Jos asiaa kysyy Googlelta, löytyy vastauksia vähintään yhtä paljon, kuin on erilaisia termejä ja määritelmiäkin. Kaikki termit ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän samaan teknologian alaan liittyviä: tietotekniikka on alan yleistermi, ja kuvaa kaikkea sitä, mitä ala pitää sisällään.
”Tämän vuoksi suurimmassa osassa korkeakouluja onkin nimenomaan tietotekniikan koulutusohjelmia, joista sitten valmistuu useiden eri pääaineiden opiskelijoita”, kuvailee tietotekniikan apulaisprofessori Jussi Kasurinen.
Tietojenkäsittelytiede, tekniikan opiskelijoiden keskuudessa myös tietojenkäsittelytekniikka tai käpistely, on tietotekniikan ala, jossa tutkitaan nimenomaan sitä, miten tiedosta saadaan ulos hyödyllisiä asioita.
”Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa sitä, miten kameran kuvasta tunnistetaan eläimiä, kasvoja tai esineitä, nauhoitteesta saadaan puhdistettua pois kohinaa tai verkon materiaalipaljoudesta löydetään hyödylliset tiedonmuruset. Jälkimmäistä sanotaan myös tiedon louhinnaksi, ja se on osa Big Data -konseptia, joka oli hiljattain iso trendi tietotekniikan alalla.”
Tietotekniikka sen sijaan voi auttaa optimoinnin, mallintamisen ja laskennan keinoin tehostamaan palveluja ja toimintoja, ja sitä kautta pienentämään ympäristökuormaa.
”Hyvä esimerkki tästä, on sovellus, jonka kautta voi samana päivänä ostaa muutoin hävikkiin päätyvää ruokaa”, Kasurinen kuvailee.
Ohjelmointi keskeisessä roolissa
Tietotekniikassa kaikki kiertyy lopulta ohjelmoinnin ympärille: perusasiat suunnittelusta testaamiseen ja ohjelmien rakentamiseen vaativat ohjelmoinnin osaamista. Jos olet kiinnostunut matematiikasta sekä teknisten ongelmien ja yksityiskohtien kanssa painimisesta, on tietotekniikka oikea valinta.
Tietojenkäsittelytieteen lisäksi tietotekniikka pitää sisällään myös muita tieteenaloja. Esimerkiksi ohjelmistotuotanto käsittelee laskennallisten ongelmien sijaan suurempia kokonaisuuksia: sen avulla ratkotaan palveluihin tai tuotteisiin liittyviä ongelmia, ei niinkään teknisiä yksityiskohtia. Esimerkiksi miten saadaan kirjaston palvelut digitalisoitua tai vaikkapa millainen peli uppoaa tiettyyn asiakasryhmään, ovat aiheita, joita ohjelmistotuotannon nimissä pohditaan.
Yhtä kaikki, tällä hetkellä tietotekniikan alan ajankohtaisia teemoja ovat tietoturvaan liittyvät kysymykset sekä kestävä kehitys. Tietotekniikan avulla asioita voidaan tehdä jatkossa nopeammin, halvemmalla ja entistä tehokkaammin.
”Tietoturva on hyvin laaja sateenvarjo, joka voi pitää sisällään lähes mitä tahansa: turvallisten ohjelmien kehittämistä; saatavuuden, käytettävyyden ja tietoturvan parantamista ja niin edelleen. Ympäristön näkökulmasta tietotekniikka on väline, jonka avulla voidaan vähentää esimerkiksi päästöjä, materiaalien tarvetta, matkustamista ja jätteiden määrää.”
Maailma muuttuu, tekijät sen mukaan
Yliopistossa opinnot tietotekniikan koulutusohjelmissa lähtevät liikkeelle alkeista. Kandidaattiohjelmissa keskitytään perusasioiden ymmärtämiseen sekä ohjelmointitaidon oppimiseen. Taitojen lisääntyessä ohjelmoinnin tukena käytetään erilaisia työkaluohjelmia.
Osaaminen eriytyy selkeämmin maisteriohjelmissa, jotka heijastelevat yliopistossa tehtävän tutkimuksen aiheita. LUTissa on tarjolla kaksi englanninkielistä maisteriohjelmaa: Software Engineering and Digital Transformation ja Software Product Management and Business. LUT on ainoa yliopisto Suomessa, jossa ohjelmistotuotantoa voi opiskella kanditasolta alkaen.
Tietotekniikan alalla oman osaamisen jatkuva kehittäminen on äärimmäisen tärkeää. Laitteet ja teknologiat kehittyvät nopeammin kuin koskaan aiemmin, joten työn tekeminen edellyttää kehityksen perässä pysymistä.
”Kun opiskelija viiden vuoden päästä valmistuu, tulee hän todennäköisesti työskentelemään kotoa käsin, virtuaalisissa ryhmissä ja organisaatioissa, joissa työkavereita ei välttämättä tapaa koskaan kasvotusten. Nyrkkipajoja, joissa koodataan, ei enää ole, vaan firmoilla voi olla ainoastaan edustus- ja kokoustiloja. Tästä syystä etenkin aloittavan työntekijän arjessa oma osaaminen korostuu jonkun verran. Oman osaamisen kehittäminen on aina ollut tällä alalla tärkeää, ja on sitä jatkossa yhä enemmän”, muistuttaa Kasurinen.
