Tällä sivulla
LUT-yliopisto tavoittelee hiilinegatiivisuutta vuoden 2024 loppuun mennessä. Se on kunnianhimoinen tavoite, jonka saavuttamista seurataan Greenhouse Gas Protocol -menetelmällä.
Elinkaarimallintamisen professori Risto Soukka, tutkijaopettaja Mika Luoranen sekä kestävyyspäällikkö Kati Koikkalainen vastaavat kysymyksiin LUTin hiilinegatiivisuustavoitteesta.
1. Mitä hiilijalanjälki tarkoittaa?
LUTin hiilijalanjälki tarkoittaa organisaation toiminnoista ja organisaation ihmisten toiminnasta aiheutuvia ilmasto- eli hiilidioksidipäästöjä. LUT raportoi hiilijalanjäljessään suorat sekä epäsuorat päästönsä. Suoria päästöjä syntyy esimerkiksi LUTin omistamien autojen käytöstä ja epäsuoria esimerkiksi ostosähköstä sekä henkilöstön työmatkoista.
Vuonna 2020 LUTin hiilijalanjälki oli 1 593 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Liikkumisen osuus päästöistä oli 51,4 prosenttia. Toiseksi suurimman päästön, 18,6, prosenttia, aiheutti ruokailu.
LUT laskee hiilijalanjälkensä Greenhouse Gas Protocol (GHG) -menetelmällä. Siinä päästöt on jaettu kolmeen ulottuvuuteen eli scopeen. Esimerkiksi scope 3 sisältää kiinteistössä käytettävän kaukolämmön. Laskelmien perusteella analysoidaan, mitä päästöjä voidaan karsia ja mitä on kompensoitava.
Myös Times Higher Educationin Impact Ranking arvioi LUTin työtä kestävyyden ja ilmaston hyväksi GHG-menetelmän pohjalta. THE on yksi maailman arvostetuimmista yliopistorankingeista.
2. Kuka laskee LUTin hiilijalanjäljen?
LUTissa toimii oma hiilinegatiivisuustiimi (The Sustainability Science Carbon Negativity Team), joka laskee hiilijalanjäljen vuosittain. Ryhmään kuuluu useita yliopiston asiantuntijoita. Laskelmat pohjautuvat yliopiston yksiköistä ja sidosryhmiltä kerättyyn tietoon.
3. Miten LUTin hiilijalanjälkeä pienennetään?
Yliopisto noudattaa henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa laadittua toimenpideohjelmaa (Climate Action Plan). Ohjelma on osa johtamisjärjestelmää. Lisäksi päästövähennykset raportoidaan vuosittain vastuullisuusraporteissa.
Sähkön- ja lämmönkulutusta pyritään vähentämään LUTin käyttämissä rakennuksissa. Lappeenrannan kampuksen energiatehokkuutta on parannettu huimasti 10 vuoden aikana. Lahden energiatehokkaalla kampuksella LUTin toiminta alkoi syksyllä 2019. Kampusten sähkö tuotetaan osin aurinkopaneeleilla, myös ostettu sähkö on uusiutuvaa. Kampusten lämmityksessä käytetään ekologisesti tuotettua kaukolämpöä.
Ruokailun päästöjä pyritään vähentämään kannustamalla henkilöstöä kasvisruokailuun. Kampusravintolat Oy:n ravintoloissa Lappeenrannan kampuksella kasvisruoka on linjastolla ensimmäisenä ja ruokien hiilijalanjälki on näkyvillä.
4. Miten LUT voi saavuttaa hiilinegatiivisuuden?
LUT saavuttaa hiilinegatiivisuuden seuraamalla, vähentämällä ja kompensoimalla päästöjään. Vuoden 2022 aikana LUT pyrkii luomaan johdonmukaisen ja entistäkin tarkemman tavan laskea päästöjä. Se edellyttää laadukkaan datan säännöllistä ja automatisoitua keräämistä esimerkiksi tavarantoimittajilta.
Laskelmista nähdään, mistä LUTin hiilijalanjälki muodostuu ja mihin päästöihin voidaan tarttua. Ennen hiilinegatiivisuutta on saavutettava hiilineutraalius. Eri tarkoituksiin saatetaan tarvita eri laskelmia: LUTin kokonaishiilijalanjälkilaskelma sekä laskelma, joka määrittelee kompensointitarpeen ja jonka perusteella hiilinegatiivisuus saavutetaan.
Hiilinegatiivisuus pyritään saavuttamaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Matkan varrella laskelmia testataan, tarkennetaan ja mahdollisesti laajennetaan. Esimerkiksi LUTin sijoitustoiminta ei ole tällä hetkellä mukana laskelmissa, kun taas työmatkoista syntyvät päästöt ovat (GHG-protokolla scope 3). Tärkeintä on, että laskelmiin kuuluu sellaisia asioita, joihin yliopisto pystyy vaikuttamaan ja joiden vähentäminen vie aidosti kehitystä haluttuun suuntaan.
Negatiivinen hiilijalanjälki tarkoittaa, että hiilidioksidia sidotaan pois ilmakehästä enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään. Osaratkaisu on hiilinieluihin investointi. LUT-yliopistokaan ei todennäköisesti saavuta hiilinegatiivisuutta vain päästöjä vähentämällä, lisäksi tarvitaan päästöjen kompensointia. Siitä huolimatta LUTilla tehdään tavoitteellista ja jatkuvaa työtä, jotta päästöjä voidaan vähentää mahdollisimman paljon.
5. Miksi hiilinegatiivisuuden saavuttaminen on haastavaa?
Hiilinegatiivisuuden saavuttaminen ei ole yksinkertaista: laskelmien kannalta laadukkaan ja riittävän tiedon kerääminen on haastavaa ja hiilijalanjälki-, hiilineutraalius- sekä hiilinegatiivisuuslaskelmien rinnakkainen huomioiminen on haaste. Myös päästöjen kompensointikustannukset ovat suuret.
LUTissa tehdään energiaintensiiviseen teollisuuteen liittyvää tutkimustyötä, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Tutkimustoiminnasta aiheutuvia päästöjä voi olla vaikeaa vähentää, ainakaan kovin paljon. Toisaalta odotusarvona on, että tutkimus auttaa teollisuudenaloja vähentämään päästöjä.
6. Mitä kädenjälki tarkoittaa?
Kädenjälki tai ympäristökädenjälki tarkoittaa toiminnasta aiheutuvia hyötyjä ilmastolle ja ympäristölle. LUT-yliopistossa kädenjälki perustuu strategianmukaiseen ja pitkäjänteiseen tieteelliseen työhön, jota toteutetaan luonnonvarojen säästämisen ja tehokkaamman materiaalikierron, sosiaalisen kestävyyden, kestävän liiketoiminnan sekä puhtaamman ympäristön ja veden saavuttamiseksi.
LUTin kädenjälki konkretisoituu ennen kaikkea yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien hiilijalanjäljen pienentämiseksi toteutetuissa projekteissa ja opinnäytetöissä. Myös sadat vuosittain valmistuvat opiskelijat vievät kestävyysosaamista yhteiskuntaan eli ovat osa LUTin positiivista kädenjälkeä.
7. Miksi LUT pyrkii hiilinegatiivisuuteen?
Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin LUT-yliopisto etsii ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Toiminnallaan LUT auttaa yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Siksi myös yliopiston hiilinegatiivisuustavoitteet ovat korkealla. LUT haluaa torjua ilmastonmuutosta siihen sopeutumisen sijaan.
Hiilinegatiivisuus on myös järkevää, koska se tehostaa toimintaa ja vähentää kustannuksia.
"LUTissa ponnistellaan aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntaratkaisujen löytämiseksi. LUT kuuluu ilmastoteoissa maailman kymmenen parhaan yliopiston joukkoon. Tätä työtä tulemme jatkamaan, ja tavoitteenamme on asemamme säilyttäminen rankingissa", Risto Soukka kiteyttää.