Tällä sivulla
Globaalissa taloudessa protektionismi on lisääntynyt ja sääntely monimutkaistunut. Taloudelliset erimielisyydet vaikuttavat paitsi kauppaan myös laajemmin resurssien jakautumiseen, mikä johtaa usein alueelliseen epätasa-arvoon ja markkinahäiriöihin.
”Monikansallisten yritysten johtajien työ on mielestäni tullut paljon monimutkaisemmaksi johtuen globaalista tilanteesta ja markkinoiden, hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan aiheuttamasta voimakkaasta paineesta. Uskon, että monet johtajat todella ansaitsevat palkkansa nykytilanteessa”, sanoo professori Peter Buckley.
Yksi suuri haaste on se, miten luoda pitkäaikaisia liiketoimintastrategioita jatkuvien poliittisten muutosten ja kasvavan polarisaation edessä.
"Markkinat ovat tietyllä tavalla häiriintyneessä tilassa. Globaali talous on jakaantunut Kiinan leiriin ja Yhdysvaltojen johtamaan leiriin. Kysymys kuuluu, mihin Eurooppa sijoittuu tässä kuviossa. Kaikki kaupan vääristymät sekä teollisuus- ja turvallisuuspolitiikka vaikuttavat valtavasti kokonaisuuteen.”
Globaalin talouden tilaa ja tulevaisuutta pohdittiin syyskuussa Helsingissä pidetyssä seremoniassa, jossa juhlittiin vuoden 2024 Viipuri Prize -palkinnon saajaa, amerikkalaista professori Ron Adneria.
Tilaisuudessa käytyyn paneelikeskusteluun osallistuivat Adnerin ohella aiempina vuosina palkitut professorit Peter Buckley ja Constance E. Helfat, sekä Kempin ja LUTin hallituksien puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama. Buckley on brittiläisestä Alliance Manchester -bisneskoulusta ja Helfat edustaa Adnerin tavoin Tuck School of Business -kauppakorkeakoulua, joka sijaitsee Yhdysvaltojen Dartmouthissa.
Kokosimme keskustelun pohjalta keskeiset havainnot.
1 Protektionismin nousu ja sääntelyn haasteet
Uudet toimialat, kuten vihreä teknologia ja kestävät liiketoimintamallit, luovat kasvumahdollisuuksia. Yrittäjät keskittyvät yhä enemmän paikalliseen tuotantoon, kotimaiseen tuotantoon palaamiseen ja kyvykkyyksiin, jotka tukevat kansallisia prioriteetteja. Esimerkiksi Yhdysvaltojen puolijohdealoite pyrkii vahvistamaan kotimaista tuotantoa, mikä korostaa kriittisten toimialojen omavaraisuuteen siirtymistä.
”Meillä on valtava hanke puolijohteiden valmistuksen saamiseksi Yhdysvaltoihin.
Siellä missä on paljon rahaa, voi lopulta käydä niin, että sitä käytetään huonosti – mikä on helppoa. Rahan käyttäminen viisaasti vaatii valtavasti osaamista ja tietoa.
Esimerkiksi puolijohteiden valmistus on todella monimutkainen asia, ja siihen tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat tehdä erittäin monimutkaisia asioita”, sanoo professori Adner.
Kotimaisuutta suosiva ympäristö haastaa etenkin kansainvälistä laajentumista suunnittelevat yritykset. Paikallisten säädösten noudattaminen on muodostunut merkittäväksi esteeksi siellä, missä tiukat standardit toimivat usein piilotettuina protektionistisina esteinä.
"Yhdysvallat on meille hankala kohde, koska siellä on paljon sääntelyä ja protektionismia – meidän näkökulmastamme.
Tämä on asia, jota meidän yrittäjien on aina arvioitava: onko meillä resursseja viedä tuotteitamme tai laajentaa liiketoimintaamme maihin, joissa vaatimusten, säädösten ja standardien täyttäminen vaatii paljon vaivannäköä," sanoo Teresa Kemppi-Vasama.
Kemppi Group Oy:n tytäryhtiö Kempower avasi kesäkuussa tuotantolaitoksen sähköajoneuvojen pikalatureille Durhamissa, Pohjois-Carolinassa, Yhdysvalloissa.
Kemppi-Vasaman mukaan kyseessä hieno liiketoimintamahdollisuus esimerkiksi sähkörekkojen suhteen. Niiden parissa on paljon mahdollisuuksia, mutta toiminta USA:ssa ei ole tällä hetkellä ei kovin koordinoitua.
”Päätimme avata tehtaan Yhdysvaltoihin siksi, että haluamme palvella markkinoita parhaalla mahdollisella tavalla sekä noudattaa Made in USA -säännösten vaatimuksia ja toisaalta saada laista hyödyt irti. On paljon paikallisia sertifikaatteja, joita pitää hakea. Lupien saaminen vaatii paljon tutkimus- ja kehitystyötä sekä koulutusta", lisää Kemppi-Vasama.
Professori Adner vastaa, että teknologian kehittämisen lisäksi pitää huomioida myös ekosysteemi ja sen rakenteet; toimijat, sääntely sekä näiden väliset yhteydet, jotka tietyllä tavalla määrittävät ekosysteemin rajat.
"Väittäisin, että strategia täytyy kehittää ekosysteemikohtaisesti. Tarvitaan sekä perinteinen versio markkinoille tulostrategiasta että tietoisuutta siitä, miten markkinoille tulo koordinoidaan eri tyyppisten toimijoiden kanssa eli ekosysteemistrategiasta. Minulle protektionismin käsittelyssä keskeinen kysymys on, kuinka rakentaa markkinoille tulostrategia toimimaan rajoitusten puitteissa."
2 Poliittiset vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen ja rekrytointiin
Poliittinen polarisaatio ja muuttuvat geopoliittiset dynamiikat vaikuttavat merkittävästi työvoiman liikkuvuuteen ja rekrytointiin. Yritysten sisäinen poliittisten näkemysten yhdenmukaisuus voi vaikuttaa rekrytointipäätöksiin ja pahentaa sisäisiä jakolinjoja.
Tutkimukset osoittavat, että yritykset kallistuvat usein yhden poliittisen suuntauksen kannalle, mikä voi johtaa ajatusten ja päätöksenteon yksipuolisuuteen.
"Yritykset palkkaavat yleensä ihmisiä, joilla on samanlainen poliittinen näkemys, mikä tekee niistä entistä puolueellisempia. Kuten tiedämme, yritysten sisällä ihmiset ovat vuorovaikutuksessa kaltaistensa kanssa. Lisäksi työnhakijat valitsevat usein työpaikkansa sen perusteella, jakavatko organisaatio ja hakija samat arvot ja poliittiset näkemykset," professori Helfat toteaa.
Poliittinen maisema voi vaikuttaa myös osaajien globaaliin liikkuvuuteen ja rajat ylittävään rekrytointiin. Maahanmuuttorajoitukset ja vaihteleva työvoimalainsäädäntö vaikeuttavat monimuotoisten osaajajoukkojen houkuttelemista ja niistä kiinni pitämistä.
"Työntekijöiden poliittinen suuntautuminen ja yritysten sijainnit luovat kaikukammioita yritysten sisälle, mikä vaikeuttaa monimuotoisuuden lisäämistä. Kaikukammiot eivät synny ainoastaan sosiaalisessa mediassa."
Kaikukammiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa ihmiset altistuvat vain omia näkemyksiään tukeville mielipiteille ja tiedolle, mikä vahvistaa heidän uskomuksiaan ja voi estää heitä näkemästä tai hyväksymästä vaihtoehtoisia näkökulmia.
Tämä dynamiikka luo merkittävän haasteen yrityksille, jotka haluavat rakentaa joustavia, innovatiivisia tiimejä, jotka kykenevät navigoimaan globaalissa taloudessa.
"Tämä on asia, jota johtajien tulisi pohtia. Kuinka voisimme muuttua?" sanoo Helfat.
3 Kiinan monimutkainen rooli globaalissa taloudessa
Kiinan kehittyvä talousstrategia oli keskustelussa toistuva teema, jossa korostettiin sekä maan vahvuuksia että sisäisiä haasteita. Kiinan valtavat investoinnit kyvykkyyksiin ja strateginen eteneminen aloitteiden kautta, kuten Belt and Road -aloite, nähtiin pyrkimyksinä laajentaa vaikutusvaltaa.
Belt and Road -aloite on globaali infrastruktuuri- ja investointihanke, jonka Kiina käynnisti vuonna 2013. Aloitteen tavoitteena on parantaa taloudellista yhteistyötä ja vahvistaa kauppasuhteita Aasian, Afrikan, Euroopan ja muiden alueiden välillä rakentamalla laajoja infrastruktuurihankkeita, kuten teitä, rautateitä, satamia ja energia- ja viestintäverkkoja.
"Meitä lähestyy tämä jättimäinen asia, jota kutsutaan Kiinaksi. En ole varma, onko esimerkiksi eurooppalainen sääntelytapa todella oikea suunta.
Haluamme ajatella, että eurooppalainen sääntely on parempi kuin muiden – mutta onko se? Täytyy laittaa valtavasti luottamusta Euroopan komissioon, sen tietämykseen ja kykyyn reagoida tuleviin haasteisiin, kuten Kiinaan", professori Buckley sanoo.
"Tulen tietysti maasta, joka erosi EU:sta, mutta... voimmeko todella vakuuttaa ihmisille, että meidän järjestelmämme Euroopassa on parempi kuin kiinalainen järjestelmä? Mielestäni, kun katsoo Kiinaa ulkopuolelta, siihen kohdistuu paljon demonisointia. Kiina on kuitenkin nostanut noin 500 miljoonaa ihmistä köyhyydestä."
Buckley lisää, että hän on erittäin huolissaan siitä, että Venäjästä tulee Kiinan asiakasvaltio – raaka-aineiden ja toimitusketjun alkupään tarviketoimittaja Kiinalle.
Panelistit tiedostivat myös Kiinan sisäiset ongelmat, kuten korkean velkatason, väestörakenteen haasteet ja kasvun hidastumisen.
"Kiinalla on kaikki maailman kapasiteetti, mutta se kamppailee myös merkittävien sisäisten ongelmien kanssa", huomautti professori Buckley korostaen tarvetta ymmärtää Kiinan globaali rooli syvällisesti.
4 Resilienssi ja sopeutuminen kriisiaikoina:
Keskustelussa otettiin esiin globaalien yritysten kriisinkestävyys ja sopeutumiskyky, resilienssi, erityisesti COVID-19-pandemian ja Ukrainan sodan aikana.
Haasteista huolimatta yritykset ovat osoittaneet huomattavaa joustavuutta ja keksineet uusia tapoja toimia ja menestyä. Kyky sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin on ollut keskeinen tekijä taloudellisen toiminnan ylläpitämisessä.
"On merkittävää, kuinka yritykset ovat onnistuneet sopeutumaan innovaation, arvoverkkojen muutosten ja vaihtoehtoisten toimintatapojen kautta”, Ron Adner sanoo.
Adner huomauttaa, että kompleksinen maailma haastaa, mutta tarjoaa yrityksille myös mahdollisuuksia. Hän toteaa, että Ukrainassakin perustetaan parhaillaan yrityksiä, vaikka osa maasta on tuhoutunut.
Yksi esimerkki tästä on lahtelainen perheyritys Peikko Group, joka avaa uuden tehtaan Ukrainassa alkuvuodesta 2025.
”Tällainen optimismi on tärkeää. Edelleen on syitä herätä aamulla ja luoda uusia asioita”, Adner sanoo.
Myös Helfat on sitä mieltä, ettemme voi miettiä tulevaisuutta vain vähentämisen ja leikkaamisen kautta.
”Ihmiset käyttävät joka tapauksessa esimerkiksi energiaa. Emme voi estää heitä tekemästä sitä. Meidän pitää keksiä lisää uusia teknologisia ratkaisuja, jotta löydämme ympäristöystävällisiä tapoja elää täällä maapallolla.”
Professori Adnerin mielestä yliopistoilla on ainutlaatuinen rooli tulevassa kehityksessä.
"Yliopistot ovat neutraali kohtaamispaikka teollisuudelle. Keskustelu tulevaisuuden suunnasta päättäjien kanssa on aina hyvin haastavaa – erityisesti päättäjille. Mielestäni yliopistoilla on entistä tärkeämpi rooli paitsi tutkimuksen tekijöinä, myös paikkoina, joissa ekosysteemiä voidaan sovittaa yhteen."
Kuvat: Vesa Laitinen
