti kasvavien paineiden alla.
Syitä näiden ilmiöiden taustalla ovat muun muassa väestönkasvu, talouden epävakaisuus, kaupungistuminen sekä osaltaan myös digitalisaatio: se tekee helpommaksi ja edullisemmaksi muun muassa viestimisen sekä erilaisten asioiden hoitamisen ja kuluttamisen. Toisaalta se voi lisätä työttömyyttä korvaamalla ihmisen tekemää työtä ja lisätä pahoinvointia aiheuttamalla muun muassa infoähkyä.
"Luonnonvarojen kestävä käyttö on vain yksi ulottuvuus tästä haasteesta. Tarvitsemme uusia tekniikoita, menetelmiä ja ymmärrystä, jotta saamme katkaistua taloudellisen ja sosiaalisen pääoman sekä luonnonvarojen samanaikaisen kuluttamisen eli kolmoisvelkaantumisen kierteen", Linnanen huomauttaa.
Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sosiaalisia suhteita ja vastavuoroisuutta, yhteisiä arvoja ja sääntöjä sekä luottamusta. Sillä on suoran yhteys terveyteen ja hyvinvointiin: esimerkiksi ihmiset, jotka ovat aktiivisia osallistumaan ja jotka luottavat toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan, voivat paremmin kuin ne, joilla sosiaalinen osallistuminen ja luottamus ovat vähäisempää - tällöin sosiaalinen pääoma ei kasva.
Kiertotalous luo uusia työpaikkoja
Kolmoisvelkaantumisen katkaisemiseksi tulisi siis säästää yhtä aikaa luonnonvaroja ja rahaa sekä parantaa ihmisten hyvinvointia. Väestömäärän kasvaessa ja eri raaka-aineiden huvetessa ihmisten on jatkossa tultava toimeen aikaisempaa pienemmällä luonnonvarojen ja energian kulutuksella. Luonnon ja ihmisen tasapainon hallinta on avainasemassa, jotta nykyisille ja tuleville sukupolville voidaan turvata mahdollisuudet hyvään elämään.
Jotta kulutus saadaan kestävälle tasolle, on henkilöä kohti laskettu raaka-aineiden menekki vakiinnutettava riittävän alhaiselle tasolle.
"Kansalaisten kysynnän tulisi kohdistua tuotteisiin, jotka edistävät raaka-aineiden tehokasta käyttöä. Kun maksavat asiakkaat haluavat tietynlaisia tuotteita, alkaa tarjontaa syntyä. On esimerkiksi fiksumpaa sijoittaa aidosti kestävään pussilakanaan kuin kolmannen pesun jälkeen hajoavaan."
Ympäristö, päästöt, kierrätys, uudelleenkäyttö ja -valmistus – koko tuotteen elinkaari – otetaan kiertotaloudessa huomioon jo tuotteiden suunnittelussa ja kehityksessä. Tuotteet valmistetaan uusiomateriaaleista, ne ovat pitkäikäisiä ja ympäristölle ystävällisiä. Elinkaarensa päässä tuotteet kierrätetään, materiaalit lajitellaan ja niistä tehdään jälleen uusiomateriaaleja.
Parhaassa tapauksessa kiertotalous luo uusia työpaikkoja materiaalien kierrätyksen, keräyksen ja lajittelun, korjauksen ja huollon sekä uudelleen valmistamisen ympärille. Tällainen malli vaatii enemmän työvoimaa kuin malli, jossa tuotteet valmistetaan uusista raaka-aineista liukuhihnalla ja käytön jälkeen ne päätyvät kaatopaikalle eli loppusijoitukseen. Kun työllisyys kasvaa, myös talous ja ihmisten hyvinvointi kohenevat.
Lue aiheesta muualta:
LUT edistää ilmastotekoja
- 10 tekoa puhtaamman veden puolesta
- Vedenpuhdistus ja kestävä lääkekehitys avainasemassa lääkeainejäämien ehkäisyssä
- Power-to-x (P2X) – Mitä se tarkoittaa ja miten se mullistaa energian- ja ruoantuotannon?
- LUT-yliopisto perustaa Lahteen Suomen ensimmäisen sähköisen liikenteen professuurin
Ideoita yrityksille
"On uskallettava koskea saavutettuihin etuihin"
Tavallisen kansalaisen näkökulmasta kiertotaloudessa tavaroita korjataan ja huolletaan, lainataan ja vuokrataan sekä hankitaan harkiten ja yhdessä. Kertakäyttöisen sijaan satsataan laatuun ja hyviin materiaaleihin.
Energia saadaan uusiutuvista lähteistä ja se käytetään tehokkaasti – esimerkiksi sähkönkulutusta vähentämällä tai siirtämällä kulutus ajankohtaan, jolloin sähkö on edullisempaa.
Uusiutuvaa energiaa saadaan muun muassa auringosta, tuulesta ja vedestä. Sen tuottaminen on mahdollista vaikkapa omalla takapihalla: suurien voimaloiden rinnalla yleistyy auringosta ja tuulesta tuotettu lähienergia. Kuka tahansa kansalainen voi siis tuottaa oman sähkönsä, varastoida sitä tai halutessaan myydä ylimääräistä sähköä sähköverkkoon erilaisten pilvipalveluiden avulla. Rahaa kuluttavasta kansalaisesta eli kuluttajasta tulee ostajan sijaan tuotteiden ja palveluiden käyttäjä.
Ajattelu on kaikissa kiertotalouden vaiheissa käyttäjästä lähtevää ja luonnonvarojen säilyttämiseen perustuvaa. Se mahdollistaa talouskasvun sekä paremman työllisyyden, mutta vaatii nykyisten toimintamallien täysremonttia: tuotannon ja työnteon tehostamisen sijaan asiat täytyy tehdä kokonaan uudella tavalla.
"On hyvä muistaa, että kiertotalous on ratkaisuna välttämätön, mutta ei kaikkivoipa. Kaikkea osaamista ja teknologiaa ei ole vielä olemassa, joten kehitystä on jatkettava. Uutta kehitettäessä on vanhoista malleista luovuttava. On uskallettava koskea saavutettuihin etuihin, että voimme taata fiksut olosuhteet kaikille", Linnanen sanoo.
