Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja huippuosaajia kriittisten alojen vaativiin asiantuntijatehtäviin. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt lisärahoituksen tohtorikoulutuspilottiin, jossa yliopistoihin palkataan tuhat uutta väitöskirjatutkijaa kolmeksi vuodeksi suorittamaan tohtorin tutkintoa. LUT-yliopistoon rekrytoidaan pilotin myötä 44 uutta väitöskirjatutkijaa.
Pilotissa suurin osa eli 800 väitöskirjatutkijaa sijoittuu Suomen Akatemian lippulaiva-aloille, jotka edistävät korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Koulutuspaikoista 200 sijoittuu lippulaivahankkeiden ulkopuolelle. LUT on mukana yhdessä Suomen Akatemian rahoittamassa lippulaivassa. Tohtorikoulutuspilottiin rekrytoitavia väitöskirjatutkijoita sijoittuu LUTissa lisäksi kuuteen muuhun tutkimuskonsortioon.
”Kun otetaan huomioon, että LUT on mukana vain yhdessä lippulaivahankkeessa, voidaan 44 tohtorikoulutettavan sijoittumista LUTiin pitää todellisena voittona”, LUT-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Jari Hämäläinen sanoo.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
LUTista voi valmistua jatkossa jopa sata tohtoria vuodessa
Nykyisin LUTin tohtorikoulussa aloittaa vuosittain noin 120 tutkinnon suorittajaa, ja tohtoreita valmistuu noin 60. Pilotteihin rekrytoitavien väitöskirjatutkijoiden myötä LUTista voi lähivuosina valmistua jopa 100 tohtoria vuodessa.
Suomi tarvitsee kriittisten alojen osaajia suorittavaan työhön mutta myös tutkimus-, kehitys- ja johtotehtäviin, kun tohtoritason huippuosaajat vähenevät ikäluokkien pienentyessä. Huoltovarmuusmielessä olisi tärkeää, että suomalaiset innostuisivat väittelemään.
”Väitöskirja kannattaisi tehdä suoraan viiden vuoden maisteriopintojen perään, jotta saisimme tohtoritason osaajia työelämään jo varhaisessa vaiheessa. Opiskelijan näkökulmasta pilotti tarjoaa varman rahoituksen ja selkeän kolmevuotisen polun tohtoriksi maisteritutkinnon jälkeen”, Hämäläinen kannustaa.
Varhaisempi valmistuminen tohtoriksi voi edistää pääsyä postdoc-tutkijaksi ulkomaisiin huippuyliopistoihin ja pätevöitymistä kohti professorin tehtäviä. Siitä voi olla hyötyä myös hakeutuessa yksityisen sektorin asiantuntijatehtäviin.
Yritykset tarvitsevat tohtoritason osaajia
Tohtorikoulutuspilotin tavoitteina on lisätä päätoimisesti tehtävää tutkimustyötä ja valmistuvien tohtorien määrää sekä vahvistaa tohtorikoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tohtoritason osaamista tarvitaan lisää esimerkiksi terveydenhuollon sekä puhtaan teollisuuden ja ympäristön kehittämisessä.
”On hyvä huomata, että tohtorikoulutus ei palvele pelkästään akateemista uraa, vaan myös yrityksiä. LUT kouluttaa tohtoreita nimenomaan vaativaan tutkimus- ja kehitystyöhön yrityksissä ja vientiteollisuudessa”, Hämäläinen painottaa.
Ensimmäiset väitöskirjatutkijat palkataan elokuussa 2024 ja loput seuraavan vuoden alussa.
Tohtorikoulutusta uudistetaan piloteissa OKM:n rahoituksella
- Tohtorikoulutuspilotti on osa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäystä, jolla tavoitellaan T&K-toiminnan rahoituksen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
- Pilotissa yliopistot tekevät yhteistyötä tohtorikoulutuksen kehittämiseksi ja käytäntöjen uudistamiseksi.
- Tavoitteena on tohtorikoulutettujen liikkuvuuden lisääminen yliopistojen, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden välillä. Lisäksi tavoitteena on opintojen ohjauksen kehittäminen ja tohtoreiden työllistymisen edistäminen yhteiskunnan eri sektoreille.
- Parlamentaarinen TKI-työryhmä on todennut loppuraportissaan 2022, että T&K-työhön siirtyviä tohtoreita tarvittaisiin 2024–2030 vuosittain yli 2 000. Vuonna 2022 tohtorintutkinnon Suomessa suoritti 1 623 henkilöä.
LUTiin rekrytoitavat väitöskirjatutkijat sijoittuvat seuraaviin pilotteihin:
- Doctoral education pilot for Mathematics of Sensing, Imaging and Modelling (lippulaiva)
- Circular Materials Bioeconomy Network: From bio-based resources to advanced materials
- Finnish Doctoral Program Network in Artificial Intelligence
- Doctoral pilot in software engineering
- Graduate school in particle and nuclear physics
- Intelligent work machines
- Sustainability transformations
Lisätietoja:
