Sähköverkkoinfrastruktuurin investoinnit ovat merkittäviä ja käyttöiät vuosikymmeniä, jopa 50 vuotta, joten nykyisin tehtävien investointien onnistuminen vaikuttaa sähköverkon kustannuksiin pitkälle tulevaisuuteen. LUT-yliopistossa meneillään olevassa Joustava ja toimintavarma sähköverkko -tutkimushankkeessa tutkitaan eräänä tutkimusteemana sähkönsiirron hinnoittelun kehittämistä kustannusvastaavammaksi tehoperusteiseksi hinnoitteluksi.
Toimitusvarmuuden kehittäminen merkitsee monille verkkoyhtiöille poikkeuksellisen merkittäviä investointeja verkostoon lyhyellä aikavälillä. LUT-yliopiston nuorempi tutkija Jouni Haapaniemi kertoo, että myrskyvarmuutta tavoitellaan alueellisesti erilaisin strategioin, joista erityisesti maakaapeloinnissa verkoston mitoittamisen onnistuminen näyttelee suurta roolia. Sähköverkosto mitoitetaan huippukuormituksen mukaan.
Muutokset vähentävät sähköenergian kokonaiskulutusta
Samaan aikaan, kun verkostoa saneerataan myrskyvarmaksi, asiakkaiden sähkönkäyttö on muuttumassa merkittävästi esimerkiksi liikenteen sähköistymisen, pientuotannon, lämmitysjärjestelmämuutoksien ja energiatehokkuuden parantumisen seurauksena.
"Nämä muutokset pääosin pienentävät verkosta otettavan sähköenergian kokonaiskulutusta, mutta toisaalta voivat kasvattaa huipputehoja. Paikallisesti huippukuormitus voi tapahtua eri aikaan kuin koko sähköjärjestelmän tasolla sähkön kysynnän huippu", teeman tutkijat kertovat.
Verkkoyhtiön kannalta epävarmuudet asiakkaiden kuormituksessa lisäävät riskiä verkon yli- tai alimitoittamiselle, jotka voivat vaikuttaa asiakkaiden siirtomaksuja nostavasti. Tutkimushankkeessa selvitetään, pystytäänkö kustannussäästöjä saavuttamaan ohjaamalla asiakkaiden kuormien kehittymistä, esimerkiksi sähköautojen älykästä latausta, sähkönsiirron hinnoittelun kautta.
Joustava ja toimitusvarma sähköverkko -tutkimushankkeen toteuttavat yhteistyössä LUT-yliopisto, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy. Hanke jatkuu vuoden 2022 alkuun saakka.