Energiamurros on moniulotteinen ja -vaikutteinen asia. Lyhyesti ilmaistuna siinä on kyse energiajärjestelmän muutoksesta, jossa fossiiliset polttoaineet syrjäytetään, jotta kasvihuonekaasupäästöjä saadaan vähennettyä. Tarvitsemme energiamurrosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Energiamurroksessa ei ole kuitenkaan kyse vain energiantuotantotapojen muutoksesta mahdollisimman ilmastoneutraaleiksi. Samalla kun esimerkiksi säästä riippuvaisen sähköntuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa, tulee kulutuksenkin olla joustavampaa kuin aiemmin.
Miten energiamurros sitten näkyy arjessamme?
Energiamurroksen vaikutuksia pohtiessa on hyvä muistaa, että sähkö on tuoretuote, kuten eräs yliopettaja Tampereen ammattikorkeakoulusta totesi osuvasti.
Tuoreus viittaa siihen, että sähköntuotannon ja -kulutuksen on oltava joka hetki tasapainossa. Tätä varten tarvitsemme sähkönsiirto- ja jakeluverkkoja yhdistämään tuotannon ja kulutuksen.
Älykkäiden järjestelmien ja automaation avulla pystymme myös ohjaamaan kulutusta ajankohtaan, jolloin sähköenergiaa tuotetaan enemmän ja sähkön hinta on halvempi.
Jos kulutus joustaa järjestelmätasolla riittävästi, sillä voidaan välttää tehopiikkejä ja vakavia sähkönjakeluhäiriöitä, mistä on puolestaan mittavaa yhteiskunnallista ja taloudellista hyötyä.
On hyvä muistaa, että suuri osa kuluttajista on tottunut siihen, että häiriötön sähkönjakelu on aina tarjolla oleva palvelu, josta saa tuoretuotteita kotiin 24/7 – myös energiamurroksen edetessä.
Usein huomaamme muutoksen vasta, jos se vaikuttaa omaan arkeemme ja rutiineihimme negatiivisesti. Häiriöttömän sähkönjakelun eteen tehdään Suomessa paljon ”näkymätöntä” työtä.
Tarkka kuluttaja on saattanut aikanaan saada ensikosketuksensa energiamurrokseen luettuaan sähkölaskuaan riittävän tarkasti. Laskusta on voinut esimerkiksi huomata, että energiantuottaja on vaihtanut polttoainetta, jolla sähköenergia on tuotettu.
Sittemmin energiamurros on mennyt eteenpäin. Esimerkiksi Suomen henkilöautoliikenne sähköistyy. Täyssähköautot eivät ole enää kummajainen. Kauppakeskusten ja taloyhtiöiden parkkipaikoille ilmestyy lisää sähköautojen latauspisteitä. Lisäksi rakennussektorilla niin yksityisiin kuin julkisiin rakennuksiin asennetaan lämpöpumppuja ja aurinkopaneeleita.
Jotta edellä mainittu tuoretuote – sähkö – saadaan toimitettua kuluttajille, edellyttää esimerkiksi lisääntyvä tuulivoimatuotanto uusia sähkönsiirtoyhteyksiä. Tämä aiheuttaa maankäyttöä koskevia kiistoja sekä tuulipuistojen että siirtolinjojen osalta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on varmasti saanut monet suomalaisetkin miettimään entistä kuumeisemmin paitsi energian keskeytyksetöntä saatavuutta myös sen hintaa. Aivan kuin energiamurroksessa ja koronaviruspandemiassa ei olisi ollut tarpeeksi haastetta arkipäivään!
Mikä on energiatrilemma?
Miten tulevan talven sähkö- ja polttoainelaskut saadaan maksettua, kun samaan aikaan muidenkin tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet? Eikö ympäristötavoitteista voisi joustaa? Erityisen vaikea tilanne on varmasti yksinhuoltajille ja pienituloisille, jotka asuvat sähkölämmitteisessä talossa ja ovat riippuvaisia polttomoottoriautoista.
Edellä kuvattua yhteen kietoutunutta ongelmien nippua kutsutaan energiatrilemmaksi. Energiatrilemmassa joudutaan painimaan niin energiaturvallisuuden, oikeudenmukaisuuden kuin ekologisen kestävyyden kanssa.
Yksittäistä ”hopealuotia”, jolla ongelmat ratkeaisivat, ei valitettavasti ole. Energiamurros ja energiatrilemma edellyttävät lyhyellä aikavälillä yhteiskunnallisia tukitoimia, jotta kansalaiset pärjäävät arjessaan. Pidemmällä tähtäimellä ongelmien kestävä ratkaiseminen vaatii myös uudenlaista monialaista osaamista.
LUT-yliopistossa alkaa syksyllä 2023 yhteiskuntatieteiden ja viestintätieteiden kandidaattiohjelmat, joissa koulutetaan tulevaisuuden osaajia ratkaisemaan kriittisiin järjestelmiin liittyviä moniulotteisia ongelmanippuja. Tervetuloa mukaan!
Kirjoittaja:
