Tällä sivulla
Yhä useampi yritys yrittää erottua joukosta markkinoimalla tuotteensa hankintaketjun läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys tarkoittaa, että yritys pystyy luotettavasti kertomaan tuotteen koko elinkaaresta aina raaka-aineiden valinnasta kaupan hyllylle kuljetukseen asti.
LUT-kauppakorkeakoulussa tehdään tutkimusta hankintaketjujen läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen liittyen. Tutkimuksessa haastateltiin 25 yritystä useilta teollisuuden aloilta ja havaittiin, että juuri resurssien puute on yleensä syynä läpinäkyvyyden varmistamisen epäonnistumiseen.
"Useissa tutkimuksissa on todettu, että vastuullisuuteen liittyvä suorituskyky on parempi suurilla yrityksillä ja sellaisilla yrityksillä, joilla on enemmän resursseja. Etenkin pienet yritykset totesivat, että heillä ei ole resursseja jäljittää hankintaketjuja aina alkuperäiseen raaka-ainetoimittajaan saakka", kertoo Anni-Kaisa Kähkönen, yksi LUT-kauppakorkeakoulun neljästä hankintatoimen professorista.
Kähkösen mukaan pienissä yrityksissä nojataankin usein yhteistyöhön. Yrityksistä kerrottiin, että heidän on pakko luottaa siihen, että heidän oma toimittajansa varmistaa ketjun vastuullisuuden seuraavaan toimittajaportaaseen ja edelleen toimittajan toimittaja varmistaa vastuullisuuden siitä alaspäin.
"Poikkeuksiakin löytyy. Haastatteluaineistomme perusteella myös pienillä resursseilla toimivan yrityksen on mahdollista panostaa hankintaketjun vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen. Se onnistuu, jos yrityksen arvot perustuvat hyvin vahvasti vastuullisuuteen ja vastuullisuus on sydämen asia", Kähkönen sanoo.
QR-koodin avulla tuotteen matkassa
Myös digitalisaatiosta odotetaan uusia ratkaisuja hankintaketjun läpinäkyvyyden edistämiseksi. Koronapandemian aikana esimerkiksi QR-koodin käyttö yleistyi muun muassa keinona kirjautua sisään hotelliin sekä kontaktittoman menun muodossa.
Kähkönen sanoo, että jos QR-koodin avulla voidaan jäljittää tuotteen raaka-aineet aina alkuperäiseltä toimittajalta koko hankintaketjun läpi ostavalle yritykselle saakka, läpinäkyvyys saadaan todennettua huomattavasti nykyistä helpommin.
"Tulevaisuudessa yrityksissä mennäänkin varmasti yhä enemmän tähän suuntaan. Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto toisi paljon hyötyjä yritysten hankintaketjujen läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden seurantaan."
Kähkösen mukaan hyvä esimerkki tästä on Volvo, joka käyttää lohkoketjuteknologiaa sähköautojen akuissa käytettävän koboltin hankintaketjun jäljittämiseen. Lohkoketjuteknologia on eräänlainen sähköinen tilikirja, hajautettu ja läpinäkyvä tietokanta. Siihen kirjattuja tietoja ei voi muuttaa jälkikäteen ilman, että näpelöinnistä jää kiinni.
"Koboltti on yksi konfliktimineraaleista, joten hankintaketjun jäljittäminen ja tunteminen sen osalta on kriittisen tärkeää", Kähkönen kertoo.
Kun puhutaan hankintaketjun läpinäkyvyydestä, Kähkösen mielestä erinomainen esimerkki on Keskon Jäljillä-sivusto. Kähkönen sanoo, että Jäljillä-sivusto havainnollistaa hieman sitä, mihin suuntaan kehitys hankintaketjun läpinäkyvyydessä on menossa ja miten läpinäkyvyys tuodaan entistä enemmän myös kuluttajien tietoisuuteen.
"Toinen hyvä esimerkki läpinäkyvyydestä on suomalainen Lovia, joka tuo tuotteidensa koko DNA:n läpinäkyväksi. Lovia valmistaa muun muassa laukkuja ylijäämämateriaalista ja läpinäkyvyys kattaa materiaalien lisäksi esimerkiksi hinnoittelun."
Supply Management -maisteriohjelma
Supply Management -maisteriohjelmassa saat valmiudet yritysten hankintojen suunnitteluun ja johtamiseen. Ohjelmasta valmistuttuasi voit sijoittua johtamistehtäviin sekä julkisella sektorilla, kauppa- ja teollisuusyrityksissä että alan opetus- ja tutkimustehtävissä. LUT-kauppakorkeakoulu on ainoa yliopisto Suomessa, josta valmistuu kauppatieteiden maistereita nimenomaan hankintojen johtamisen erikoisalueelta.
Vastuullisuudesta laistaminen voi tulla kalliiksi
Kähkösen mukaan yrityksen on nykypäivänä pakko panna vastuullisuuteen resursseja ja tehdä vastuullisia hankintoja, eikä mennä ainoastaan halvin hinta edellä. Vastuulliseen hankinta- ja toimitusketjuun sijoittaminen voi jopa säästää yrityksen varoja.
"Vastuullisuusongelmat hankintaketjussa heijastuvat aina niin sanottuun brändiyritykseen. Jos esimerkiksi ympäristörikkeitä tehdään hankintaketjun alkupäässä ja se tulee ilmi, kuluttajat ja muut sidosryhmät eivät erota sitä, että ympäristörikkeitä ei tehnyt tuotetta omalla brändillään myyvä yritys vaan alihankkijan alihankkija. Näin ollen brändiyritys leimataan ympäristörikkeitä tekeväksi."
Esimerkiksi vuonna 2021 uutisoitiin teräsyhtiö Outokumpuun liittyen ympäristötuhoista Brasilian Amazoniassa. Tarkemmin tarkasteltuna kyse oli siitä, että Outokummun alihankkijan kaivos on aiheuttanut tuhoa ympäristölle.
"On kuitenkin erinomaisen hyvä asia, että vastuullisuuteen liittyvät ongelmat hankintaketjussa heijastuvat suoraan brändiyritykseen, koska tämä luo lisäpainetta hankintaketjun vastuullisuuden varmistamiseen ja sen läpinäkyvyyden takaamiseen", Kähkönen sanoo.
Julkinen paine motivoi yrityksiä panemaan resursseja vastuullisuuteen ja sen varmistamiseen, että myös hankintaketjun alkupäässä toimitaan vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti.
