LUT tarttuu hiilidioksidipäästöihinsä Climate Action Planilla

Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin LUT-yliopisto etsii ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella, tieteen ja koulutuksen keinoin. Yliopiston oma tavoite on olla hiilinegatiivinen vuoden 2024 aikana. Ensin pyritään saavuttamaan hiilineutraalius. Tavoitteeseen ohjaa tekeillä oleva Climate Action Plan.

"Toimenpideohjelman avulla pyrimme vähentämään päästöjämme niin paljon kuin mahdollista. Vastuullisena toimijana sisällytämme ohjelmaan toimenpiteitä myös niille päästöille, joita emme voi itse täysin hallita. Niitä ovat esimerkiksi yhteisömme jäsenten kodin ja kampusten välinen liikkuminen sekä ruokailu kampuksilla", LUT-korkeakoulujen kestävyyspäällikkö Kati Koikkalainen kertoo.

Päästöille, joita yliopiston on mahdotonta kokonaan leikata, pyritään löytämään kompensointikeinot yhdessä Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukentän kanssa.

Hiilinegatiivisuus on LUTin strateginen tavoite, ja Climate Action Plan tulee osaksi yliopiston johtamisjärjestelmää. Toimenpideohjelman laatimista ohjaa yliopiston kestävyystutkimuksen työryhmä. LUTin henkilöstö ja opiskelijat on otettu mukaan toimenpiteiden suunnitteluun työpajoissa ja verkkokyselyllä.

"Hiilijalanjäljen leikkaaminen vaatii ideoita ja investointeja. On ideoitu esimerkiksi kimppakyyteihin, polkupyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyttämiseen kannustavia ratkaisuja. On pohdittu, onko yliopiston tarpeen omistaa autoja ja millaisia autoja. Tulemme kannustamaan myös liikematkustamisen vähentämiseen ja matkoihin liittyvien ilmastoystävällisempien valintojen tekemiseen", Koikkalainen kertoo.

LUT laski hiilijalanjälkensä sekä työntekijöidensä liikkumispäästöt

Liikkumistavat työmatkoilla sekä kodin ja työpaikan välillä nousivat esiin myös LUTin hiilijalanjäljessä. Ne ovat suurimpia päästölähteitä LUTin vuoden 2020 hiilijalanjäljessä, joka on yhteensä 1593 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Liikkumisen osuus päästöistä on 51,4 prosenttia. Hiilijalanjäljen kolmanneksi suurimmat päästöt, 18,6, prosenttia aiheuttaa ruokailu.

Kestävyystyöryhmän mukaan LUTin työntekijät kulkevat paljon enemmän yksityisautoillen kuin oletettiin. Liikkumis- ja ruokailutavat ovat yksilön valintoja, mutta LUT pyrkii vaikuttamaan niihinkin.

Ruokailun ilmastovaikutuksiin voidaan tarttua esimerkiksi lisäämällä tietoisuutta kasvisruokailun myönteisistä vaikutuksista. Myös ruokahävikkiä reaaliajassa mittaavat ja näyttävät biovaa'at kampusravintoloissa ovat toimivaksi havaittu keino karsia ruokailun hiilijalanjälkeä.

Vuonna 2019 LUTin hiilijalanjälki oli enemmän: 2054 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Vuodet 2019 ja 2020 eivät ole koronapandemian poikkeusjärjestelyjen vuoksi parhaiten vertailukelpoisia keskenään. LUTin hiilijalanjälki lasketaan Greenhouse Gas -protokollalla.

"Tulevaisuudessa edelleen täsmennämme, mitä otamme mukaan hiilijalanjälkilaskentaamme sekä sen mitä ja miten raportoimme hiilijalanjäljestä sidosryhmillemme", Kati Koikkalainen kertoo.

Vastuullisuusraportti kertoo vaikutuksista - niitä arvioidaan globaalisti

LUT-yliopiston tuorein vastuullisuusraportti (julkaistu 22.4.2021) kertoo pääkohtia kestävyyden edistämisestä tutkimuksessa, koulutuksessa, yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa sekä muussa omassa toiminnassa.

Vastuullisuusraportin sekä yliopiston vaikutukset kestävyyden edistämisessä arvioi muun muassa kansainvälinen ja arvostettu Times Higher Education (THE) -raati. Vuoden 2021 THE Impact Rankingissa LUT on maailman 300 vaikuttavimman yliopiston joukossa kaikkiaan 1115 yliopistosta. Maailman TOP 10 -joukossa LUT-yliopisto on ilmastotekovaikutuksillaan (SDG13). Suomen tasolla LUT jakaa ensimmäisen sijan Aalto-yliopiston kanssa.

Puhtaaseen veteen, ilmaan ja energiaan sekä kestävän liiketoimintaan liittyvä tutkimusfokus sekä palkittu LUT Junior University -toimintamalli ovat esimerkkejä LUTin vaikuttavuustekijöistä.

"Lisäksi koulutusohjelmistamme 80 prosentissa on kestävyyteen liittyviä oppimistavoitteita, ja LUTista valmistuneiden työllistymisprosentti on 97. Edistämme kestävyyttä paikallisissa ja globaaleissa verkostoissa, joihin kuuluu yrityksiä, kunnallisia toimijoita sekä kansainvälisiä tutkimuslaitoksia ja kouluttajia", Kati Koikkalainen perustelee.