Kiertotalous on uusi taloudellinen ajattelutapa, jonka avulla on tarkoitus päästä eroon ympäristöä tuhoavista ja materiaalia tuhlaavista käytännöistä teollisuudessa ja yhteiskunnassa. Kiertotalous on vastavoima vallalla olleeseen lineaariseen talouteen, jota leimaavat pyrkimykset suuriin myyntimääriin ja nopeatempoiseen kulutukseen.
Muutosta parempaan suuntaan on kuitenkin tapahtumassa monella rintamalla. Viime aikoina yritykset ovat alkaneet kehittää erilaisia kiertotalouden liiketoimintamalleja vastaamaan niiden kasvavaan kysyntään, ratkomaan ympäristökysymyksiä ja torjumaan ota-valmista-hävitä-toimintaperiaatetta (take-make-dispose principle).
Kiertotalouden liiketoimintamallit voivat parantaa resurssien käyttöä taloudellisesti ja ympäristön kannalta, mutta yritysten voi olla vaikea löytää sopivaa strategiaa vaihtoehtojen paljoudesta. Tutkimuksemme Six ways to build circular business models (2021) on käytännöllinen opas, joka tarjoaa useita erilaisia kiertotalouden liiketoimintamalleja päätöksenteon avuksi. Esittelemme tässä osan ideoista, mutta ensin perustelemme, miksi yritysten kannattaa tarkistaa toimintatapojaan aiempaa kestävämpään suuntaan.
Ihmiset ovat aiempaa tietoisempia ympäristönäkökohdista ja pitävät niitä yhä useammin osana kulutus- ja työpaikkavalintojaan. Viranomaisetkin tarjoavat vähitellen kannustimia ja pakotteita kannustaakseen yrityksiä ja organisaatioita kiertotalouteen. Esimerkiksi EU on hyväksynyt uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman, EU Circular Economy Action Plan, joka ajaa puhtaampaa ja kilpailukykyisempää Eurooppaa.
Kiertotalous voi olla innovaatioiden ja uusien tulojen lähde, kun sopiva liiketoimintamalli löytyy. Jo tapahtuneesta hyvästä kehityksestä huolimatta kiertotalouden liiketoimintamalleja voi olla vaikeaa hahmottaa. Siksi tarvitaan selvät strategiset ohjeet siihen, kuinka nykyiset ja uudet yritykset voivat lanseerata kiertotalouden liiketoimintamalleja.
Kaksi kriittistä strategista valintaa
Suosittelemme aloittamaan kahdella kriittisellä strategisella valinnalla: innovaatiostrategialla ja resurssistrategialla.
Innovaatiostrategiaa varten yritysten on valittava, kuinka paljon ne pyrkivät parantamaan liiketoimintamallejaan sisäisissä prosesseissa tai yhteistyössä ulkoisten sidosryhmien kanssa – tai sekä että.
Resurssistrategiaa varten yritysten täytyy päättää, minkä tyyppistä kiertokulkua ne toteuttavat: materiaalikiertojen sulkemista, kaventamista vai hidastamista.
Materiaalikiertojen sulkeminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan materiaalien kierrätystä. Esimerkiksi elektroniikasta kerätyt jalometallit ja muu materiaali voidaan työstää uusiksi laitteiksi merkittävissä määrin. Samanlaista kehitystä on nähty tekstiilikuiduissa. Yritykset voivat sulkea materiaalivirtoja myös edistämällä käytettyjen tuotteiden takaisinottoa, kunnostamista ja lopulta myyntiä uusille asiakkaille.
Materiaalikiertojen kaventaminen keskittyy suunnittelu- ja tuotantoprosessiin ja näkyy käytännössä esimerkiksi siten, että tuotteen valmistuksessa käytetään aiempaa vähemmän energiaa, vettä tai raaka-aineita. Tämä strategia onkin useissa yrityksissä jo käytössä, koska se alentaa kustannuksia ja tarvittavien resurssien määrää.
Materiaalikiertojen hidastaminen on puolestaan tuotteen käyttöiän pidentämistä tarjoamalla vaikkapa elektroniikkatuotteen huoltopalvelua tai suunnittelemalla tuotteita pitkää käyttöikää ajatellen.
Eri kiertotalousmalleja voi soveltaa yhtä aikaa
Yritysten ei tarvitse tyytyä vain yhteen strategiaan, vaan monet kiertotalouden edelläkävijät ovat yhdistäneet useita tapoja rakentaa kiertotalousmalleja.
Esimerkiksi yhdysvaltalainen ulkoiluvaatteita myyvä Patagonia toteuttaa monia kiertotalousstrategioita – se käyttää kierrätysmateriaaleja vaatteiden valmistuksessa, on perustanut digitaalisen alustan käytettyjen vaatteiden myynnille sekä tehostanut suunnittelua ja tuotantoa. Patagonian Pohjois-Amerikassa käyttämä sähkö on 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa ja yritys korjautti yhden vuoden sisällä 86 000 vaatetta pitääkseen ne edelleen asiakkaiden käytössä.
Vaikka jotkut Patagonian strategioista toteutetaan vain sisäisesti, second hand -alustan perustaminen oli alun perin yhteistyö eBayn kanssa. Verkkokauppajätin entinen toimitusjohtaja John Donahoe onkin sanonut, että "Kaikkein vihrein tuote on jo olemassa oleva tuote".
Myös LUT-yliopiston toisessa kotikaupungissa Lahdessa toimii kiertotalousyrityksiä, kuten Tramel Oy, joka kerää metalliromua ja sähkö- ja elektroniikkalaitteita jatkojalostaen niistä materiaalia teollisuudelle. Palvelukonsepti sisältää tavaran keräyksen, vastaanoton, esikäsittelyn, korjaus-, kunnostus- ja uudelleenkäyttöpalvelun sekä raaka-aineen myynnin. Lisäksi Tramel tarjoaa kierrätys- ja asiantuntijapalveluita yrityksille ja kotitalouksille sekä kantaa yhteiskunnallista vastuuta rekrytoimalla vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä.
Paine kuluttajilta ja poliittisilta tahoilta on kasvanut, ja kulutushyödykkeiden valmistajien on käytettävä kaikki keinot materiaalijätteen vähentämiseksi. Kehitys tulee johtamaan uusien kiertotalousliiketoimintamallien kehittämiseen kaikkien lähestymistapojen kautta. Tutkimuksessamme annetaan esimerkkejä, kuinka eri strategioiden yhdistelmiä voidaan käyttää kilpailukykyisten kiertotalousmallien suunnittelussa. Laatimamme mallit ovat sovellettavissa myös opetus- ja koulutuskäyttöön.
Tällä palstalla LUTin asiantuntijat ja yhteistyökumppanit kommentoivat ajankohtaista teemaa tai tutkimusta.
Kirjoittajat:
Professori Paavo Ritala, LUT-kauppakorkeakoulu, LUT-yliopisto, paavo.ritala@lut.fi
Professori Nancy Bocken, Maastricht Sustainability Institute, Maastricht University, Hollanti, LUT-kauppakorkeakoulun vieraileva professori
Juttu on julkaistu ensin Green Lahti -blogisarjassa. LUT-yliopiston toinen kampuskaupunki Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021.
