Tällä sivulla
LUT-yliopistossa saavutettiin joulukuussa 1 000. tohtorin virstanpylväs. Kauppatieteiden alalta valmistunut Sina Mortazavi sanoo, että on kunnia ja etuoikeus olla LUT-yliopiston tuhannes tohtori.
"Olen todella nauttinut täällä työskentelystä. Minusta LUT on ylivoimaisesti yksi parhaista yliopistoista maailmassa etenkin tohtoriopiskelijalle. LUT on johtavien yliopistojen joukossa kansainvälisissä yliopistovertailuissa ja erinomainen paikka kasvaa tutkijana", Mortazavi sanoo.
Hän kertoo, että on aina halunnut uran yliopistomaailmassa. Mortazavin ura jatkuu LUT-kauppakorkeakoulussa tutkijatohtorina. Hänen päätavoitteensa on saada jonain päivänä alansa professuuri.
"Jatko LUTissa on loistava mahdollisuus vaikuttaa. Haluan keskittyä korkealaatuiseen tutkimukseen ja opetukseen – ne ovat minulle rakasta työtä. Minulle on tärkeää siirtää oppimaani eteenpäin ja tehdä merkityksellistä tutkimusta."
Mortazavin mielestä akateeminen ura sopii niille, joilla on halu oppia joka päivä ja intohimoa opettamiseen.
"Väiteltyään yleensä tietää, kallistuuko akateemiselle yliopistouralle vai hakeutuuko teollisuuden pariin. Akateeminen menestyminen vaatii imua tutkimustyöhön, ja se voi olla joillekin haastavaa, koska tässä pitää olla valmis kestämään esimerkiksi tiedejulkaisujen hylkäyksiä."
"Tutkimus on mielestäni hyvin samankaltainen prosessi kuin ammattiurheilu: motivaatiota ei saa menettää. Epäonnistumisista pitää oppia ja kehittyä uusia haasteita varten."
LUTin tohtorikoulun suosiossa vahva kehitys
LUT-yliopiston tohtorikouluun oli vuonna 2021 enemmän tulijoita kuin koskaan aiemmin – yli 150 uutta jatko-opiskelijaa on hyväksytty. Tohtorikouluun päässeitä on ollut keskimäärin 80 vuodessa.
LUTin vararehtori ja tohtorikoulun vetäjä Jari Hämäläinen sanoo, että kasvuun ovat vaikuttaneet syksyllä hakuprosessiin tehdyt muutokset ja LUTin hyvä taloustilanne. Lisäksi LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoista kerättiin ryhmä, joista noin puolet haluaa tehdä väitöskirjan LUTissa. LAB-ammattikorkeakoulu kuuluu samaan koulutuskonserniin kuin LUT-yliopisto.
Hämäläisen mukaan luvuissa on aitoa kasvua. Hän toteaa, että kaiken kaikkiaan LUTista väitelleiden määrä on kasvanut huimasti yliopiston 53 vuoden mittaisen historian aikana.
"Ensimmäinen väitöstilaisuus pidettiin vuonna 1973, mutta vielä 1990-luvulla meiltä valmistui noin 10 tohtoria vuodessa. 2000-luvun puolella tohtoreiden määrä oli jo 20 vuotta kohden, joten suunta on ollut nousujohteinen", Hämäläinen kertoo.
LUTista valmistuneet tohtorit myös työllistyvät tilastojen mukaan erinomaisesti. Hämäläinen on erityisen iloinen siitä, että tohtorit ovat löytäneet koulutustaan vastaavaa työtä.
LUTin tohtoritavoite nousi opetus- ja kulttuuriministeriön uudella strategiakaudella. Jatkossa tavoite on, että LUTista valmistuisi 66 tohtoria vuosittain, kun aiemmin lukema oli 45 tohtoria vuodessa.
"Yhteistyö kansainvälisten yliopistojen kanssa auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Yhä useammalla väitöskirjalla on yksi ohjaaja LUTista ja toinen ohjaaja ulkomaisesta yliopistosta. Näin saamme jaettua kustannuksia ja ennen kaikkea ansaitsemme lisää kansainvälistä näkyvyyttä tutkimuskentällä."
Tuhannes väitös käsittelee kestävää kasvua kehitysmaissa
Sina Mortazavin väitös Mechanisms for fostering inclusive innovation at the base of the pyramid for community empowerment: empirical evidence from public and private sector käsittelee innovaatioiden roolia kasvun luonnissa erityisesti kehitysmaiden pienituloisille yhteisöille.
Mortazavi löysi väitöskirjansa kautta useita yritysten kohtaamia haasteita ja selvitti, kuinka osallistavan innovaation avulla voidaan tarjota niihin kestäviä ratkaisuja. Mortazavin mukaan yritysten on tehtävä kehitysmaissa muutakin kuin kohtuuhintaisten tuotteiden tai palveluiden myyntiä.
"Pienten ja suurten yritysten tulee olla tekemisissä kehitysmaiden paikallisyhteisöjen kanssa näillä alueilla ja tarjota kasvua esimerkiksi luomalla työpaikkoja ja verkostoitumalla paikallisten yrittäjien kanssa. Tämä liiketoimintamalli on kestävä pitkällä aikavälillä", Mortazavi kertoo.
Väitöskirjan 1. ohjaaja oli LUT-kauppakorkeakoulun professori Juha Väätänen; toinen ohjaaja oli professori Suraksha Gupta (University of Newcastle). Vastaväittäjänä toimi professori Pervez Ghauri (University of Birmingham). Ghauri on yksi kansainvälisen liiketoiminnan johtavia asiantuntijoita.
Lisätietoja:
Seyedsina Mortazavibabaheidari
