LUT-yliopiston ja energiayhtiö St1:n yhteistyön myötä Lappeenrantaan suunnitellaan Suomen ensimmäistä synteettisen metanolin tuotantolaitosta. Pilottilaitos on tarkoitus rakentaa nykyisen Finnsementin tehtaan yhteyteen.
Sijainti sementtitehtaan kyljessä ei ole sattumaa. Synteettinen metanoli on tulevaisuuden vähähiilinen polttoaine, jonka raaka-aineena käytettäisiin tehtaan kalkkikivestä peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä sekä uusiutuvan sähkön avulla tuotettua vihreää vetyä. Teknologian taustalla on LUT-yliopiston johtama laaja P2X-tutkimus, jonka yhteydessä on aiemmin selvitetty esimerkiksi mahdollisuuksia perustaa P2X-tuotantolaitos Joutsenoon.
”Tämä investointi on yksi askel todella valtavassa kehityksessä. Vuosien tutkimustyö alkaa vihdoin konkretisoitua”, LUTin tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen sanoo.
Laaksosen mukaan energiaomavaraisuus ja hiilineutraaliustavoitteet ovat vain pieni osa aiheen potentiaalista.
”Näen, että tuuli- ja aurinkoenergian ympärille on mahdollista rakentaa kokonaan uusi teollisuuden vientiala. Tutkimuksemme vahvistavat, että Suomi voisi olla Euroopassa merkittävä energia-alan toimija. Pohjoismaiden olisi mahdollista tuottaa jopa 25–45 prosenttia koko Euroopan sähkön tarpeesta.”
Aiheen merkittävyydestä kertoo jo sekin, että tutkimustyötä on ollut vuosien varrella rahoittamassa pitkä lista keskeisiä teollisuuden yrityksiä, kuten St1, Fiinsementti, Kemira ja Finnair.
Sen lisäksi, että teknologiaa voidaan soveltaa synteettisten polttoaineiden kuten metaanin, metanolin tai ammoniakin valmistukseen, voidaan sen avulla tehdä myös liimoja, liuottimia, muoveja ja muita kemianteollisuuden jatkojalosteita.
Tavoitteena monistettava synteettisen metanolin tuotantokonsepti
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi lokakuun alussa Lappeenrannan synteettisen metanolin tuotantolaitokselle 35,4 miljoonan euron rahoituksen. Tukipäätös on ehdollinen, sillä se edellyttää vielä Euroopan komission hyväksyntää. Mikäli suunnitelmat etenevät suotuisasti, tuotantolaitos valmistuu vuoden 2026 aikana.
”Synteettisten polttoaineiden pohjoismainen markkina kasvaa huomattavasti lähivuosina. Pilottihankkeemme aikataulu mahdollistaisi Suomen pääsyn ensimmäisten teollisten käyttöönottojen aaltoon, ja siten myös synteettisen metanolin markkinoiden luomiseen ja ratkaisujen skaalaamiseen”, St1:n energiamurroksen liiketoimintajohtaja Riitta Silvennoinen sanoo ja jatkaa:
”Hanke tuo merkittävää osaamista mukana oleville toimijoille, ja sitä hyödynnetään myös muiden Power-to-x-hankkeiden edistämisessä. Olemme hyvin iloisia, että paikalliset toimijat ovat kanssamme täysillä mukana tässä hankkeessa.”
Energiayhtiöllä on suuret odotukset synteettisille polttoaineille. Kesäkuussa St1 ja ruotsalainen Vattenfall kertoivat käynnistävänsä yhdessä synteettisen lentopolttoaineen tuotannon Göteborgissa. Yhtiöiden suunnitelmissa on, että vuosikymmenen loppuun mennessä Tukholman Arlandasta lennettäisiin polttoaineella, jonka vety on peräisin tuulivoimasta ja hiilidioksidi esimerkiksi selluteollisuudesta. Tuotantoa kasvatetaan asteittain kohti miljoonan kuutiometrin tavoitetta, joka vastaa lentoaseman vuotuista lentopolttoainetarvetta.
P2X-prosessilla voidaan tuottaa esimerkiksi synteettistä bensiiniä, kerosiinia ja dieseliä. Raaka-aineina prosessissa ovat sellutehtaan biopohjainen hiilidioksidi tai sementin valmistuksesta talteen otettu hiilidioksidi ja uusiutuvalla sähköllä, esimerkiksi tuulivoimalla, vedestä elektrolyysiprosessilla tuotettu vety.
Synteettinen metanoli on osa liikenteen teknologiamurrosta
- LUT-yliopiston syyskuussa valmistuneen selvityksen mukaan Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella on merkittävää uusituvan sähkön tuotantopotentiaalia sekä runsaasti bioperäistä hiilidioksidia, jotka ovat molemmat merkittäviä raaka-aineita P2X-tuotteiden kehittämisessä.
- Syyskuussa uutisoitiin, että työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet uudelleen selvityksen, jossa pyritään löytämään ratkaisu tuulivoiman lisärakentamiseksi itäiseen Suomeen. Puolustusvoimat on tähän saakka estänyt tuulivoiman lisärakentamisen vedoten rajaseudun tutkavalvontaan.
- EU tähtää liikennejärjestelmän sähköistämiseen. Se ei kuitenkaan tule lähitulevaisuudessa kattamaan kaikkia liikenteen osa-alueita. Esimerkiksi lento-, laiva- ja maantieliikenteessä tarvitaan fossiilisten tilalle hiilivetyyn pohjautuvia nestemäisiä polttoaineita.
- Liikenteen teknologiamurros edellyttää uutta osaamista ja luo kysyntää uudelle teknologialle. Nykyinen, fossiiliseen energiaan perustuva globaali liikennejärjestelmä tuottaa yli 15 % kasvihuonekaasupäästöistä.
- Synteettistä metanolia voidaan hyödyntää sellaisenaan meriliikenteen polttoaineena tai käyttää sekoitekomponenttina tieliikenteen polttoaineissa. Sitä voidaan tuoda markkinoille olemassa olevan logistiikka- ja jakeluinfrastruktuurin kautta.
Lisätietoja:
Petteri Laaksonen
Tutkimusjohtaja
040 5088 498
petteri.Laaksonen@lut.fi
