Älykkään talotekniikan yleistyessä myös pienemmät kohteet, kuten rakennukset, voidaan liittää sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen. Uusiutuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto vaihtelee olosuhteiden mukaan, jolloin energiantuotannon ja -kulutuksen välisen tasapainon hallinta käy entistä tärkeämmäksi.
Kalevi Härkösen väitöstutkimus LUT-yliopistossa osoittaa, että etenkin kaupallisten ja palvelurakennusten liittäminen sähkön reservimarkkinoihin hyödyttäisi rakennusten omistajia ja tasapainottaisi markkinaa. Tasapainotusta tehdään ostamalla ja myymällä sähköä reservimarkkinoilla, jotka turvaavat sähkönsaannin esimerkiksi häiriötilanteissa.
”Vihreä siirtymä mullistaa energiantuotannon ja jakelun rakenteet. Perinteisesti tuotannosta ovat vastanneet suuret voimalaitokset, joista energia virtaa siirtoverkkojen kautta kuluttajille. Nyt energiajärjestelmät ovat muuttumassa hajautetuiksi ja kaksisuuntaisiksi. Kehitystä ajavat ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteet, tuuli- ja aurinkoenergian hinnan lasku sekä automaation ja tietotekniikan kehittyminen”, Härkönen selostaa.
Helsingin kaupunki voisi hyödyntää kiinteistöjään sähkömarkkinoilla
Sähkön kuluttajat voivat tukea energiajärjestelmän vihreää siirtymää noudattamalla kulutusjoustoa eli kohdentamalla kulutustaan ajankohtiin, jolloin energiaa on runsaasti saatavilla. Kulutusjousto on ollut jo pitkään käytäntönä paljon energiaa kuluttavissa teollisuusprosesseissa. Suomessa rakennusten osuus energiankulutuksesta on noin neljäkymmentä prosenttia.
”Kun älykkäät ratkaisut yleistyvät, voidaan myös rakennukset liittää kulutusjoustoon. Kulutusjoustoa noudattamalla rakennusten omistaja saa taloudellista hyötyä, kun energiakustannukset laskevat. Rakennus voi myös osallistua sähköverkon tasapainon ylläpitoon ja saada tuottoja reservimarkkinoilta”, Härkönen sanoo.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Härkönen analysoi väitöskirjassaan sähköenergiajärjestelmien, älykkäiden rakennusten ja palveluntarjoajien muodostamaa toimintaympäristöä. Hän tutki sekä Helsingin kaupungin palvelurakennuksia että asuntoja Kalasataman kaupunginosassa.
Energiajärjestelmän ylläpitäjä hyötyy kulutusjoustosta, jos sen kulut ovat pienemmät kuin reserviä ylläpitävien laitteistojen investointimenot. Kulutusjouston toteuttaminen rakennuksiin kustannustehokkaasti on kuitenkin haasteellista. Koska jokainen rakennus on taloteknisesti ainutlaatuinen kokonaisuus, on yhdessä kohteessa opittuja käytäntöjä vaikeaa kopioida seuraaviin. Myös rakennusten automaatiojärjestelmien yhteensopivuudessa on puutteita.
”Ongelmien ratkaiseminen on helpompaa suurten toimijoiden kanssa, joilla on ammattitaitoisesti hoidetut kiinteistöjen ylläpitopalvelut, automaatiojärjestelmät ja liiketoimintaosaamista. Tästä syystä nimenomaan kaupallisten ja palvelurakennusten osallistuminen sähkön kysyntäjouston hallintaan reservimarkkinoilla on teknis-taloudellisesti paras vaihtoehto, kun halutaan edistää energiajärjestelmän vihreää siirtymää älykkäiden rakennusten avulla”, Härkönen toteaa.
