Sähköisen liikenteen professuuri sai lisää tukijoita

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry lahjoittaa yhdessä Tiklin sähköasennusalan rahaston kanssa LUT-yliopistolle 100 000 euroa. Lahjoituksella tuetaan Suomen ensimmäistä sähköisen liikenteen professuuria.

Lahden kampukselle sijoitettavan professuurin tavoitteena on varmistaa, että Suomeen saadaan tarpeeksi tutkimuksen ja koulutuksen kautta syntyvää sähköisen liikenteen osaamista.

Lahjoitettava summa maksetaan viiden vuoden aikana. Professuurin ja tutkimusryhmän perustaminen viideksi vuodeksi vaatii yhteensä noin miljoonan euron rahoituksen. Professuuria rahoittavat myös Kempower, Kestävä Lahti -säätiö, Lahden kaupunki, Lahden Teollisuusseuran Säätiö, Lahti Energia, LSK Group ja PHP Säätiö.

Maisteriohjelman kautta korkean tason osaamista

LUT-yliopisto käynnistää hankkeen Lahteen myös sähköisen liikenteen Electric Transportation Systems -maisteriohjelman. Aikanaan ohjelmasta valmistuu sähkötekniikan diplomi-insinöörejä, jotka tuovat korkean tason osaamista nopeasti kasvavalle sähköisen liikenteen sektorille niin elinkeinoelämässä kuin tutkimus- ja koulutusyhteisöissä.

Professuuri ja maisteriohjelma tulevat toimimaan osana Lahteen muodostunutta sähköisen liikenteen klusteria, johon kuuluu jo lähes 40 liikenteen sähköistymisen ratkaisuja kehittävää yritystä ja organisaatiota.

Sähköisen liikenteen kehitys muuttaa nykyistä liikennejärjestelmää merkittävästi. Henkilö- ja tavaraliikenteen lisäksi työkoneet sähköistyvät ja automatisoituvat nopeasti. Jotta sähköistymisen hiilettömyysedut saadaan kokonaisvaltaisesti hyödyksi, tämä edellyttää myös energian tuotannon ja jakeluinfrastruktuurin kokonaisvaltaista kehittämistä.

Suomesta on tähän saakka puuttunut liikenteen sähköistymisen murrokseen keskittyvä yliopistotason tutkimusryhmä. Professuuri tukee Suomen sähköisen liikenteen teknologia- ja liiketoimintakehitystä ja käynnistää tutkimusyhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Liikennevälineiden ja koneiden sähköistymiseen liittyy vahvasti kysymys energian varastoinnista eli erilaisista akustoista. EU-tasoinen akkustrategia tähtää siihen, että Suomesta tulee keskeinen toimija myös akkuarvoketjussa.

"Liikennejärjestelmän sähköistyksen keskeisin tavoite on pienentää päästöjä. Samalla on huolehdittava siitä, ettei sähköinen liikenne aiheuta uusia ympäristöongelmia. Siksi myös esimerkiksi akkuteknologiaa ja akkujen valmistusta on tärkeää kehittää nykyistä ympäristöystävällisemmäksi", LUT-yliopiston dekaani Olli Pyrhönen sanoo.

"Sähköisen liikenteen tutkimushankkeita toteutetaan poikkitieteellisesti yhteistyössä esimerkiksi LUTin sähkökäyttöjen, kestävyystutkimuksen ja sähkökemian asiantuntijoiden kanssa. Eri teknologioiden ympäristövaikutuksia ja elinkaarimallinnusta on mahdollista opiskella myös maisteriohjelman sivuopinnoissa", Pyrhönen jatkaa.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL tukee sähköisen talotekniikka-alan tutkimus- ja kehitystyötä sekä alan koulutuksen järjestämistä myös muissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Liitto on myöntänyt lahjoituksia myös muiden muassa Aalto-yliopistolle ja Tampereen teknilliselle yliopistolle.

"Professuurien rahoittaminen on osa järjestömme edunvalvontaa, jolla varmistamme, että alamme kehittyviin osa-alueisiin saadaan jatkossa osaavaa työvoimaa", STULin toimitusjohtaja Kai Puustinen sanoo.