Henri Hoskonen kiinnostui sijoittamisesta lukion loppuvaiheessa vuonna 2019. Hän kertoo käyneensä hoitamassa pankkiasioitaan pankissa paikan päällä, jolloin virkailija oli kysynyt, kiinnostaisiko Hoskosta sijoittaminen.
”En ollut aiemmin ajatellut koko asiaa. Virkailijan kanssa keskusteltuani tein kuitenkin ensimmäisen rahastosijoitukseni ja siitä se innostus lähti. Jotenkin se ajatus, että rahan saisi poikimaan, kiehtoi ja halusin oppia aiheesta lisää", sanoo Hoskonen, joka viimeistelee LUT-kauppakorkeakoulussa kandidaatinopintojaan.
Innostus vaikutti myös Hoskosen opiskelupolkuun. Alun perin hän oli kaavaillut hakevansa opiskelemaan liikuntatieteitä ja valmistuvansa liikunnanopettajaksi.
”Ohjasin lukioaikoina lasten liikuntaryhmiä ja siinä huomasin, ettei liikunnanopettajuus ehkä olekaan se oma juttu. Sijoittamisen myötä kiinnostuin kauppatieteistä. Olen kotoisin Lappeenrannan kyljestä Lemiltä, joten LUT-yliopisto oli minulle luonteva valinta.”
Työ ainejärjestössä johti suuntautumisen vaihtoon
Kauppatieteen opinnoissaan Hoskonen on suuntautunut laskentatoimeen ja edessä siintää siirtyminen laskentatoimen maisteriopintoihin.
Hän kertoo opintopolkunsa olleen hieman tavanomaista poukkoilevampi. Vielä hetki sitten Hoskonen oli suuntaamassa opintojaan liiketoiminta-analytiikkaan ja Business Analytics -maisteriohjelmaan.
”Olen toiminut ainejärjestömme Enklaavin talousvastaavana. Tutustuin työssä tilintarkastukseen ja kirjanpitoon ja ne alkoivat kiinnostaa enemmän. Kävin sitten opinto-ohjaajan kanssa läpi, onko suuntautumisen vaihtaminen vielä mahdollista, ja se onnistuikin hyvin joustavasti”, Hoskonen kehuu.
Joustavuus, opiskelijalähtöisyys ja Skinnarilan henki
Hoskonen kiittelee ylipäätään LUTissa opiskelun joustavuutta. Hybridimallin ansiosta esimerkiksi luentoja voi tarvittaessa katsoa tallenteina jälkikäteen ja kurssit mahdollistavat omatoimisuuden. Tämä tuo liikkumavaraa aikatauluihin, kun elämä pitää kiireisenä.
”Minulle hybridimalli sopii myös keskittymiskyvyn kannalta, koska pystyn jaksottamaan opiskelua. Se on tukenut selvästi oppimistani. Ylipäätään olen huomannut, että LUTissa kurssien toteutuksessa pyritään hyvään oppimiseen ja täyttämään opiskelijoiden tarpeet.”
Ainejärjestötoimijana Hoskonen tuntee myös niin sanotun Skinnarilan hengen eli LUTin opiskelijoiden poikkeuksellisen yhteisöllisyyden. Hän pitää LUTin ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistä kampusaluetta yliopiston valttikorttina, joka mahdollistaa esimerkiksi ainejärjestöjen yhteistyön yli oppiainerajojen.
”LUTissa on paljon koko yliopiston ja kaikkien ainejärjestöjen yhteisiä perinteitä, kuten vappu, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä entisestään.”
Monipuolinen salkku ja itsekuria
Sijoittaminen on kulkenut Hoskosen rinnalla koko opiskeluajan. Se on toiminut hyvänä motivaattorina, mutta Hoskonen on ottanut asioista selvää myös omatoimisesti. Hän kertoo muun muassa seuraavansa sijoitusvaikuttajia sosiaalisessa mediassa ja niin analyytikoiden kuin muiden sijoittajien tarjoamia näkökulmia eri sijoitusalustoilla. Vuoden 2024 alussa Pörssisäätiö valitsi hänet yleisöäänestyksellä Vuoden 2023 nuoreksi sijoittajaksi.
Rahastosijoitusten lisäksi Hoskosen salkkuun kuuluu nykyään suoria osakesijoituksia, kryptovaluuttoja ja kiinteistövakuudellisia yrityslainoja. Hajauttaminen tuo salkkuun vakautta, mutta Hoskonen painottaa sijoitusfilosofiassaan myös pitkäjänteisyyttä ja itsekuria.
”Olen oppinut pitämään pääni kylmänä. Aloittelin sijoittamista innokkaasti juuri silloin, kun koronapandemia iski, ja salkkuni arvo putosi hetkessä 50 prosenttia. Seurasin kuitenkin jo silloin sijoituskeskustelua ja päätin uskoa, kun ammattilaiset painottivat, että sijoituksiaan ei kannata lähteä myymään. Pahalta se silloin tuntui, mutta nyt voin olla päätökseeni tyytyväinen.”
Sijoittamisen aloittamiseen on vain yksi tapa
Hoskonen kertoo, että hänen sijoitusfilosofiansa on rento. Viime aikoina hän ei ole sijoittanut säännöllisesti, vaan antaa markkinan tehdä tehtävänsä olemassa olevien sijoitusten suhteen. Tuottoa hän pyrkii saamaan pitkällä aikajänteellä.
Rennosta otteesta huolimatta Hoskonen on edelleen vankka sijoittamisen puolestapuhuja. Hän onkin kiertänyt esimerkiksi yläkouluissa kertomassa oppilaille sijoittamisesta.
”Haluan osaltani rikkoa sitä ajatusta, että sijoittamiseen tarvitsee suuria pääomia. Olen kouluissakin painottanut, että sijoittaminen on mahdollista isolle osalle suomalaisista.
Ylipäätään rahasta voisi mielestäni puhua rennommin ja avoimemmin niin perheissä kuin kaveriporukoissa. Se tekisi varmasti myös sijoittamisesta yleisempää ja madaltaisi ihmisten kynnystä sen kokeilemiseen.”
Sijoittamista harkitsevalle Hoskosella on yksi neuvo: aloita. Jos sijoituskohteiden tarjonta tuntuu hengästyttävältä, neuvoa voi kysyä vaikka omasta pankistaan.
”Yksi tapa on miettiä, onko omassa arjessa yrityksiä, joiden palveluja tai tuotteita arvostaa ja joiden toimintaa tuntee tavallista enemmän sitä kautta. Niistä voi olla helppo lähteä liikkeelle.”
Lue aiheesta muualta:
Henri Hoskonen mediassa
- TE: Hän on vuoden Nuori sijoittaja: Henri Hoskonen, 23, laittoi kaikki rahansa pörssiin, sitten rysähti ja omistuksista suli 50 %
- ESS: Mopo karkasi käsistä, kun Henri Hoskonen, 23, alkoi sijoittajaksi – yksi neuvo pelasti
- IL: Henri aloitti sijoittamisen ja hävisi heti puolet – ”Puhutaan viisinumeroisista summista”
- Yle: Henri Hoskonen, 23, sijoitti rahojaan säännöllisesti, kunnes tajusi menneensä liian pitkälle
