Vertailu: yhteiskuntatieteet LUTissa ja muissa yliopistoissa

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopistossa yhteiskuntatieteitä opiskellaan valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kandidaattiohjelmasta valmistuu valtiotieteiden kandidaatiksi ja maisteriohjelmasta valtiotieteiden maisteriksi.

Politiikan ja viestinnän kandiohjelma antaa perusvalmiudet ymmärtää vallankäytön ja julkisuuden yhteyksiä kotimaisessa ja kansainvälisessä politiikassa, mediassa sekä erityyppisissä organisaatioissa. Ohjelman opintojaksoilla tutustutaan politiikan ja organisaatioiden, maailmanpolitiikan sekä viestinnän tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja ongelmiin.

Opiskelijan opintosuunta täsmentyy ensimmäisen opintovuoden jälkeen. Koulutusohjelman opintosuunnat ovat politiikka ja organisaatiot, maailmanpolitiikka sekä viestintä.

→ Politiikan ja organisaatioiden opinnoissa tutkitaan muun muassa valtaa ja sen jakautumista yksilöiden, ryhmien, instituutioiden ja rakenteiden tasolla eri yhteiskunnissa sekä Euroopan unionissa. Käsiteltävät asiat yhdistyvät ajankohtaisiin ilmiöihin ja niistä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

→ Maailmanpolitiikan tutkimus tarkastelee diplomatiaa, eri maiden ja muiden toimijoiden ulkopolitiikan muotoutumista, rauhan, poliittisen väkivallan ja sotien syitä sekä globaalin poliittisen talouden ja sen yhteishallinnan kehitystä.

Sosiaalitieteiden kandiohjelmassa on neljä opintosuuntaa: sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka. Opintosuunnat muodostavat kokonaisuuden, joka pureutuu ihmisten ja yhteiskunnan väliseen vuorovaikutuksen eri tasoilla: yksilöistä ja ryhmistä aina koko yhteiskuntaan.

Ensimmäisen opintovuoden aikana suoritettavat sosiaalitieteiden perusopinnot tutustuttavat opiskelijan kaikkiin neljään ohjelman opintosuuntaan sekä sosiaalitieteiden yhteisiin käytäntöihin. Opintosuunnan valinta tapahtuu toisen opintovuoden syksyllä kaikkien muiden kuin sosiaalityön opintosuunnan opiskelijoiden osalta.

→ Sosiaalipsykologian keskeisiä tutkimusalueita ovat ryhmien väliset suhteet, sosiaalinen moninaisuus ja identiteetti, johtaminen ja ryhmäprosessit organisaatioissa, arkitieto- ja ajattelu, toimijuus ja yrittäjyys sekä asenteet, motivaatio ja käyttäytymisen muutos.

→ Sosiaalityön tutkimuksessa on keskeistä tarkastella ihmisten hyvinvointia, suhdetta yhteiskuntaan ja hyvinvointivaltioon ja sen palvelujärjestelmään sekä etsiä keinoja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen.

→ Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos, instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt, sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot sekä ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.

→ Yhteiskuntapolitiikan opinnoissa tarkastellaan alan ydinkysymyksiä: köyhyyttä, syrjäytymistä, hyvinvointia ja eriarvoisuutta.

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelma käsittelee yhteiskunnallista muutosta globaalin kehitystutkimuksen, poliittisen historian, sosiaali- ja kulttuuriantropologian sekä talous- ja sosiaalihistorian näkökulmista. Ohjelmassa perehdytään paikallisten, kansallisten ja globaalien ristiriitojen syihin ja seurauksiin sekä siihen miten valta, vauraus ja hyvinvointi ovat jakautuneet.

Ohjelman opinnot alkavat kaikille yhteisillä opinnoilla. Koulutusohjelman opintosuunta täsmentyy ensimmäisen opintovuoden jälkeen. Valittavana on neljä opintosuuntaa: globaali kehitystutkimus, poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuuriantropologia sekä talous- ja sosiaalihistoria. Opiskelija voi suorittaa maisteriohjelman samassa opintosuunnassa.

→ Globaali kehitystutkimus tarkastelee kehitys- ja ympäristökysymyksiä, oikeudenmukaisuutta, eriarvoisuutta ja sosiaalisia, poliittisia, ympäristöllisiä, taloudellisia ja kulttuurisia jatkuvuuksia ja muutoksia erityisesti globaalissa etelässä eli niin sanotuissa kehittyvissä maissa.

→ Poliittinen historia käsittelee yhteiskunnallisen muutoksen poliittista toimintaa, ajattelua ja rakenteita laajasta historiallis-yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta.

→ Sosiaali- ja kulttuuriantropologia tutkii ihmisten elämänmuotojen ja ajattelutapojen monimuotoisuutta eri puolilla maailmaa.

→ Talous- ja sosiaalihistoria tarkastelee elinolojen ja elämäntapojen muotoutumista osana yhteiskunnan muuttuvia rakenteita.

Itä-Suomen Yliopisto

Opiskelija valitsee hakuvaiheessa, haluaako hän suorittaa yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Joensuun vai Kuopion kampuksella. Maisterin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnossa valitussa pääaineessa.

Joensuun kampus

Kandidaatin tutkinto rakentuu sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan tieteenalaopinnoista. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet, eli tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Näitä sovelletaan yhteiskunnallisesti keskeisiin kysymyksiin esimerkiksi työstä, koulutuksesta, hoivasta ja monikulttuurisuudesta, tieto- ja kommunikaatioteknologiasta sekä näiden välisistä suhteista. Opiskelija valitsee kandidaatin opintojen aikana pääaineekseen sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan.

→ Sosiologit ovat kiinnostuneita siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, miksi asiat ovat siten kuin ovat ja miten ne voisivat olla toisin, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja minkälaiset prosessit säätelevät ihmisten sosiaalista toimintaa ja ajattelua.

→ Yhteiskuntapoliitikot ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta muutoksesta ja sen hallinnasta kaikilla elämän tasoilla: niin maailman politiikassa kuin arkielämässä ja kaikkialla siinä välissä. Yhteiskuntapoliittista lähestymistapaa voi soveltaa miltei mihin tahansa ilmiöön lähtien ilmastonmuutoksesta päätyen sisustusblogeihin.

Kuopion kampus

Kandidaattivaiheen opinnoissa tutustutaan opintojen perustana olevien kolmen tieteenalan, sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian ja sosiologian teoreettisiin perustoihin, tutkimusaloihin ja ajankohtaiseen keskusteluun. Suuntautumisvaihtoehto valitaan kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa. Opintosuunnat ovat sosiaalipsykologia ja hyvinvointi yhteiskunnassa.

→ Sosiaalipsykologian opintosuunnassa perehdytään ihmisen minuuden muodostumiseen suhteessa kulttuuriin ja yhteiskuntaan, yksilöiden selviytymiseen erilaisissa elämänkulun käänteissä sekä ryhmien, organisaatioiden ja yhteisöjen toimintaan. Lisäksi tarkastellaan muun muassa kansallista identiteettiä, nationalismia, vihapuhetta ja monikulttuurisuutta sosiaalipsykologisesta näkökulmasta.

→ Hyvinvointi yhteiskunnassa -opintosuunnassa tarkastellaan kestävän hyvinvoinnin kehyksessä hyvinvoinnin sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia ehtoja sekä hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksia globaalilla, yhteiskunnallisella ja yhteisöllisellä tasolla sekä kasvun ja kasvatuksen näkökulmista.

Jyväskylän yliopisto

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian kandidaattiohjelman opinnot tarjoavat laaja-alaiset tiedot filosofiasta, politiikasta, yhteiskuntatieteiden teorioista, metodologisesta ajattelusta ja tutkimusmenetelmistä. 

Kandidaatin tutkinnon aineopinnoissa opiskelija syventyy yhteen neljästä opintosuunnasta: filosofiaan, politiikkaan, sosiologiaan tai yhteiskuntapolitiikkaan. Halutessaan opiskelija voi opiskella myös useamman tutkinto-ohjelmaan kuuluvan opintosuunnan opinnot. Filosofian aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat kandidaattiopintojensa aikana määrättyjä kasvatustieteen opintoja.

→ Filosofian tutkimuskohteena on koko todellisuus. Filosofia selvittää muiden tieteiden ja eri elämänkäytäntöjen perustaa: olemassaoloa ja olemista, hyvyyttä ja hyvää elämää, tietämistä, toimintaa ja tuntemista, merkityksen muodostumista, aineellisuutta, ajallisuutta ja tilallisuutta sekä minuuden, kokemuksen ja kehollisuuden rakenteita.

→ Politiikan (valtio-opin) opintosuunta tarjoaa opiskelijalle monipuolisesti näkökulmia suomalaisista, eurooppalaisista sekä kansainvälisistä poliittisista järjestelmistä, politiikan teoriasta ja poliittisen ajattelun traditioista, turvallisuuden politiikasta ja poliittisten kriisien hallinnasta, parlamentaarisista menettelytavoista, politiikan kielestä, retoriikasta sekä poliittisen toiminnan luonteesta ja ilmenemismuodoista.

→ Sosiologia on yhteiskuntatiede, joka tutkii sosiaalista vuorovaikutusta, yhteisöjä ja organisaatioita sekä kokonaisia yhteiskuntia ja maailmanjärjestelmiä. Opiskelija perehtyy sosiologian keskeisiin suuntauksiin ja saa teoreettiset ja metodiset valmiudet monimutkaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden empiiriseen tutkimiseen.

→ Yhteiskuntapolitiikka on soveltava yhteiskuntatiede, joka etsii keinoja edistää hyvinvointia ja lievittää sosiaalisia ongelmia. Se tutkii ja tulkitsee yhteiskunnallisen hallinnan mekanismeja paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimus kohdentuu sosiaalipolitiikkaan, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon sekä talouteen, työelämään ja ympäristöön liittyviin ongelmiin.

Kandidaatin tutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on valmiudet aloittaa maisteriopinnot opintosuuntana filosofia, sosiologia, politiikan tutkimus tai yhteiskuntapolitiikka.

Lapin yliopisto

Politiikkatieteiden ja sosiologian tutkinto-ohjelma yhdistää kolmen perinteisen yhteiskuntatieteellisen tieteenalan: sosiologian, valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden näkökulmia. Opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskuntaa sekä sosiaalisena, kulttuurisena että poliittisena järjestyksenä, jolla on niin alueelliset kuin rajoja ylittävät ulottuvuutensa. Kandidaatin tutkinnossa on kaksi opintosuuntaa: politiikkatieteet ja sosiologia. Opintosuunta valitaan toisen opintovuoden keväällä.

→ Politiikkatieteissä yhdistyvät valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden tieteenalanäkökulmat. Opinnoissa perehdytään poliittisiin ilmiöihin ja prosesseihin myös kansainvälisen oikeuden, talouden, historian, kulttuurin, uskonnon ja järjestöjen näkökulmista. 

→ Sosiologiassa perehdytään sosiaalisten ryhmien ja instituutioiden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhdessäolon muotojen tutkimiseen. Opiskelija tarkastelee sosiologian tutkimuskohteita laaja-alaisesti, aina yksilöiden ja pienryhmien mikrotasolta kokonaisyhteiskunnallisiin ja globaaleihin makrotasoihin asti.

Maisteriopinnot suoritetaan yleensä kandidaattivaiheen opintosuunnassa. Politiikkatieteiden opiskelija voi valita myös kansainvälisten suhteiden tai valtio-opin erikoistumisalan. Lisäksi opiskelijan on mahdollista jatkaa monitieteiseen Arktisen maailmanpolitiikan opintosuuntaan.

Tampereen yliopisto

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa perehdytään yksilön ja yhteiskunnan välisiin muuttuviin suhteisiin. Kandidaatin tutkinto koostuu yhteiskuntatutkimuksen perus- ja aineopinnoista, viestintä- ja kieliopinnoista, tiedekunnan yhteisistä asiantuntijataitojen perusteiden opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista.

Ohjelmassa on seitsemän toisiinsa limittyvää opintosuuntaa: kriminologia ja kriminaalipolitiikka, nuorisotyö ja nuorisotutkimus, sosiaaliantropologia, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiologia ja sukupuolentutkimus. Opiskelijat valitsevat maisteriohjelman opintosuunnan pääsääntöisesti kolmannen opintovuoden keväällä.

→ Kriminologia ja kriminaalipolitiikka tutkii rikollisuutta ja siihen kohdistuvaa kontrollia yhteiskunnassa. Opintosuunnassa opitaan ymmärtämään rikollisuuden syitä ja seurauksia erityisesti yhteiskunnallisena ilmiönä sekä niitä tapoja, joilla rikollisuutta voidaan pyrkiä ehkäisemään.

→ Nuorisotyö ja nuorisotutkimus tutkii nuoruutta, nuoria ja nuorisotyötä yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja yksilöllisenä ilmiönä. Opiskelija erikoistuu nuoriin ja nuoruuteen liittyvien kysymysten sekä nuorisotyön asiantuntijaksi.

→ Sosiaaliantropologia tutkii yhteiskunnan kulttuurisia ulottuvuuksia ja maailman kulttuurista moninaisuutta. Opintosuunnassa erikoistutaan kulttuuristen kohtaamisten ja ylirajaisten sosiaalisten prosessien aihepiireihin.

→ Sosiaalipolitiikka tutkii hyvinvointia muuttuvassa maailmassa. Opinnoissa perehdytään sosiaalipolitiikan käytäntöihin, sosiaalisiin riskeihin ja eriarvoisuuden kysymyksiin yhteiskunnan rakenteiden ja arkielämän näkökulmista.

→ Sosiaalipsykologia tutkii ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja ryhmätoiminnan säännönmukaisuuksia. Opintosuunnassa perehdytään yksilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutuksen edellytyksiin ja jännitteisiin sekä tapoihin, joilla ihminen merkityksellistää ympäristöään.

→ Sosiologia tutkii yhteiskuntaa, instituutioita, ryhmiä ja kulttuureita. Opinnoissa perehdytään yhteiskunnan toimintaan arkipäivän ongelmista elämän kulkuun ja yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin.

→ Sukupuolentutkimus tutkii, kuinka sukupuoli ja seksuaalisuus järjestävät yhteiskunnallisia eroja, arkielämää, vuorovaikutusta ja yhteiskunnallisen tiedon muodostumista. Opiskelijat erikoistuvat yhteiskunnallisen tasa-arvon kysymyksiin.

Kestävän kaupunkikehityksen kandidaattiohjelma Sustainable Urban Development on monitieteinen, kolmen tiedekunnan yhteinen ohjelma. Se koostuu kolmesta opintosuunnasta: hallintotieteistä, tekniikasta ja yhteiskuntatieteistä. Opiskelija hakee valitsemaansa opintosuuntaan suoraan yhteishaussa, mutta suurin osa opinnoista on kaikille linjoille yhteisiä. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijat voivat jatkaa automaattisesti maisterivaiheeseen.

→ Yhteiskuntatieteiden opintosuunnassa perehdytään rakennetun ympäristön ja kestävän kaupunkikehityksen eri näkökulmiin sekä niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen.

Englanninkielisiin kandidaattiohjelmiin haetaan kevään ensimmäisessä yhteishaussa.

Turun yliopisto

Turun yliopiston tutkinto-ohjelmasta valmistuu ensin valtiotieteiden kandidaatiksi ja sitten valtiotieteiden maisteriksi.

Sosiaalitieteiden koulutuksessa perehdytään yhteiskunnan ja ihmisen väliseen toimintaan. Opinnoissa keskitytään hyvinvointikysymyksiin, kulttuuriseen vuorovaikutukseen, yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja vertailevaan tutkimukseen. Kandidaatin tutkinto koostuu perusopinnoista, aineopinnoista ja sivuaine-, kieli- sekä viestintäopinnoista.

Kandidaattiohjelmassa ovat mukana sosiaalipolitiikan, sosiologian ja taloussosiologian oppiaineet, joista opiskelija valitsee maisterin tutkinnon pääaineen ennen kandidaatiksi valmistumistaan. Sosiaalitieteiden opiskelijat voivat hakea myös englanninkieliseen INVEST-maisteriohjelmaan, jossa tarkastellaan sosiaalista eriarvoisuutta ja hyvinvointia.

→ Sosiaalipolitiikan koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueen muodostavat sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, köyhyyteen ja hyvinvointivaltion kannatusperustaan.

→ Sosiologian tutkimuksen ja opetuksen painopistealueita ovat sosiaalinen eriarvoisuus, yhteiskunnallinen muutos, yhteiskuntaluokat, koulutus, sukupuoli, asuminen, ulkonäkö, terveys ja hyvinvointi, poliittinen osallistuminen, väestö, perheet, maahanmuutto ja poliittinen talous.

→ Taloussosiologia on sosiaalitiede, jonka avulla voidaan ymmärtää taloutta ja taloudellista toimintaa sosiaalisten verkostojen ja kulttuurin kautta. Opiskelija perehtyy erilaisiin taloudellisiin toimintaympäristöihin ja niiden keskeisiin piirteisiin. Oppiaineen opetus ja tutkimus on keskittynyt kulutukseen ja kuluttajakäyttäytymiseen, markkinoihin sekä sosiaalisiin verkostoihin ja rakenteisiin.

Åbo Akademi

Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden tutkinto-ohjelmassa opetus on ruotsiksi. Opinnoissa perehdytään siihen, miten hallinto toimii valtiossa eri tasoilla, mitkä toimijat osallistuvat päätöksentekoon ja miten eri maiden välisiä kansainvälisiä suhteita hoidetaan ja kehitetään.

Ohjelmasta valmistutaan ensin valtiotieteiden kandidaatiksi ja sitten valtiotieteiden maisteriksi. Yhteiskuntatieteitä voi opiskella Turun ja Vaasan kampuksella.

Turun kampus

Opiskelija valitsee pääaineeksi joko kansainvälisen oikeuden, informaatiotutkimuksen, kansantaloustieteen, julkishallinnon, sosiologian tai valtio-opin. Pääaine valitaan ennen toisen opiskeluvuoden alkua. Maisteriopinnot tehdään pääsääntöisesti samassa pääaineessa.

→ Valtio-opin opinnoissa perehdytään kansalliseen ja kansainväliseen politiikkaan, poliittisiin puolueisiin ja instituutioihin, vaaleihin ja äänestyskäyttäytymiseen sekä demokratiaan ja demokratisoitumiseen. Muita tärkeitä osa-alueita ovat turvallisuuspolitiikka, poliittinen historia, vertaileva politiikan tutkimus ja poliittinen viestintä.

Vaasan kampuksella yhteiskuntatieteitä opiskelevien pääaine on valtio-oppi, media ja viestintä.