Termodynamiikan harjoitus- ja laboratoriotyökurssi on pituudeltaan neljä periodia, eli se kestää koko lukuvuoden. Toisen vuoden energiatekniikan opiskelija Veera kertoo, mitä kurssi pitää sisällään.
Perustiedot kurssista
- Koulutusohjelma: energiatekniikka
- Suoritusvuosi: 2. vuosi
- Kurssin kesto: periodit 1–4
- Opintopisteet: 3 op
- Toteutus: läsnä
- Arviointi: kolme harjoitustyötä, jotka pitää suorittaa hyväksytysti. Arvosana muodostuu harjoitustöiden keskiarvosta.
”Kurssin laajuus on kolme opintopistettä, ja arvostelu perustuu harjoitustöihin. Kurssi käydään yleensä yhtä aikaa teknillisen termodynamiikan kurssin kanssa, joten ne täydentävät toisiaan.
Ensimmäisen ja toisen periodin aikana tehdään kirjallisuustyö. Tämä on yksi kolmesta arvioitavasta harjoitustyöstä. Kirjallisuustyö tehdään ryhmätyönä noin neljän hengen ryhmissä.
Kurssin ohjaaja julkaisee Moodlessa aiheet, joista ryhmä valitsee mieluisimman ja alkaa työstämään kirjallisuustyötä. Aiheet liittyvät luonnollisesti termodynamiikkaan eli lämpöoppiin. Aiheina voi olla teknillinen laite, fysiikan ilmiö, historiallinen henkilö tai vaikka ajankohtainen termodynamiikkaan liittyvä uutinen.
Esimerkkejä aiheista: vesiturbiinit, termodynamiikan 2. pääsääntö, tulevaisuuden kylmäaineet, polttomoottorit, James Watt ja höyrykone sekä synteettiset sähköpolttoaineet (Power-to-X-fuels).
Kirjotustyölle on annettu tietyt rajat ja ohjeet. Työn pituus on 10–15 sivua varsinaista sisältöä ja siinä pitää olla vähintään yksi yhtälö, kuva ja taulukko. Lisäksi työssä täytyy viitata vähintään viiteen eri lähteeseen. Lähteistä yhden pitää olla kirja ja yhden tieteellinen lehtiartikkeli.
Kirjallisuustyöhön liittyy myös toisen työn arvioiminen sekä oman työn seminaariesitys. Seminaariesitys on lyhyt esitys, jossa ryhmä pyrkii tiivistämään oman kirjallisuustyön kohokohdat. Kirjallisuustyön arviointi tapahtuu seuraavasti: kirjallisuustyö 0–40 pistettä, vertaisarviointi 0–5 pistettä ja seminaariesitys 0–5 pistettä.
Kurssin toinen harjoitustyö on ryhmässä tehtävä laboratoriotyö, joka tehdään 2. ja 3. periodin aikana. Laboratoriotyössä mitataan ilmastointikoneen sekä siihen liittyvien esilämmityspatterin ja höyrykostuttimien toiminta-arvoja laboratorio-olosuhteissa.
Tässä laboratoriotyössä hyödynnetään taas teknillisen termodynamiikan kurssilla opittuja tietoja ja niitä päästään soveltamaan käytäntöön. Laboratoriotyö suoritetaan neljän hengen ryhmässä ja tuloksista sekä havainnoista kirjoitetaan raportti. Raportti arvostellaan ja se on osa kurssin suorittamista ja arvostelua.
Kolmas kurssin työ on henkilökohtainen harjoitustyö, joka tehdään 3. ja 4. periodin aikana. Se käsittelee savukaasujen koostumusta ja kattilahyötysuhteen määrittämistä.
Jokaiselle opiskelijalle on annettu alkuarvot. Niiden ja aiemmin opitun tiedon perusteella määritetään savukaasujen koostumus sekä arvioidaan ja lasketaan kattilan hyötysuhde. Harjoitustyössä lasketaan ja analysoidaan tuloksia sekä kirjoitetaan raportti. Myös tämä työ arvostellaan.
Kurssi on mielestäni mielenkiintoinen. Siinä pääsee hyvin soveltamaan jo aiemmin opittuja asioita. Samaan aikaan käytävä teknillisen termodynamiikan kurssi kertoo teoriatasolla osan näistä asioista, ja niiden soveltaminen laboratorio-olosuhteissa on silmiä avaavaa.”
