LUT-yliopisto on perustanut Lappeenrantaan uusiutuvan sähköntuotannon systeemitekniikan ja sovellusten professuurin. Uudeksi professoriksi on valittu LUT-yliopistossa tutkijaopettajana menestynyt tekniikan tohtori Antti Kosonen, joka aloitti tehtävässään joulukuun alussa.
Kososella on pitkä kokemus energiajärjestelmien monipuolisesta tutkimuksesta. Hän on kunnostautunut myös kansainvälisen tutkimusyhteistyön rakentajana.
Kososen työhön kuuluu paitsi tutkimus- ja koulutustyötä myös yhteiskunnallista vaikuttamista. Hänen mukaansa professori voi tieteellisten tulosten kautta vaikuttaa päätöksentekoon yrityksissä ja politiikassa.
“Haluaisin vaikuttaa etenkin siihen, että puhtaan siirtymän edistämiseksi tehtäisiin yhteiskunnan kannalta mahdollisimman hyviä teknistaloudellisia valintoja sekä Suomessa että maailmalla”, Kosonen sanoo ja jatkaa:
“Tärkein tavoitteeni on, että pystyn osaltani vaikuttamaan ilmastopäästöihin ja fossiilisista irtautumiseen, jotta meillä olisi tulevaisuudessa edellytyksiä elää tällä ainutlaatuisella planeetallamme.”
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Vaihteleva sähköntuotanto edellyttää uudenlaista osaamista
Dekaani Olli Pyrhösen mukaan professuuri vastaa tarpeeseen kehittää ratkaisuja, joilla vaihtelevan sähköntuotannon ja kulutuksen tasapaino voidaan säilyttää kustannustehokkaasti, kun uusiutuvan tuotannon osuus sähköntuotannossa kasvaa.
“Voimakas tuulivoimatuotannon lisääntyminen ja myllerrys sähkömarkkinoilla ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on etsiä uusia teknologisia ratkaisuja sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi”, Pyrhönen sanoo.
LUTin energiatutkimus on jo ennestään laaja-alaista, ja energiajärjestelmien systeemiteknisiä ratkaisuja tarkastellaan jo LUTin tutkimusryhmissä. Uusi professori tekee yhteistyötä muiden tutkimusryhmien kanssa, mutta samalla professuuri vahvistaa ja antaa lisää painoarvoa systeemitekniselle tutkimukselle.
Professuuri perustetaan lahjoitusvaroin, joita kertyi 30 lahjoittajalta yhteensä yli miljoona euroa. Suurimmat lahjoittajat olivat Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja Etelä-Karjalan Osuuspankki.
Dekaani Olli Pyrhösen mukaan uuden professuurin perustaminen vaatii noin miljoonan euron rahoituksen, eikä se olisi mahdollinen ilman ulkopuolista tukea.
Pyrhösen mukaan on hienoa, että Lappeenrannan alueella halutaan selvästi olla mukana uusiutuvan sähköntuotannon kehityksessä. Etelä-Karjalassa toimii merkittävä joukko teknologiayrityksiä, jotka kehittävät energiateknisiä tuotteita ja ratkaisuja. Tehokas ja joustava energian käyttö on merkittävä kysymys myös energiaintensiiviselle teollisuudelle, jota maakunnassa on erityisen paljon.
Systeemitekniikassa sektori-integraatio on tärkeä tutkimuskysymys. Sillä tarkoitetaan eri energiasektorien yhdistämistä niin, että ne voivat tasapainottaa toistensa kulutus- ja tuotantopiikkejä. Samalla voidaan säästää energiaa ja resursseja sekä hyödyntää eri teollisuuden alojen sivuvirtoja.
“Tutkimusyhteistyö LUTin kanssa on luonut jo aiemmin uusia innovaatioita ja yritystoimintaa maakuntaan. Uusi professuuri vahvistaa osaltaan tätä trendiä. Energiajärjestelmän uusiutuminen luo tarvetta uudelle teknologialle ja uusille energiatuotteille. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyö on tässä suhteessa erittäin tärkeää ja hedelmällistä”, Pyrhönen sanoo.
Mitä tarkoittaa uusiutuvan sähköntuotannon systeemitekniikka?
Vaihtelevan sähköntuotannon ja -kulutuksen yhteensovittaminen on systeemitekniikan keskeinen kysymys. Sähkön varastointi on kallista, minkä takia älykkäällä ohjauksella pyritään pienentämään varastointitarvetta. Toisaalta kaikki luontaiset joustot, kuten sähköautojen lataus, kiinteistöjen lämmitys tai teollisten prosessien luontainen vaihtelu pyritään saamaan systeemiteknisin ratkaisuin osaksi kulutuksen joustoa.
Käytännössä systeemitekniikassa tutkitaan muun muassa energiajärjestelmien mallinnusta ja optimointia sekä etsitään teknologisia ratkaisuja energiatasapainon toteuttamiseen. Sovelluskohteita löytyy esimerkiksi kiinteistöistä, teollisuudesta ja liikenteestä.
Vetytalous on yksi uusimmista kulutuksen joustoon vaikuttavista tekijöistä. Erityisen ajankohtaista on selvittää vetytalouden mahdollisuudet tuottaa uutta joustokapasiteettia teollisuudelle kustannustehokkaasti.
Lisätietoja:
Olli Pyrhönen
