Poliitikot ovat ehdottaneet Euroopan sähkömarkkinamalliin merkittävää uudistusta energiakriisin vuoksi. Nykyinen malli huolehtii kysynnän ja tarjonnan tasapainosta: tarjonnan vähentyessä sähkön hinta nousee, mikä puolestaan vähentää kysyntää. Energiakriisin aikana sähkön hinta nousi kuitenkin niin voimakkaasti, että sähkömarkkinamallin toimivuus kyseenalaistettiin.
”Sähkömarkkinamallin muuttaminen on kuitenkin haastavaa, koska sillä on merkittäviä lyhyen ja pitkän aikavälin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Siksi muutokset pitää tehdä harkiten, mieluiten laaja-alaiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuen”, LUT-yliopiston energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro sanoo.
Honkapuron mukaan nykyinen sähkömarkkinamalli kaipaa hienosäätöä myös vihreän siirtymän takia.
”Uusiutuvalla sähköllä korvataan tulevaisuudessa yhä enemmän fossiilisia polttoaineita, ja tämä sektori-integraatio mullistaa koko energiatoimialan. Lisäksi kuluttajien asema vahvistuu, kun erilaiset energiayhteisöt mahdollistetaan.”
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
EEM-konferenssi järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa
LUT-yliopisto järjestää 6.–8.6. kansainvälisen European Energy Markets 2023 -konferenssin (EEM23). Tapahtumassa keskustellaan esimerkiksi energiamallintamisesta, markkinoiden suunnittelusta, sääntelystä ja ilmastonmuutoksesta sekä vetytaloudesta ja energiakansalaisuudesta.
”Tilaisuuteen odotetaan lähes 200 osallistujaa yli 15:stä Euroopan maasta sekä myös Turkista ja Yhdysvalloista. Tapahtumassa kuullaan 12:ta huippuluokan kutsuvieraspuhujaa niin yritysmaailmasta, tieteen alalta kuin EU-politiikasta”, LUT-yliopiston energiamarkkinoiden nuorempi tutkija Ville Sihvonen kertoo.
EEM-konferenssi järjestetään Suomessa kesäkuussa ensimmäistä kertaa. Honkapuron mukaan tilaisuuden teemat ovat tärkeitä varsinkin vihreän siirtymän edistämiseksi.
”Puhtaan energian ratkaisut ovat elinehto maailmalle ja valtava mahdollisuus Suomelle – sekä yksi LUTin keskeisistä tutkimusteemoista. Siksi on erinomaista, että voimme järjestää tämän konferenssin nimenomaan Suomessa ja LUTissa. Se on meille suuri tunnustus”, hän sanoo.
The International Conference on European Energy Markets (EEM23)
- Energia-alan konferenssi, joka järjestetään Lappeenrannassa 6.–8.6.
- Tapahtumaan saapuu puhujia niin Suomesta kuin ulkomailta.
- Asta Sihvonen-Punkka, Executive Vice President, Markets, Fingrid Oyj
- Håkan Agnevall, CEO, Wärtsilä Oyj Abp
- Outi Ervasti, Vice President, Renewable Hydrogen, Neste Oyj
- Pierre Pinson, Chair of Data-centric Design Engineering, Imperial College London
- Simo Säynevirta, Head of Green Electrification Ecosystem, ABB
- Nils Torvalds, Member of the European Parliament
- Gerard Doorman, Electricity Market Design Expert, Statnett
- Markus Rauramo, CEO, Fortum
- Liana Jo Ault, Venture General Manager-Energy Innovation, Nokia
- Anne Neumann, Professor, Director of Research 'NTNU Energy Transition Initiative', Norwegian University of Science and Technology (NTNU)
- Eva Heiskanen, Professor, Centre for Consumer Society Research, University of Helsinki
- Lina Bertling Tjernberg, Professor, Division of Electric Power and Energy Systems, The Royal Institute of Technology (KTH)
- Lisätietoja: https://www.lut.fi/en/eem23
LUT on energiatutkimuksen johtava yliopisto
- LUT School of Energy Systems -tiedekunnassa työskentelee yli 200 energia-alan tutkijaa.
- LUTin energiatutkimuksen vahvuusalueita ovat muun muassa tulevaisuuden energiajärjestelmät, tehoelektroniikka ja suurnopeustekniikka, ydinvoima ja ydinturvallisuus, bioenergia, sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot sekä energiajärjestelmän IoT-ratkaisut.
- Hiilineutraaleja energiaratkaisuja kehitetään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa.
- Lisäksi LUT on jo vuosien ajan tehnyt useita tieteellisiä selvityksiä vetytalouden strategisista mahdollisuuksista Suomessa. Uusimmat raportit koskevat Ahvenanmaan, Perämeren alueen sekä Kaakkois- ja Itä-Suomen vetypotentiaalia.
Lisätietoja:
Samuli Honkapuro
