Vajaa vuosi korona-aikaa ja etätöitä, ja valtaosa tietotyötä tekevistä suomalaisista – yli 86 prosenttia – on edelleen tyytyväisiä työntekoon etänä. Toisin kuin etukäteen pelättiin, suomalaiset ovat onnistuneet pitämään kiinni työajoista myös etätöissä ja työn ja vapaa-ajan tasapaino koetaan hyväksi.
Koko Euroopan vinkkelistä katsottuna tämä on jopa hieman poikkeuksellista.
"Suomalaisten kyky sopeutua etätöihin selittyy ainakin osittain sillä, että monet tekivät jonkin verran etätöitä jo ennen pandemiaa. Tämän on todettu helpottavan siirtymistä etätyöpainotteiseen työntekoon. Myös etätyövälineistö on suomalaisilla hyvää tasoa, mikä auttaa sopeutumisessa", kertoo LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.
Blomqvist johtaa yliopistojen konsortiohanketta, jossa tutkitaan tulevaisuuden tietotyötä ja suomalaisten sopeutumista etätyömoodiin. Kokemuksia etätöistä mitattiin maaliskuussa koronapandemian alkaessa, uudelleen toukokuussa ja vielä lokakuussa 2020.
"Suomalaiset kertovat tehokkuuden jopa nousseen etätöitä tehdessä, koska erilaisia keskeytyksiä on vähemmän", Blomqvist sanoo.
Digitaalinen vuorovaikutus ei korvaa lähikontakteja
FutuRemote-tutkimus vahvistaa monissa kahvipöytäkeskusteluissa esiin tulleen havainnon: alkuhuuman jälkeen etätyöskentelyn huonot puolet alkavat tuntua.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi työhön sitoutuminen laski pandemian jatkuessa. Työntekijöiden tuntema energisyys ja innostuneisuus työtehtävistä vähenivät nekin hieman touko-lokakuun välillä. Isoin ongelma on kuitenkin työyhteisöstä etääntyminen. Työyhteisön fyysisen läsnäolon puuttuminen lisäsi työkuormitusta.
"Suurin osa etätöissä olevista kaipasi työkavereita. Eristyneisyyden tunne kasvoi tutkimusjaksomme aikana. Tutkimusryhmämme keskittyy seuraavaksi varsinkin yhteistyöprosessien, luottamuksen ja vuorovaikutuksen laadun tutkimiseen".
Vielä julkaisemattomat tutkimustulokset kertovat, että erilaisten digitaalisten viestintävälineiden runsas hyödyntäminen lievensi turhautumista, mutta:
"Siirtyminen online-kokouksiin ei ole pitkäkestoinen ratkaisu työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Tässä on selvä tarve kehittää fiksumpia työtapoja tietoprosessien ja yhteistyön tueksi."
Etätyön mahdollisuuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa
Kaikkinensa suomalaisten tietotyöläisten tyytyväisyys työtilanteen ja päivittäisten askareiden suhteen lisääntyi maalis–lokakuun aikana. Näin tilanteessa, jossa 91 prosenttia työntekijöistä työskenteli etänä vähintään neljä päivää viikossa.
"Pandemia-aika on osoittanut, ettei työntekijöitä tarvitse vahtia tai holhota työpäivän aikana – he ovat etätöissäkin tuotteliaita ja pääosin tyytyväisiä", Blomqvist sanoo.
Hänen mukaansa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on paljon mahdollisuuksia lisätä työn tuottavuutta, työhyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa tilanteessa, jossa etätyöstä on tullut uusi normaali.
Jatkotutkimus aiheesta onkin Blomqvistin mukaan nyt erityisen tärkeää, jotta saataisiin tietoa pandemian vaikutuksista tietotyön muutokseen. Tältä pohjalta voidaan myös kehittää uusia toimintatapoja ja käytäntöjä.
"Saimme jo tehtyyn tutkimukseen paljon vastauksia. Se kertoo siitä, että aihe on ihmisille tärkeä".
Suomalaisten työntekijöiden kokemuksia etätyöhön siirtymisestä tutkittiin sähköisen kyselyn avulla. Ensimmäiseen maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 5 450 henkilöä, joilla oli mahdollisuus antaa yhteystiedot jatkokyselyjen toteuttamiseksi. Toukokuussa ja lokakuussa kyselyt toistettiin, jolloin muodostui pitkittäisaineisto. Siihen kuuluvat kaikkiin kolmeen kyselyyn vastanneet 1 164 henkilöä, joista valtaosa (64%) työskenteli julkisella sektorilla. Vastaajien keski-ikä oli 47 vuotta ja heistä 77 prosenttia oli naisia. Kysely jaettiin laajasti ammattijärjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ministeriöiden, Ylen sekä sosiaalisen median sivustojen kautta maaliskuussa 2020.
Lisätietoja:
Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi, 040 755 1693
Anu Sivunen, viestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, anu.e.sivunen@jyu.fi, 040 735 4279
Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos annina.ropponen@ttl.fi, 043 825 1392
Matti Vartiainen, senior advisor, työ- ja organisaatiopsykologian professori (emeritus), Aalto-yliopisto, matti.vartiainen@aalto.fi, 050 555 3380
Thomas Olsson, tietotekniikan apulaisprofessori, Tampereen yliopisto, thomas.olsson@tuni.fi, 040 849 0819
Kaisa Henttonen, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, kaisa.henttonen@uef.fi, 050 4352664
