Lappeenrantaan syntyvä biomateriaalien osaamiskeskus tähtää alan johtavaksi toimijaksi Euroopassa

Lappeenrantaan nouseva biomateriaalien osaamiskeskus palvelee valmistuttuaan sekä yrityksiä että tutkimuslaitoksia. Osaamiskeskuksen ympärille rakentuvan yritysten ekosysteemin odotetaan työllistävän satoja jo tulevalla vuosikymmenellä.  

”Pyrimme alan johtavaksi toimijaksi Euroopassa. Tavoitteenamme on, että osaamiskeskuksen myötä syntyvä yritysekosysteemi saavuttaa 300 miljoonan euron liikevaihdon ja työllistää jopa 300 henkeä vuoteen 2030 mennessä”, LABin projektinjohtaja Mikko Ojapelto visioi.  

Biomateriaaleja, kuten puuta, olkea tai järviruokoa hyödynnetään jo nyt esimerkiksi tekstiilikuituihin, komposiitteihin ja biomuoveihin. Tulevaisuudessa tavoitteena on korvata fossiilisia raaka-aineita yhä enemmän biomateriaaleilla myös vaativissa käyttökohteissa, kuten kemian-, elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.

Osaamiskeskus nopeuttaa innovaatioiden pääsyä kansainvälisille markkinoille

LABin ja LUTin yhteinen osaamiskeskus pohjaa yhteistyöhön alueen metsäteollisuuden kanssa. LUT-yliopistossa tehdään huipputasoista kuitutekniikan laboratoriotutkimusta, kun taas LAB-ammattikorkeakoulun panos keskittyy tuotteiden ja prosessien kehittämiseen koelaitoksessa, innovaatioiden kaupallistamiseen ja suuntautumiseen kansainvälisille markkinoille.  

”Metsäteollisuuden ja maanviljelyn sivuvirtojen hyödyntäminen tarjoaa valtavasti uusia mahdollisuuksia maailmanlaajuisesti. LUTilla on huippuosaamista, jonka avulla selluloosan, hemiselluloosan ja ligniinin jatkojalostusta voidaan kehittää vielä pidemmälle niin, että tulevaisuudessa niistä voidaan saada uusia raaka-aineita täysin uusiin käyttötarkoituksiin”, sanoo erotustekniikan keskuksen johtaja Katja Lahikainen LUT-yliopistosta.  

LABin ja LUTin asiantuntijat uskovat, että osaamiskeskuksen avulla pystytään myös ratkomaan maailmanlaajuisen ruokatuotannon sivuvirroista aiheutuvia haasteita, kuten vilja-, kahvi-, sitrus-, kaakao- tai oliiviviljelmien biomassojen jatkohyödyntämistä. Osaamiskeskus antaa mahdollisuuden testata ja ratkoa haasteita perinteisen laboratorioympäristön sijaan isommassa tuotantomittakaavassa.  

Metsäteollisuuden lisäksi hankkeen vetureina yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ovat toimineet eteläkarjalaiset korkean teknologian yritykset Nordic Bioproducts Group, Synbio Powerlabs sekä Fiber-X.

Osaamiskeskus tuo kasvua ja elinvoimaa koko Etelä-Karjalaan

LAB-ammattikorkeakoulu sai osaamiskeskukselle Etelä-Karjalan liitolta JTF-rahastosta noin 2,6 miljoonan euron rahoituksen, joka on suurin koskaan LABille haettu rahoitus. Myös Lappeenrannan kaupunki myönsi viime keväänä siihen rahoitusta 360 000 euroa vuosille 2025 ja 2026.

”Osaamiskeskus on tulevaisuusteko, joka konkretisoi Etelä-Karjalan strategisia tavoitteita. Myönnetyn rahoituksen avulla pystytään kehittämään uskottavasti ja yrityslähtöisesti biotalouden tutkimusta sekä liiketoimintaa”, sanoo Etelä-Karjalan liiton elinvoimajohtaja Kirsi Vainio. 

”Me Lappeenrannassa uskomme vahvasti biomateriaalien jatkojalostuksen tulevaisuuteen. Kaupunkimme tarjoaa erinomaisen toimintaympäristön kasvuyrityksille, ja alueen metsäteollisuuden sivuvirrat varmistavat biopohjaisten raaka-aineiden saannin läheltä. Alueelle sijoittuneet biomateriaalialan innovatiiviset kasvuyritykset yhdessä LUTin ja LABin huippututkimuksen kanssa luovat vahvan perustan tulevaisuuden yritysvetoiselle osaamiskeskukselle”, toteaa Lappeenrannan kaupungin elinvoimajohtaja Ding Ma. 

”Olemme aiempaan verrattuna moninkertaisesti suuremman, innostavan haasteen äärellä. Kokonaisuus mahdollistaa meille innovaatiotoiminnan ja yritysyhteistyön laajentamisen ja tutkimuksen kansainvälistämisen uudella tavalla”, LABin teknologiayksikön johtaja Kirsi Taivalantti summaa.