Ehdokkaat 2021

Puupohjaisen hiilen tärkein raaka-aine on uusiutuva ja myrkytön ligniini. Se on sideaine, jota esiintyy kaikissa kasveissa. Ligniiniä syntyy Sunilassa selluntuotannon sivutuotteena – vuosittainen tuotantokapasiteetti on 50 000 tonnia –, ja tehdas on maailman suurin erikoiskuivan ligniinin tuottaja. Tavallisesti ligniiniä käytetään sellun valmistuksessa polttoaineena.

Luonnongrafiitti on puolestaan EU:n kriittisten materiaalien listalla, ja myös synteettinen grafiitti valmistetaan fossiilisista öljyntuotannon sivutuotteista. Grafiitin saatavuus Euroopassa heikkenee jatkuvasti. Stora Ensolla nähdään, että puupohjainen hiili lunastaa paikkansa litiumioniakkujen arvoketjussa. Jatkotutkimuksessa pyritään vieläkin pidemmälle: tavoitteena on lisätä sekä akun lataus- ja purkunopeutta että tehoa. Jos siinä onnistutaan, voidaan akkukapasiteetti mitoittaa optimaalisesti tarvittavan sähkömäärän varaamiseen.

Liikenne sähköistyy kiihtyvällä tahdilla, joten akkuteollisuuden ennustetaan jopa kymmenkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se tarkoittaa ligniinipohjaisille materiaaleille suurta kasvupotentiaalia. Kun konseptin toimivuus on varmistettu koelaitoksella, Stora Enson tavoitteena on kaupallistaa tuote ja luoda sen myötä uusia työpaikkoja. Markkinoilla tuote voidaan nähdä noin 5–10 vuoden kuluttua. Akkujen ja paristojen lisäksi puupohjaista hiiltä voidaan hyödyntää kulutuselektroniikassa ja suurissa energian varastointijärjestelmissä.

Asiantuntijaryhmän mukaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat akkuteollisuuden ratkaisut ovat erittäin tervetulleita. Lisäksi ryhmä kiittelee sitä, että uusi tuote aiotaan valmistaa selluntuotannon sivutuotteesta.

OiOin luomissa fyysisen tilan ja digitaalisuuden yhdistävissä ratkaisuissa käyttäjien on mahdollista aistia luontoa kokonaisvaltaisesti, ja ohjata sisältöä omilla liikkeillään, eleillään ja kosketuksellaan.

Tilojen toteutuksessa materiaalina käytetään usein puuta, mikä miellyttävän akustiikan ohella lisää tilojen ja kosketuspintojen elämyksellisyyttä myös tuoksuillaan ja haptisuudellaan.

Yksi yrityksen tunnetuimmista toteutuksista on Helsinki-Vantaan lentokentälle toteutettu luontoinstallaatio Aukio. OiOin tuotteet edistävät tänä päivänä museoiden, näyttelyiden ja muiden julkisten tilojen lisäksi hyvinvointia muun muassa hoivakodeissa, koulujen oppimisympäristöissä sekä työpaikoilla.

Tulokset esimerkiksi hoivakodeissa toteutetuista aistiseinistä näyttävät toteen useita hyödyllisiä vaikutuksia: lääkkeiden tarve, masennusoireet ja ahdistuneisuus vähenevät, ja henkilökunnan työviihtyvyys paranee.

Yrityksen perustivat vuonna 2013 digitaalisen ja fyysisen maailman tutkimusmatkailijat Sami Kämppi ja Antti Kaukinen. Vuosi vuodelta suomalaista metsää viedään yrityksen dokumentoimana ja digitoimana entistä enemmän myös vientituotteena maailmalle. Palkinnon asiantuntijaryhmä uskoo virtuaaliluonnon kysynnän kasvuun, ja OiOin mahdollisuuksiin kasvattaa suomalaisen metsän arvoa kansainvälisesti.

Woodpolis on syntynyt ajatuksesta rakentaa lähellä olevan raaka-aineen ja mekaanisen puuteollisuuden ympärille paikallisesti hyvinvointia synnyttävää, kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa sekä palveluita. 1990-luvulla alkunsa saanut Woodpolis on tänä päivänä jo 18 yritystä käsittävä keskittymä, jossa jokaisen toimijan panos tähtää metsän jalostusasteen nostoon.

Puurakentaminen on Woodpoliksen tulevaisuuden kehityksen ja vientimahdollisuuksien keskiössä. Alueella toimiva massiivipuulevyjen (Cross-laminated timber, CLT) tuotanto on ollut mahdollistamassa muun muassa julkisten kiinteistöjen puurakentamisen pioneerihankkeena toimineen Tuupalan puukoulun rakentamista.

Woodpolikseen liittyi alkuvaiheessa kiinteänä osana koulutustehdas, joka luotiin vastaamaan yritysten osaamistarpeisiin ja varmistamaan työvoiman saatavuutta. Nykyisin koulutuksesta huolehditaan oppilaitosten, yritysten ja yritystoimintaa palvelevien organisaatioiden kiinteällä yhteistyöllä, koulutus- ja työllisyysohjelmia hyödyntäen.

Kuhmon kaupungin rooli on toimia yhtenä puutetuotealan kehityksen moottorina ja alueen kasvun mahdollistajana,  muun muassa kaavoituksen kautta. Puunjalostuksen sivutuotteista eli kuoresta ja purusta tuotetaan kaikki alueella tarvittava energia, josta iso osa jää myös kaupunkilaisten hyödyksi.

Palkinnon asiantuntijaryhmä näkee Kuhmon ja Woodpoliksen erinomaisena toimintamallina, jossa puurakentamista edistetään monen toimijan tiiviillä yhteistyöllä. Asiantuntijat uskovat kuhmolaisen mallin mahdollisuuksiin innostaa ja toimia esimerkkinä laajemman mittakaavan avauksille, joilla suomalainen puurakentaminen voisi kasvaa maailmanlaajuiseksi menestystarinaksi.