Tällä sivulla
Antti Hagqvist on valmentanut yritysjohtajia, huippupoliitikkoja, huippu-urheilijoita ja tavoitteellisia kuntoilijoita yli 20 vuotta. Hagqvist ei itse kehuskele asiakkaidensa nimillä, mutta julkisesti valmennussuhteesta ovat kertoneet esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb, OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, Turun pormestari Minna Arve ja Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka.
Hagqvist on mukana LUTin uuden Executive MBA -ohjelman (EMBA) valmennustiimissä. Hän toteuttaa henkisen ja fyysisen toimintakyvyn modulaarisen valmennuksen. Tavoitteena on osallistujien suorituskyvyn, kyvykkyyden ja hyvinvoinnin kasvattaminen osana ohjelmaa.
”Olen luonteeltani sellainen, että haluan tehdä kaikenlaisia uusia asioita. Minua kiinnostaa se, miten asioita voisi tehdä paremmin kuin ennen. Odotan todella innolla yhteistyötä LUTin kanssa. Mullistamme omalla tavallamme EMBA-koulutusta, sillä aivan vastaavaa johtamiskoulutusta ei ole Suomessa tarjolla”, Hagqvist sanoo.
Hagqvistin EMBA-valmennusmoduulit keskittyvät fyysiseen ja henkiseen terveyteen – työhön, uneen ja palautumiseen, liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen, ravintoon, elämän merkityksellisyyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Toteutustapana on lähivalmennus ja muutaman tunnin yksilövalmennus läpi koko ohjelman keston. Hagqvistin työ on auttaa ihmisiä saavuttamaan omia tavoitteitaan. Hän sanoo hakevansa asiakkaille kilpailuetua suhteessa muihin.
”Piiloagendani on kyvykkyyden lisääminen, jotta johtajamme pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lahjakkuuksia.
USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan pelkästään johtajan hyvä henkinen ja fyysinen kunto lisää yrityksen arvoa.”
Hagqvist sanoo olevansa enemmän taiteilija kuin insinööri, ja vuosikymmenet valmentajana ovat opettaneet ottamaan kokemuksesta kaiken irti.
”Hyödynnän valmennuksessani tutkimustietoa sekä elämän ja eri asiakkaiden myötä syntynyttä kokemusta. Aina pitää jättää tilaa myös arvaukselle ja intuitiolle. Minulla on tapana sanoa, että ihmisen kehittäminen on 40-prosenttisesti tiedettä, 40-prosenttisesti kokemuksen tuomaa tietoa ja 20 prosenttisesti intuitiota.”
Tarkka aikataulutus säästää aivoja
Hagqvist on kalenterimies siinä määrin, että hänen perheensä vääntää aiheesta vitsiä. Hagqvist aikatauluttaa kaiken varttitunnin tarkkuudella, jotta on varmasti oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jopa rentoutuminen tai juhlista palautuminen on kalenteroitu erikseen. Joku voisi pitää tällaista elämäntapaa liian kontrolloivana, mutta Hagqvistia ajatus hymyilyttää.
”Tarkka kalenterointi auttaa siirtämään kuormitusta pois aivoilta. Ihmiset rasittavat herkästi muistiaan yksinkertaisilla asioilla, jotka ovat hieman paradoksaalisesti vaikeampia hahmottaa kuin isot ongelmat. Kalenteri on minulle myös energianhallintamenetelmä. Hahmotan aikatauluani silmäilemällä, koska minun pitää olla paras versio itsestäni, ja koska voi ottaa rennommin.”
Jos kalenterissa on vaikka kolme tuntia tyhjää, Hagqvist saattaa heittää polkupyörällä 25 kilometrin lenkin ja pohtia samalla tekstejä uuteen kirjaan. Etukäteen suunnitellut tyhjät tunnit ja päivät aikataulussa vapauttavat ajattelemaan luovasti.
”Meidän ei pitäisi olla koko ajan tavoitettavissa. Se jos mikä käy jaksamisen päälle, eikä ole myöskään asiakkaan kannalta hyvä juttu.
Vai miltä sekin vaikuttaisi, jos vastaisin toisen asiakkaan puheluun kesken valmennuksen? Aina voi ehdottaa uutta aikaa, ja poikkeuksetta se toiselle käy.”
Hagqvist haluaa parantaa ihmisten kyvykkyyttä, mutta monelta uupuvat työkalut hallita ajoittain kaoottiselta tuntuvaa arkea. Johtaja saattaa esimerkiksi sanoa, että kaikki työtehtävät ovat hänelle yhtä tärkeitä.
”No, eivät ne todellakaan ole. On pakko oppia priorisoimaan, jos ei halua polttaa itseään loppuun.”
Valitse tarina, jota kerrot itsellesi
Hagqvist miettii työssään paljon sitä, miten sopeudumme fyysisesti helppoon yhteiskuntaan. Hagqvist sanoo tiedostavansa, että hänen asiakkaansa ovat jo lähtökohtaisesti valveutuneita, itsensä kehittämisestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneita ihmisiä. Entä ne vähemmän motivoituneet yksilöt?
Hagqvist on huolissaan siitä, että suomalaisten fyysinen kunto on laskussa. Hän uskoo, että lisääntyneet mielenterveysongelmat johtuvat ainakin osaksi siitä, ettemme enää liiku yhtä paljon kuin ennen. Tutkimusten perusteella tiedetään, että 95 prosenttia toiminnastamme on automatisoitunutta.
"Sohvaperunameininki koukuttaa ihan samalla tavalla kuin joku koukuttuu liikuntaan. Arjen muutosten pitää olla tarpeeksi pieniä, jotta ne onnistuvat.”
Hagqvistin mukaan ihminen on loistava kertomaan itselleen tarinoita, jotka estävät muutoksen. ”Laihdutus ei onnistu näillä geeneillä”, tai: ”En minä ehdi, kun on niin paljon kaikkea.”
”Jos luo itselleen uudet rutiinit, ei ole pakko luopua kokonaan mistään.
Elämäntapamuutoksen on tarkoitus olla pysyvä, ja minun osuuteni valmentajana on käynnistää muutos.
Missioni on tuoda yhteiskuntaan lisää yhteishenkikulttuuria, jota todistan esimerkiksi triathlonin parissa. Siellä on kaikenikäisiä- ja kokoisia kilpailijoita, eikä yhtään pönötystä ja tittelinkipeyttä.”
Fokus oikean rytmin löytämiseen
Hagqvistilta löytyy motivaatiota myös siksi, että hän on sairastanut leukemian kaksi kertaa, vuosina 2001 ja 2010. Hagqvist parani, mutta sairastelun takia erilaisia kremppoja tulee edelleen helpommin kuin ennen sairastumista.
Sairaalassa kului kahteen kertaan reilut sata päivää – se opetti iloitsemaan pienistäkin fyysisistä onnistumisista.
”Inhoan sanontaa ’mikä ei tapa, vahvistaa’. Entinen elämä kasvattaa toleranssiamme, mutta kyllä erilaiset vastoinkäymiset jättävät meihin jälkensä.”
Hagqvist toivoisi ihmisten olevan armeliaita itselleen.
”Olen ollut kirjoittamassa kuutta kirjaa, vaikka olen lukihäiriöinen. Urheilen paljon, mutta otan silloin tällöin pari lasia viiniä ja nautin hyvästä ruuasta. Tosin päivälliseltä jää alkoholi pois, jos se ei sovi seuraavan päivän aikatauluun. Alkoholi vaikuttaa negatiivisesti unen laatuun, eikä kukaan halua herätä väsyneenä.”
Tärkeintä on löytää itselle sopiva rytmi tehdä asioita.
”Jos ei ole aamuihminen, ei kannata väkisin treenata aamulla, vaan esimerkiksi iltapäivällä. Itse herään joka aamu samaan aikaan, klo 06–07, mutten ole aamutreenaaja. Haluan viettää päivän ensimmäiset tunnit vaimoni ja perheeni kanssa.”
Olennaista on löytää vastaus kysymykseen, miksi haluaa muutosta.
Hagqvistin syvämotivaation lähde on oma tytär.
”Haluan pysyä terveenä ja energisenä, jotta jaksan olla aidosti läsnä tyttäreni elämässä. Aktiivinen elämäntyyli on ruokaa mielelle ja ruumiille. Vaikka pidän todella paljon kirjallisuudesta ja taiteesta, liikkuminen on minulle paras tapa jäsentää ajatukset. Ongelmat asettuvat lenkillä mittasuhteisiinsa.”
Keskeistä on ihmisten kohtaaminen ja viestintä
Johtajuuden seuraava iso trendi on Hagqvistin mielestä erilaisten ihmisten kohtaaminen.
”Meillä on ollut perinteisesti paljon insinööritaustaisia johtajia, jotka keskittyvät yksityiskohtiin. Sillekin on paikkansa, mutta johtajan pitäisi osata tarkastella asioita laaja-alaisesti. Puhumme tietojohtajuudesta, mutta eihän tietoa johdeta, vaan ihmisiä”, Hagqvist virnistää.
Johtajan pitää osata puhua erilaisille ihmisille. Puhetyylin ei tarvitse olla samanlainen joka tilanteessa, mutta kommunikaatiota ja viestintää pitää treenata siinä missä lihaksia.
”Kaikkia ja kaikkea ei tarvitse ymmärtää, mutta ajattelun kehittymiselle olisi parasta viettää mahdollisimman paljon aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka ajattelevat asioista ihan eri tavalla kuin itse. Johtajalla on iso riski kuplautua oman piirinsä pariin.”
Hagqvist haluaa omissa valmennuksissaan korostaa itse- ja ihmistuntemusta.
”Hyvä ihmistuntemus mahdollistaa sen, että voimme puhua asioista tarvittaessa suoraan ja niiden oikeilla nimillä, mutta ihmiset kohdaten.”
Tulevista EMBA-kurssilaisista Hagqvist sanoo, että valmius investoida kaksi vuotta elämästä itsensä kehittämiseen kertoo heistä jo paljon hyvää.
”Toivon, että voin omalta osaltani auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa. Toivon myös, että heidän kauttaan sanoma johtajan kyvykkyyden merkityksestä koko organisaation menestykselle leviäisi yrityselämässä mahdollisimman laajalti.”
Antti Hagqvist
- syntynyt Kotkassa, asuu Lahdessa
- perheessä vaimo, tytär, kaksi koiraa ja kaksi hevosta
- koulutukseltaan valmentaja (AMK)
- valmentanut suomalaisia suuryritysten johtajia, yrittäjiä, vaikuttajia ja yksityishenkilöitä yli 20 vuotta
- perustaja ja vetäjä Ironcoaching-yrityksessä yhdessä Kalle Kotirannan kanssa
- yrittäjä ja kiinteistösijoittamisen harrastelija
- Lääkärikeskus Aavan Virran johtamisen- ja kehittymisenvalmentaja vuodesta 2018 lähtien
- mukana tapahtumatuotannossa, mm. Lahden Ironman-kisa
- entinen urheilija (viime vuosituhannella), nykyään lajiaktiivi ja kuntoliikkuja
- valmentanut Suomen B-maastohiihtojoukkuetta sekä nuorten A- ja B-maastohiihtojoukkueita (2000-luvun vaihde)
- kirjoittanut kuusi kirjaa, muun muassa Bisnesatleetti – miten pääsen 8 tunnin työkuntoon? (2011), Kapasiteetti – johtajan menestystekijä (2014) ja Varianssi, lataa itsesi täyteen energiaa (2019)
Lisätietoja:
Antti Hagqvist
valmentaja
0440 111 415
antti.hagqvist@ironcoaching.fi
Liisa-Maija Sainio
professori, ohjelman akateeminen johtaja
040 515 4944
liisa-maija.sainio@lut.fi
