Miltä näyttää puhtaan veden tulevaisuus maapallolla, ja millaisia eettisiä kysymyksiä vesihuoltoon ja kasvavaan vesipulaan liittyy? Entä miten ruoan- ja energiantuotannon muuttaminen ilmaston ja luonnon kannalta kestäväksi vaikuttaa arkeemme? Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä tarkastellaan LUTin uudessa yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmassa, jossa syvennytään yhteiskunnan kriittisiin järjestelmiin.
Yhteiskunnan kriittisillä järjestelmillä tarkoitetaan yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä järjestelmiä. Niihin kuuluvat esimerkiksi ruokajärjestelmä, vesihuolto, energiajärjestelmä sekä liikenne ja liikkuminen. Lisäksi talouteen ja digitalisaatioon liittyviä järjestelmiä voidaan pitää elintärkeinä nyky-yhteiskunnan sujuvalle toiminnalle.
Kriittisiä järjestelmiä pitää uudistaa
Kaikille kriittisille järjestelmille on yhteistä niiden alttius häiriöille ja kriisiytymiselle. Järjestelmien osat ovat muotoutuneet historian saatossa ja vakiintuneet nykyiseen muotoonsa, mikä tekee niistä joustamattomia.
Joustamattomuuden lisäksi kaikki yhteiskunnan toimintaan liittyvät järjestelmät on rakennettu ilmaston kannalta kestämättömästi. Ilmaston muuttuessa monet niistä ovat vaarassa kriisiytyä.
”Yhteiskuntatieteilijänä ajattelen, että muutos on usein sidoksissa kriiseihin. Kun polttoaine loppuu tai ruoantuotantoon tulee merkittäviä häiriöitä, on asioiden ja käytäntöjen pakko muuttua”, LUTin yhteiskuntatieteiden koulutusohjelman johtaja, tutkijaopettaja Hanna-Mari Husu sanoo.
Kriittisten järjestelmien ydinongelma on se, ettei niille ole tällä hetkellä vaihtoehtoisia toteutustapoja. Jo pelkästään ilmastonmuutoksen takia sellaisia kuitenkin tarvitaan.
”Yksi esimerkki on energiajärjestelmä ja siihen liittyvä energiakriisi. Kriisi on seurausta Ukrainan sodasta, mutta kyse on myös siitä, että Euroopan energiajärjestelmä on ollut osin liian riippuvainen ympäristön kannalta haitallisista fossiilisista polttoaineista”, Husu sanoo.
Yritysten rooli järjestelmien muuttajina on kasvanut
Kriittisiin järjestelmiin liittyvä kestävän kehityksen osaaminen tulee ilmastonmuutoksen myötä kasvattamaan merkitystään niin julkisella sektorilla kuin yrityksissä. Siksi LUT panostaa yhteiskuntatieteilijöiden koulutuksessa yritysyhteistyöhön.
”Yritykset ratkovat entistä enemmän erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Se vaatii yhteiskunnallisten megatrendien tunnistamista, jota yhteiskuntatieteilijät tekevät. Harva pystyy ennustamaan yhteiskuntaa kohtaavia tulevia kriisejä, mutta yhteiskuntatieteilijät pystyvät tuomaan yrityksiin monipuolisia työkaluja erilaisten skenaarioiden ennakoimiseksi”, LUTin yhteiskuntatieteiden yliopisto-opettaja Antti Puupponen sanoo.
Hanna-Mari Husun mukaan yhteiskuntatieteellinen osaaminen on tärkeää myös siksi, että sen avulla voidaan tunnistaa niin jokapäiväisen yritystoiminnan esteitä kuin mahdollisuuksiakin.
”Yhteiskuntatieteilijät voivat auttaa esimerkiksi yritystoimintaan liittyvien eettisten reunaehtojen ja muiden linjaustarpeiden ymmärtämisessä sekä erilaisten uusien innovaatiomahdollisuuksien tunnistamisessa. Myös yritysmaailma on muuttumassa, eivätkä vanhat toimintatavat enää päde”, Husu selittää.
Kriittiset järjestelmät vaikuttavat jokapäiväiseen elämään
Yhteiskuntatieteissä tarkastellaan yhteiskunnan toimintaa ja käytäntöjä sekä niiden vaikutusta ihmisiin ja heidän toimintaansa. Yhteiskuntatieteilijät ymmärtävät kriittisten järjestelmien merkityksen, niiden keskinäiset suhteet ja niiden vaikutuksen niin yhteiskuntaan kuin ihmisten jokapäiväiseen elämään.
”Ajatellaan esimerkiksi liikennettä ja liikkumista, jotka ovat suuria päästölähteitä. Yhteiskuntamme on rakentunut autoilun ja yksityisautoilun varaan, mikä näkyy Suomessa etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Toisaalta autoilu mahdollistaa ihmisten omaehtoisen liikkumisen ja liittyy näin osaltaan myös sosiaalisiin suhteisiin ja niiden ylläpitoon”, Husu selittää.
Jos autoilua vähennetään päästöjen takia, se voi vaikuttaa epäsuorasti myös esimerkiksi ihmisten sosiaaliseen elämään.
Toinen vastaava esimerkki on ruoantuotanto. Muutoksen suuruus konkretisoitui esimerkiksi koronakriisissä, joka uhkasi pysäyttää maiden väliset elintarvikekuljetukset rajoille.
Vaikka yhteiskunta pystyisi tuonnin katketessa tuottamaan tarpeeksi ruokaa omaan tarpeeseensa, muuttuisi ihmisten jokapäiväinen elämä ja ruokavalio siitä huolimatta merkittävästi. Se heijastuisi myös satojen ruoka-alan yritysten toimintaan ruoantuottajista ravintoloihin.
Muutos näkyy myös Suomessa
Jokaiseen ihmiseen ja elämän reunaehtoihin vaikuttavat järjestelmät ja niiden murros voivat tuntua kaukaisilta. Moni on tottunut siihen, että yhteiskunta toimii, hanasta tulee puhdasta vettä ja kaupasta saa ruokaa. Husu ja Puupponen kuitenkin huomauttavat, että muutosvoimat näkyvät myös Suomessa.
”Suomessakin on useita eri tahoja, joille kestävyysmurroksen aiheuttamat haasteet ovat hyvin konkreettisia, kuten maanviljelijät ja fossiilisista polttoaineista riippuvaisten alojen yritykset”, Husu huomauttaa.
Myös energiakriisi on näkynyt monien suomalaisten elämässä, vaikka sen pahin kärki näyttääkin menneen ohi varsin pienin vahingoin. Kasvaneet sähkölaskut ovat silti aiheuttaneet monille ahdistusta.
”Maailma muuttuu joka tapauksessa. Nyt on tärkeää ymmärtää, miten muutos tehdään kestävästi”, Antti Puupponen toteaa.
Kriittiset järjestelmät LUTin yhteiskunta- ja viestintätieteissä
- Monitieteisessä kriittisten järjestelmien opintokokonaisuudessa opiskellaan energia-, vesi-, ruoka- ja liikennejärjestelmän toimintaa sekä ilmastonmuutoksen, talouden ja digitalisaation vaikutusta niihin.
- Järjestelmien ymmärtäminen on erityisen tärkeää ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden edessä.
- Yhteiskuntatieteellisen keskustelun lisäksi opinnoissa painotetaan yritysyhteistyötä ja yritysmaailman näkökulmia eri järjestelmiin.
Lisätietoja:
Hanna-Mari Husu
