Purkujätteet ja hulevedet – siinä kaksi ongelmaa, jotka yhdistämällä voi syntyä ympäristön kannalta hyödyllisiä ratkaisuja. LUT-yliopisto kehittää rakennus- ja purkujätteistä suodatinainesekoituksia hulevesien puhdistamiseen kolmivuotisessa hankkeessa.
Suomessa syntyy Tilastokeskuksen mukaan rakennus- ja purkujätettä 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Esimerkiksi tiili-, harkko- ja betonijätteet sekä mineraalivillaeristeet ovat hankalia kierrättää, mutta nyt LUT kehittää niistä suodatinainesekoituksia hulevesien puhdistamiseen. Materiaaleja on tarkoitus testata ensin maaperälaboratoriossa Lahden Jokimaalla ja sen jälkeen patolammikoissa Lahdessa, Virossa ja Latviassa.
“Rakennus- ja purkujätteiden eri jakeiden kustannustehokkaalle käytölle etsitään jatkuvasti uusia käyttökohteita. Niiden käyttö hulevesien puhdistuksessa voi tarjota merkittäviä uusia mahdollisuuksia”, toteaa professori Timo Kärki LUTin kuitukomposiittien tutkimusryhmästä.
Hulevedet sisältävät haitallisia aineita
- Sade- ja sulamisvedet eli hulevedet sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja, kiintoainesta, öljyä ja mikromuoveja aikaisemmin arvioitua enemmän.
- Hulevedet johdetaan usein kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne päätyvät käsittelemättä vesistöön.
- Vesistöissä aineet voivat olla haitallisia tai myrkyllisiä vesieliöstölle, kuten kaloille. Ne rehevöittävät ja samentavat vesistöjä sekä aiheuttavat pohjien liettymistä. Myös pohjaveden laatu voi kärsiä.
- Vaikka valuma- ja hulevesien epäpuhtaudet näkyvät ensimmäisenä paikallisissa vesistöissä, niiden veden laatua pilaava vaikutus ulottuu Itämereen saakka.
- LUTin erotustekniikan ja kuitukomposiittien asiantuntijat etsivät hulevesien puhdistamiseen uutta suodatinratkaisua kierrätysmateriaaleista.
Rakennus- ja purkujätteen kierrätystä pitää lisätä
- Rakennus- ja purkujätteiden hyödyntäminen on vielä varsin vähäistä, koska jätteet sisältävät hankalasti kierrätettäviä tai hyödynnettäviä materiaaleja.
- Rakennus- ja purkujätteen kierrätys- ja hyötykäyttöaste Suomessa jäi alle 60 prosenttiin vuonna 2020, vaikka tavoite on EU:n vaatimusten mukaisesti 70 prosenttia.
- Betonimursketta voidaan hyödyntää maanrakentamisessa, mutta muille rakennus- ja purkujätteille pitää löytää uusia, lisäarvoa tuottavia käyttötapoja.
- LUTin tavoitteena on luoda kierrätysmateriaaleista valmistettu, käytännössä testattu ja kustannustehokas suodatinratkaisu, joka voidaan monistaa erilaisiin kohteisiin riippumatta paikallisen purkujätteen mineraalisesta koostumuksesta.
Materiaalien kierrätys ja vedenpuhdistus voivat tarjota tulevaisuudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrityksille sekä auttaa kaupunkeja ja kuntia rakentamaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja hulevesien käsittelyyn.
Huhtikuussa 2023 alkavassa ja kolme vuotta kestävässä kehityshankkeessa ovat mukana Lahden kaupunki, LUT-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tallinnan teknillinen yliopisto, Harjumaan liitto ja Smiltenen kunta Latviasta.
Lisätietoja
