Tällä sivulla
”Ilman luontoa meillä ei ole mitään”, totesi YK:n pääsihteeri António Guterres vuonna 2022 pidetyn Montrealin luontokokous COP15:n avauspuheenvuorossa.
Guterresin lause nousi otsikoihin ympäri maailma ja teki selväksi, että meillä on ongelma. Sekä ilmastonmuutos että luontokato ovat kiihtyneet – pääasiassa ihmisen takia. LUT-kauppakorkeakoulun professori Laura Albareda jakaa Guterresin näkemyksen.
”On selvää, että ihminen on aiheuttanut luonnolle paljon vahinkoa. Meidän on silti tärkeää keskittyä siihen, voimmeko korjata edes osan aiheuttamastamme vahingosta.”
Albareda tutki kanadalaisen Ivey Business Schoolin professorin Oana Branzein kanssa, miten luontokatoon on tartuttu Suomen sisävesillä. Sisävesien kalastusalueita olivat vahingoittaneet muun muassa metsien hakkuut, puunjalostuksen jätevedet, turvesoiden kuivatus ja jokien patoaminen.
FT50-julkaisu Journal of Management Studies julkaisi Albaredan ja Branzein ensimmäisen artikkelin tutkimuksesta, Biocentric Work in the Anthropocene: How Actors Regenerate Degenerated Natural Commons. Financial Times 50 -listalla on kauppatieteiden alan maailman 50 korkeatasoisinta tiedelehteä.
Tutkimusta talouden nobelistin jalanjäljissä
”Kalastusalueet ovat historiallisesti yksi eniten tutkituista luonnon yhteisresursseista. Esimerkiksi taloustieteen nobelisti Elinor Ostrom on tarkastellut työssään vesistöjen yhteiskäyttöä”, Albareda kertoo.
Ostrom kumosi tutkimuksissaan taloustieteilijöiden käsityksen siitä, että luonnonvarojen yhteiskäyttö johti aina lopulta varojen ylikäyttöön ja luonnon tuhoutumiseen. Hän osoitti, että useissa paikallisissa yhteisöissä oli käytössä tapoja säädellä esimerkiksi vesistöjen, metsien ja laidunmaiden yhteiskäyttöä tavalla, joka oli sekä ekologisesti että taloudellisesti kestävä.
Albaredan ja Branzein tutkimus laajentaa Ostromin ajatuksia peilaten niitä nykypäivän kalastusalueiden, suomalaisten järvien käyttöön.
LUT tarjosi täydellisen ympäristön tutkimukselle, sillä yliopiston kampus sijaitsee Saimaan rannalla. Albareda aloitti tutkimuksen seuraamalla Saimaan paikallisia tahoja: kalastajia, tutkijoita, kala-asiantuntijoita ja maa- ja metsätalouden toimijoita.
”Kun tarkastelin Suomen muita järviä, törmäsin yhä useampiin innovaatioihin, jotka toivat eri toimijoita yhteen.”
Keskiössä järvien huono tila
Tullessaan mukaan tutkimukseen Oana Branzei kiinnitti huomionsa siihen, että monen järven ekosysteemi oli kärsinyt selvästi ihmisen toiminnasta. Usein tämä näkyi esimerkiksi eri kalalajien välisenä epätasapainona. Järvissä esiintyi suhteettoman paljon niin sanottua roskakalaa, kuten särkeä ja lahnaa, ja lohikalojen määrä puolestaan oli romahtanut.
”Päätimme keskittyä siihen, mitä eri toimijat, kuten kalastajat, tekevät tukeakseen romahtaneen järven elpymistä. Tutkimuksessamme kuvaamme tätä termillä biosentrinen toiminta. Se on toimintaa, jonka keskiössä luonto on silloinkin, kun kyse on liiketoiminnasta”, Albareda ja Branzei kertovat.
Albaredan ja Branzein tutkimuksen mukaan biosentrinen toiminta jakautuu kolmeen osaan: luonnosta huolehtimiseen, luonnon kanssa työskentelyyn ja luonnosta välittämiseen. Tutkimuksessa tarkasteltujen kalastusalueiden ja järvien hyväksi työskennelleiden ihmisten toiminnassa toteutuivat kaikki nämä ulottuvuudet, mitä toiminnan onnistuminen edellyttääkin.
Yritystoiminta on nostanut roskakalan arvoa
Yksi Albaredan ja Branzein tutkimusesimerkki biosentrisestä toiminnasta on Järki Särki. Järki Särki on Keski-Suomen Korpilahdella toimiva perheyritys, jonka päätuote on särjestä valmistettu kalasäilyke.
Yritys sai alkunsa perheen omasta kalastusharrastuksesta. He kalastivat kotijärvestään Päijänteestä katiskoilla särkeä ja valmistivat siitä ruokaa omaan käyttöönsä. Perheen särkisäilykkeet olivat ystäväpiirissä kuitenkin niin suuri hitti, että he päättivät kokeilla, olisiko ideassa ainesta suurempaan tuotantoon.
Ensimmäiset Järki Särki -säilykkeet saapuivat kauppoihin vuonna 2015. Nykyään niitä saa koko Suomesta ja tuoteperhe on laajentunut esimerkiksi lahnaa ja haukea hyödyntävillä tuotteilla.
Järki Särki on osoittanut, että perinteisesti roskakalaksi mielletystä särjestäkin voi jalostaa tuotteita, joilla on paikkansa. Tämä hyödyttää myös paikallisia kalastajia, jonka saaliiksi saamalle särjelle löytyy käyttöä.
Tutkimuksen myötä sekä Albareda että Branzei käyttävät Järki Särkeä esimerkkinä biosentrisestä työstä luennoillaan. Järki Särki on saanut myös kansallista tunnustusta. Se on muun muassa valittu vuoden 2022 Vastuullisimmaksi tuotteeksi ja kilpaillut Vuoden Suomalainen Elintarvike -finaalissa vuonna 2016.
Biosentrinen toiminta skaalautuu myös järvien ulkopuolelle
Albaredan ja Branzein tutkimuksen tärkein löydös on, että toivosta ja etenkään toiminnasta ei kannata luopua. Ennemminkin se on ensimmäinen askel kohti eri ekosysteemien elvyttämistä.
Järki Särjen kaltaiset tapausesimerkit näyttävät toteen, että on olemassa tapoja toimia eri luontotyyppien hyväksi myös sen jälkeen, kun selvää rappeutumista on jo tapahtunut.
Albaredan ja Branzein mukaan heidän osoittamansa biosentrisen toiminnan tavat ovat myös kopioitavissa. Kalalajien ja vesistöjen tilalle voi ajatella yhtä hyvin puulajit ja metsät. Ratkaisujen skaalautuvuus riippuu kulloisenkin toiminnan laadusta.
Albaredan ja Branzein tutkimus osoittaa, että biosentrinen toiminta on tulevaisuutta. Se on tapa, jolla ihmiset voivat auttaa luontoa toipumisessa.
Lisätietoja:
