Ilmastonmuutos ja vaatimus saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vaativat ennennäkemättömiä taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia kaikkialla maailmassa. Maailmanlaajuisen energiajärjestelmän perustavanlaatuinen uudistaminen on keskeinen osa tätä murrosta, joka erityisesti energia-alalla on jo käynnissä.
LUT-yliopiston ja kansainvälisen tutkija- ja parlamentaarikkoryhmä Energy Watch Groupin yhdessä toteuttama tutkimus esittää skenaarion, jossa 1,5 asteen ilmastotavoite voidaan energiasektorilla saavuttaa kasvattamatta kustannuksia energiayksikköä kohti, ja ilman että negatiivisten CO2-päästöjen teknologioita edellytetään osaksi energiajärjestelmää.
Aiemmin mahdottomaksi väitetty skenaario
Skenaariossa käytetään kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n "Global Warming of 1.5°C" -raporttiin perustuvaa hiilibudjettia, kun taas kiihtyvä ilmastonmuutos voi johtaa 1,5 asteen tavoitteeseen vaadittavan hiilibudjetin kutistumiseen. Hiilibudjetilla tarkoitetaan tiettyyn ilmastotavoitteeseen suhteutettua hiilen määrä, joka voidaan päästää ilmakehään (Sitran tulevaisuussanasto).
Skenaario perustuu LUTissa luotuun energiajärjestelmän siirtymämalliin, ja siinä huomioidaan maailman kaikkien sektoreiden energiatarve yhteensä 145 maantieteellisellä alueella.
"Tutkimuksessamme kuvataan skenaario, jota on IPCC:n raporteissa väitetty mahdottomaksi. Pystymme kuitenkin osoittamaan, että energiajärjestelmän kattavalla suoralla ja epäsuoralla sähköistämisellä sekä uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalla sähköntuotannolla ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa siten, etteivät kustannukset energiayksikköä kohti kasva", sanoo aurinkotalousprofessori Christian Breyer LUT-yliopistosta.
Aurinkosähkö, akut ja elektrolyyserit tärkeimmät teknologiat
LUT-yliopiston mallissa energiajärjestelmää optimoidaan tuntitasolla varmistaen energian kysynnän ja tarjonnan tasapaino vuoden kaikkina tunteina. Tutkimusryhmän mukaan skenaarion kolme tärkeintä energiateknologiaa ovat aurinkosähkö, akut ja elektrolyyserit.
"Jokaisella alueella on yksilöllinen energiajärjestelmänsä, mutta maailmanlaajuisesti aurinkosähkö on tärkein ja edullisin energianlähde. Tuuli- ja vesivoima sekä kestävästi tuotettu bioenergia täydentävät uusiutuvan energian tuotantoa. Akut mahdollistavat aurinkosähkön jatkuvan saatavuuden sekä ajoneuvoliikenteen sähköistämisen. Elektrolyyserit puolestaan ovat ensimmäinen vaihe energian muuntamisessa lähes kaikissa epäsuorissa sähköistämisvaihtoehdoissa", kertoo Dmitrii Bogdanov, LUTin tutkija ja tiedelehti Energyssä julkaistun artikkelin pääkirjoittaja.
Bogdanov jatkaa, että sähköstä tulee tulevaisuuden energiajärjestelmien selkäranka, jonka avulla tuotetaan energiaa lämmöntuotannon, liikenteen ja muiden palveluiden tarpeisiin.
"Uusiutuva sähkö, energiaverkkojen välinen kytkentä ja power-to-X-ratkaisut ovat keskeisiä tekijöitä siirryttäessä kestävään energiajärjestelmään. Siirtymä vaatii huomattavia investointeja, mutta se on mahdollinen vuoteen 2050 mennessä, ja toisin kuin julkisuudessa monesti väitetään, energian tasoitetut kokonaistuotantokustannukset voivat olla kestävässä energiajärjestelmässä maailmanlaajuisesti keskimäärin jopa alhaisempia kuin nykyään", Bogdanov päättää.
Lisätietoja:
Dmitrii Bogdanov
