Kone ei koskaan korvaa toimittajaa, mutta tekoäly ja toimittaja tulevat tekemään yhä tiiviimpää yhteistyötä. Kokosimme emma Summer School -paneelikeskustelusta media-alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden keskeiset ajatukset siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää toimituksissa.
Kirsi Hakaniemi, digitaalisen liiketoiminnan johtaja, Keskisuomalainen-konserni:
”Me perustimme 30 hengen testiryhmän, joka leikkii tekoälytyökaluilla kuten ChatGPT:lla, ja puramme testauksen tuloksia lähiviikkoina. Leikkimisellä tarkoitan työkalun monipuolista testaamista omassa työtehtävässä. Myös testaaminen pitää suunnitella etukäteen.
Meitä kiinnostaa ratkaista nämä keskeiset kysymykset tekoälyn suhteen:
1 Miten ylläpitää eettiset periaatteet ja läpinäkyvyys lukijoille?
2 Millaisesta sisällöstä ihmiset haluavat jatkossa maksaa?
Olemme nähneet ChatGPT:n myötä vasta ensimmäisen aallon siitä, mihin tekoäly pystyy. Tulevaisuudessa eri teollisuudenalat kehittävät omia AI-työkalujaan käyttötarkoituksiinsa sopiviksi.
Atte Jääskeläinen, yliasiamies, Sitra:
“Tekoäly yhtä kuin keino toistaa asioita, jotka on jo tehty tai sanottu. Miten siis luoda jotakin täysin uutta AI:n avulla? Mitä täysin uutta journalistit voivat tarjota?
Ihmisten käyttäytymistä mittaava analytiikka laahaa aina vähän jäljessä, ja sen varaan laskeminen on lyhytnäköistä. Tärkeämpää olisi selvittää, mitkä ihmisten tarpeet ovat ja miten journalismi voi niihin vastata. Olennaista näyttää olevan se, ettei pysyttele samalla tasolla AI:n hyödyntämisessä kuin muut.”
Paavo Ritala, professori, LUT-kauppakorkeakoulu:
”AI:n alkuperäinen pyrkimys oli imitoida ihmisiä ja ihmisen älykkyyttä, ja tämä alkuperäinen tavoite on osittain saavutettu. Erilaisten ennusteiden tekemisestä on tullut tekoälytyökalujen avulla halpaa ja helppoa. Organisaatioiden on helpompi automatisoida toimintaansa.
Samalla sisällöntuotannon ja luovuuden hinta laskee. Freelancerit ovat pulassa, kun tilausten määrä laskee.
Kaikkein taitavimmat kirjoittajat eivät hyödy välttämättä tekoälytyökalun käytöstä yhtä paljon kuin ne, jotka eivät ole niin taitavia. Tekoäly ikään kuin tasaa puntteja tuodessaan laadukkaan sisällöntuotannon välineet kaikille. Parhaiten pärjäävät joka tapauksessa ne, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä taitavimmin.
Koneet tekevät meistä siis entistä nopeampia ja tehokkaampia, mutta iso kysymys kuuluu, mihin käyttää ylijäänyt aika ja tuottavuus?”
Anu-Elina Lehti, HS Vision tuottaja, Helsingin Sanomat:
”Kun HS Visio aloitti maaliskuussa 2021, toimituksessa oli heti selkeä näkemys siitä, mitkä aiheet ovat kiinnostavia. Teimme tekoälystäkin useita juttuja. Kun lukijamääriä seuraava analytiikka ei tukenut meidän toimittajien odotuksia, olin aluksi järkyttynyt. Mietin, mitä ihmettä olimme tehneet väärin. Sitten tuli ChatGPT:n läpimurto, ihmiset pääsivät kokeilemaan tekoälytyökalua itse, ja aihetta koskevat jutut ampaisivat luetuimpien juttujemme joukkoon.
Tiivistetysti: Kun eri mediat ja viihdeteollisuus käyvät hurjaa kilpailua ihmisten ajasta, hyöty on lukijalle ainoa syy maksaa sisällöstä. Liian abstrakti sisältö ei kiinnosta.”
Jukka Niva, Yle News Labin päällikkö:
”Oma ennusteeni on se, että kaikki, mikä toimittajan työssä voidaan automatisoida, automatisoidaan. Toimittajien täytyy ajatella ammatillinen identiteettinsä uudelleen. Kone ei koskaan korvaa toimittajaa, mutta tekoäly ja toimittaja tulevat tekemään yhä tiiviimpää yhteistyötä.
Mutta mikä on tekoälyn vaikutus yhteiskunnallisella tasolla?
Viisi vuotta sitten nähtiin tekoälyhypetys yritystasolla, nyt koemme samaa hypetyksen kuluttajatasolla. Tämä ei ole kuitenkaan yhtään vähäpätöinen taso, sillä kuluttajahype saa globaalin rahan liikkeelle.
Tekoälytyökalu on vain työkalu, ja nyt meidän pitää päättää, mitä sillä teemme. Saattaisi olla olennaista keskittyä palveluun itse median sijasta.”
Eeva Sederholm, ajankohtaismedioiden sisältöpäällikkö, A-lehdet:
”Mitä ihmiset odottavat toimittajilta? Journalismin pitää tarjota jotakin erityisempää kuin se, mitä perustietohaun avulla saa verkossa eteensä.
Iso kysymys on se, miten todennetaan faktat lukijalle, kun tekoäly osaa kopioida ääntä ja kenen tahansa kuvia. Tekoälyä käytetään jo nyt huijauksiin ja rikollisiin tarkoituksiin.
Toimittajista on todella turhauttavaa todistella lukijoille, että me puhumme totta ja tarkistamme faktat. Osa ihmisistä ei tahdo uskoa mitään vakuutteluja.”
Annika Väisänen-Mattila, toimistosuhteista vastaava johtaja (Director, Agency Operations & Sales Insight), Sanoma Media Finland:
”Markkinoinnissa ja erityisesti mediaostamisessa tekoälytyökalut ovat olleet arkipäivää jo vuosia muun muassa oikeanlaisen kohdentamisen kautta.
Tulevaisuuden mediamainonnassa mietityttää yleisöjen saavuttaminen, kun avuksemme on kehitetty tekoälyavustajia. Jos ihminen käyttää esimerkiksi vain AI-avustajaa, hän ei välttämättä seuraa ollenkaan uutisia medioista ja siten myös niissä julkaistut mainokset jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä haastaa miettimään uusia näkökulmia.
Myös ChatGPT:n vaikutus B2B myyntityöhön on kiinnostava kysymys. Pohdinnassa muun muassa on, miten AI-työkalujen avulla voitaisiin rikastaen avustaa myyntityötä ja saada oikeanlaisella kommunikaatiolla asiakkaiksi kenties niitäkin, jotka ovat aiemmin sanoneet ei kiitos.”
