Ilmastonmuutoksen torjunnan tavoite on selkeä: ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja päästöjä sitovat nielut pitää saada tasapainoon. Eurooppa on ratkonut ongelmaa ilmastopolitiikan keinoin uutta sääntelyä luomalla. Suomen tavoite on kunnianhimoinen: Suomi on hiilineutraali jo vuonna 2035.
Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä tärkein toimenpide on päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista. Tämä koskee energian tuotantoa, teollisuutta, lämmitystä ja liikennettä. Energian tuotannossa pitää siirtyä päästöttömiin tuotantomuotoihin, kuten Suomi on jo pääosin tehnytkin.
Teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen osalta ratkaisu on sähköistäminen: suora sähköistäminen aina, kun se on mahdollista, ja ”epäsuora sähköistäminen” vedyn avulla, kun suora sähköistäminen ei ole mahdollista. Liikenteessä ratkaisu on sähköautot. Lämmityksessä sähköä käytetään entistä enemmän lämpöpumpuissa ja kaukolämpöjärjestelmissä sähkökattiloissa. Teollisuudessa on paljon potentiaalia suoraan sähköistämiseen. Vetyyn perustuva epäsuora sähköistäminen toteutetaan meriteollisuuden ja ilmailun uusissa polttoaineissa, uusissa päästöttömissä kemikaaleissa ja päästöttömissä teräksissä.
Sähköistämismalli sopii hyvin Suomelle, joka on perinteisesti pitkälle sähköistetty yhteiskunta: meillä on vahvat sähköverkot ja erinomainen sähkön toimitusvarmuus.
Uudenlainen teollistuminen tarvitsee paljon sähköä
Suomella on tuhannen taalan paikka luoda uutta teollisuutta, jolla ratkotaan maailman päästöongelmia. Akkuteollisuudella ja puhtaalla teräksellä on iso vientipotentiaali. Vihreästä vedystä tehdyt jalosteet kuten synteettiset polttoaineet meri- ja lentoliikenteeseen sekä fossiilittomat lannoitteet ovat kasvavaa teollisuutta, jolla riittää kysyntää. Kemianteollisuudessa metsäteollisuuden biopohjainen hiilidioksidi on Suomen erityinen kilpailuetu.
Uudenlainen teollistuminen tarvitsee todella paljon lisää sähköä. Jos Suomi onnistuu teollisuuden vihreässä siirtymässä, Suomen sähkönkulutus kasvaa moninkertaiseksi nykypäivään verrattuna. Mikä tahansa sähkö ei kuitenkaan näissä kisoissa pärjää. Sähkön pitää olla päästötöntä, edullista ja varmaa. Suomen lähtökohta on erinomainen, koska sähkön tuotannon lisätarve voidaan toteuttaa kilpailukyvyltään erinomaisella maatuulivoimalla. Euroopassa sähkön tuotannon edullisuudessa potentiaalisia alueita ovat Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Iberian niemimaa. Suomen tuuli- ja aurinkovoimapotentiaalit ovat valtavat, kunhan osaamme hyödyntää sähkön käytön puolella vaihtelevan tuulivoiman tuotannon.
Tutkimustulokset osoittavat, että sähkön tai vedyn siirtäminen tuhansia kilometrejä ei ole taloudellisesti järkevää. Vedyn tuotanto ja uudet teolliset investoinnit kannattaa sijoittaa lähelle edullista sähkön tuotantoa. Suomen ei siis tule ryhtyä alhaisen jalostusasteen tuotteiden (sähkö tai vety) vientimaaksi. Vetyä voi myös viedä Suomesta ulos, vaikka tavoite onkin jalostaa se mahdollisimman pitkälle Suomessa. Toisaalta kemikaalien, muovien ja polttoaineiden vienti on suoraviivaista ja siihen liittyvä logistiikka on olemassa.
Menestykseen tarvitaan uudenlaista johtajuutta
Vaikka Suomen lähtökohdat vihreään siirtymään ovat erinomaiset, menestys ei tule itsestään. Suomen menestys tehdään osana Euroopan Unionia: Euroopan Unionin sääntely luo markkinat ja pohjan vihreille investoinneille.
Euroopan Unionin sääntely pitääkin jatkossa nähdä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Se vaatii meiltä selkeää tulevaisuuden visiota ja vahvaa eurooppalaista vaikuttamista. Tämän tulee olla osa Suomen teollisuusstrategiaa. Suomen on tehtävä selkeä muutos reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen ja kyettävä löytämään ratkaisuja Euroopan tason ongelmiin siten, että eurooppalainen sääntely toimii myös Suomen eduksi.
Euroopan Unionin sääntely on tähän asti ollut lähes yksinomaan ilmastolähtöistä – siitä on puuttunut taloudellisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmat. Osittain tämän takia sääntely on ollut yksityiskohtaista ja kaikille jäsenmaille samaa riippumatta alueellisista eroista ja kilpailueduista. Sääntelyn pitää jatkossa kohdistua yhteisiin tavoitteisiin ja antaa jäsenmaiden ratkoa keinot niihin pääsemiseksi. Kohtuuttomia vastuita ei pidä sälyttää yksittäisten maiden vastuulle (esim. hiilinielut), vaan tavoitteet tulee asettaa kokonaisuutena.
Jatkossa Euroopan Unionin ja Suomen strategia tulee siilomaisen mallin sijaan laatia tasapainottaen kolme näkökulmaa: taloudellinen hyvinvointi, ilmasto ja turvallisuus. Tällä lähestymistavalla vältetään myös turha ”mikromanageeraus”. Lähestymistapa vaatii kuitenkin uudenlaista ajattelutapaa ja eri osa-alueiden päätöksentekijöiden tiiviimpää yhteistyötä.
Suomen strategiset tavoitteet
- Taloudellinen hyvinvointi: Suomen uusi kasvu ja hyvinvointi perustuu uusiutuvaan sähköön ja sen varaan rakennettuun uuteen, puhtaaseen, kansainvälisesti kilpailukykyiseen teollisuuteen.
- Ilmastoedelläkävijyys: Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
- Energiaturvallisuus: Suomi hyödyntää yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kestävästi vihreän siirtymän toteuttamiseen tarvittavien kriittisten raaka-aineiden ja uusiutuvan sähkön tuotannon potentiaalin.
Vihreä siirtymä on uusi hyvinvoinnin lähde
Vihreän siirtymän tasapainoinen toteuttaminen lisää muutoksen sosiaalista hyväksyttävyyttä: kansalaisten pitää nähdä, että tämä muutos toimii heidän edukseen. Vihreä siirtymä on uusi hyvinvoinnin lähde – paremman taloudellisen hyvinvoinnin sekä samaan aikaan paremman ympäristön ja turvallisuuden lähde.
Suomen teollisen tulevaisuuden seuraava askel on rakentaa miljardien investoinnit vihreiden tuotteiden valmistukseen: terästeollisuus, metanoli, ammoniakki, muovit, liimat, liuottimet. Tästä seuraa sähkön kysynnän kasvu, joka voidaan tyydyttää investoimalla edulliseen, uusiutuvaan sähkön tuotantoon, jossa hyödynnetään Suomen kilpailuetu. Sähkön ja vedyn siirtäminen vaatii miljardien investointeja sähkö- ja vetyverkkoihin. Toimiva infrastruktuuri on nähtävä jatkossa Suomen kilpailuetuna. Lisäksi tarvitaan merkittäviä panostuksia logistiikkaan.
Vihreiden tuotteiden valmistuksen ohella suomalaisille teknologiayrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia uuden vihreän teknologian kehittämisessä ja valmistamisessa. Tälle teknologialle on avautumassa kasvavat, globaalit markkinat. Demonstraatiot kotimarkkinoilla ovat tärkeitä, kun teknologiaa kehitetään ja kaupataan vientiin.
Päästötön, edullinen ja varma sähkö tuo investointeja Suomeen. Kansainvälinen kilpailu on kuitenkin kovaa. Menestystarinan toteuttamiseksi on tehtävä viisaita valintoja ja kovaa työtä. Ratkaisut pitää hakea katsomalla tulevaisuuteen – ei menneisyyteen. Akateeminen tutkimus yhdessä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa auttaa avaamaan ja kirkastamaan tulevaisuuden näkymiä.
Lisätietoja:
