Cambridgen yliopiston kemistit Shankar Balasubramanian ja David Klenerman palkittiin toukokuussa 2021 miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinnolla mullistavasta keksinnöstään, Next Generation DNA Sequencing -teknologiasta (NGS). Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ihmisen dna pystytään lukemaan päivässä 800 eurolla. Nyt palkittu teknologia on miljoona kertaa nopeampi ja halvempi kuin menetelmät, joilla ihmisen genomi ensimmäisen kerran selvitettiin.
ABB on Millenium-palkinnon sponsorikumppani. Niinpä Suomen ABB:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen pääsi keskustelemaan voittajien kanssa Helsingissä. Hänelle jäi tapaamisesta mieleen ajatus, että alansa huippuosaajatkin tarvitsevat apua – dna-keksijät Solexa-yrityksensä tuotannon ja logistiikan suunnittelussa.
"Millennium-voittajien tapauksessa ollaan asian ytimessä. Ensinnäkin he keksivät merkittävän kertaparannuksen entiseen verrattuna. Toiseksi he loivat keksinnön, jolle on aidosti kysyntää. Nämä molemmat asiat ovat olennaisia, kun mietitään, miten nuori kasvuyritys voi menestyä", Tiitinen sanoo.
Kolmanneksi, kellään ei ole osaamista joka asiassa. Katseen suuntaaminen itsensä ulkopuolelle on olennaista.
"Jos liian pienellä organisaatiolla yrittää ratkaista asioita, joista ei ole osaamista, homma menee pieleen."
Molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä haetaan myös LUTin ja ABB:n kesäkuun 2. päivä 2021 solmimalla strategisella yhteistyösopimuksella. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
Ytimessä vihreä sähköistyminen
LUT School of Energy Systemsin dekaani Olli Pyrhönen kertoo, että tähän mennessä yhteistyö ABB:n kanssa on painottunut sähkötekniikan puolelle.
"Sopimuksen myötä yhteistyö ABB:n ja LUTin välillä laajenee koko yliopistoa koskevaksi", Pyrhönen sanoo.
Jatkossa keksintö- ja innovaatiotyöhön osallistuvat myös muut yliopiston yksiköt eli LUT School of Engineering Science ja LUT-kauppakorkeakoulu. Pyrhösen mukaan yhteistyö ABB:n kanssa painottuu energiamurrokseen ja vihreään sähköistymiseen.
"Yleisellä tasolla strateginen teema on ilmastonmuutos ja sähköistyminen. Tutkimuksen painopistettä tarkennetaan molempia osapuolia kiinnostavien ajankohtaisten teemojen mukaan."
Sopimuksessa määritellään strategisen yhteistyön toimintamallit, tutkimusrahoituksesta päätetään hankekohtaisesti.
Pekka Tiitisen mukaan yliopistotutkimuksen merkittävät hyödyt konkretisoituvat usein 3–10 vuoden aikajänteellä. Yliopistotutkimus keskittyy selkeästi enemmän tulevaisuuteen kuin yrityselämän tutkimus ja tuotekehitys.
"Parhaimmillaan professorikunta haastaa ABB:ä ja osoittaa ne alueet, joissa voisimme tehdä vielä enemmän yhteistyötä", Tiitinen toteaa.
Yhteistyötä jo 25 vuotta, tuloksena osaamiskeskus
LUT ja ABB ovat tehneet yhteistyötä jo 1990-luvulta lähtien. ABB on yksi energia- ja sähkötekniikan yksikön kolmesta merkittävimmästä yritysyhteistyökumppanista.
"Jos katsotaan koko 25 vuotta kestänyttä yhteistyötaivalta, ABB:n voi sanoa olevan merkittävin tutkimusrahoittajamme", Pyrhönen sanoo.
ABB tekee yhteistyötä useiden yliopistojen kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla. Pekka Tiitinen kertoo, että LUT on kokoonsa nähden merkittävä kumppani Suomessa. Hänen mielestään sekä ABB että LUT ovat kehittyneet paljon vuosien aikana.
"LUT on nostanut sijoitustaan kansainvälisissä yliopistovertailuissa ja lisännyt houkuttelevuuttaan myös kansallisesti. ABB taas on yksi Suomen suurimmista teollisista työnantajista, jolla on täällä yli 130 vuoden historia. Globaalisti ABB on esimerkiksi johtava sähköisen liikenteen infratoimittaja", Tiitinen sanoo.
LUTin CDMC-osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Markku Niemelä kertoo, että yhteistyön tuloksena on syntynyt kymmeniä keksintöjä ja innovaatioita, joista osalla on patentti. Niemelä työskentelee LUTin ohella myös ABB:lla.
"Emme pystyisi tekemään energiajärjestelmien tutkimusta tällä tasolla vain yliopiston resursseilla, ilman ABB:n kaltaista isoa yrityskumppania", Niemelä sanoo.
CDMC on ABB:n kanssa perustettu osaamiskeskus, joka tutkii sähkökäyttöalan ongelmia. Useat ABB:n globaalit tuotteet sisältävät CDMC:n tutkimustuloksiin pohjautuvaa tekniikkaa. CDMC:ssä on tehty vuosien varrella lukuisia diplomitöitä ja väitöskirjoja ABB:n ja LUTin yhteisissä tutkimushankkeissa.
Tiitisellä, LUTin kunniatohtorilla, oli CDMC-osaamiskeskuksen käynnistämisessä ja kehittämisessä merkittävä rooli. Tiitinen on vahva modernien sähkökäyttöjen ja teollisuusautomaation osaaja, jolla on useita patentteja ja tieteellisiä julkaisuja taajuusmuuttajien alalta.
Alalle tarvitaan uusia tekijöitä
LUTin ja ABB:n strategisen yhteistyösopimuksen merkitystä lisää se, että sähköenergian rooli tulee kasvamaan tulevaisuudessa merkittävästi. Pyrhösen mukaan päästöttömästä sähköstä tulee primäärienergia fossiilisten raaka-aineiden tilalle, mikä vaatii valtavan määrän uutta kapasiteettia tehokonversioihin. Tehokonversiolla tarkoitetaan sähkötehon muuttamista muodosta toiseen nykyistä paljon tehokkaammin ja joustavammin.
"Perinteisen teollisuuden täytyy omaksua vetytalous, esimerkiksi polttoaineiden tai jopa proteiinien tekeminen sähköstä, ja kehityksen nopeus voi yllättää kaikki. Edessä on valtava siirtymä liikemaailmassa", Pyrhönen sanoo.
Tämä tarkoittaa, että alalle tarvitaan paljon uusia tekijöitä. Tutkimusjohtaja Niemelä kertoo, että yhteistyön yksi tarkoitus on löytää ja kehittää lahjakkuuksia teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin.
"Yliopisto ottaa ilolla vastaan teollisuuskokemusta omaavia tutkijoita yritysmaailmasta. Tarvitsemme lisää tietoa siitä, millainen tutkimustieto hyödyttäisi yrityksiä parhaiten."
LUTissa toivotaan, että ABB:n isona tekijänä houkuttelee lisää opiskelijoita sähkötekniikan pariin. Ala tarjoaa monipuolisia töitä esimerkiksi juuri vihreän sähköistymisen parissa. Liikenteen sähköistymisessä riittää monia ratkottavia ongelmia.
Pekka Tiitisen mielestä alalle tulee jo nyt tarpeeksi opiskelijoita, joten yliopistojen kannattaa panostaa koulutuksen laatuun. Mitä tulee naisten määrään, Tiitinen haluaa heittää pallon yliopistoille.
"Roolimallien merkitys on todella tärkeä tekijä. Montako sähkötekniikan professoria Suomessa on? Yliopistojen pitää muuttua kehityksen mukana", Tiitinen sanoo.
Näkyvyys ja halu oppia uutta
Tiitinen ottaa esille sen, että tekniikan alan opiskelijat valitsivat ABB:n toimialansa suosituimmaksi työnantajaksi Universumin vuosittaisessa opiskelijatutkimuksessa. Kaikista tekniikan alan yrityksistä ABB oli opiskelijoiden mielestä tänä vuonna neljänneksi suosituin työnantaja Suomessa.
Mikä on ABB:n suosion salaisuus?
"Olemme tehneet pitkäjänteistä ja strategista työnantajamielikuvatyötä. Näkyvyytemme on ollut hyvä. Olemme olleet läsnä useissa tapahtumissa kuten rekrytointimessuilla, viestintämme on tehnyt hyvää työtä sosiaalisessa mediassa ja meillä on hyvin fokusoitunut henkilöstöhallinto. Toki olemme tunnettu yritys ja suurin sähkötekniikan yritys Suomessa. Pitkä historiamme täällä painaa vaa'assa", Tiitinen listaa.
Tiitinen on työskennellyt ABB:llä 31 vuotta. Ennen toimitusjohtajanimitystään vuonna 2016 hän oli globaalin ABB-konsernin johtokunnan jäsen ja vastasi Discrete Automation and Motion -liiketoiminnasta. Kyseinen liiketoiminta on yli 30 000 työntekijän ja yli 10 miljardin dollarin osa globaalia ABB-konsernia.
"Kun on töissä isossa yrityksessä, pystyy laittamaan kuntoon monta asiaa kerralla. Ei yksin, vaan yhdessä muiden kanssa. On palkitsevaa oppia ympäristöltään."
Vahvalle peruspohjalle on hyvä rakentaa
Tiitinen on koulutukseltaan sähkötekniikan diplomi-insinööri Helsingin teknillisestä korkeakoulusta. Hänellä oli pääaineenaan sähkökäytöt ja robottiautomaatio.
"Jos saisin nyt valita opiskeluaineeni uudelleen, en osaa sanoa, mitä valitsisin. Lukiolaisen maailma on erilainen kuin kokeneen yritysjohtajan. Mutta kun muodostaa itselleen vahvan peruspohjan koulutuksella, on sen päälle hyvä rakentaa lisää. Jatkuva mielenkiinto uutta kohtaan on hyvä resepti koko elämää ajatellen."
Tiitinen sanoo, ettei toimitusjohtaja ole oikeastaan koskaan vapaalla. Mietintämyssy on koko ajan päässä. Parhaillaan häntä huolestuttaa esimerkiksi Suomen talous ja velkaantuminen.
"Suomi oli erinomainen kasvutarina vuoteen 2008 asti. Sen jälkeen ei ole juuri menty eteenpäin. Olemme jääneet jälkeen muista EU-maista. Mutta esimerkiksi teollisuuden energiatehokkuuteen liittyvät innovaatiot voivat olla meitä tulevaisuudessa nostava tekijä."
Lisätietoja:
Olli Pyrhönen
