Energiavarastoille ennustetaan merkittävää roolia tulevaisuuden energiajärjestelmässä. LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun tiekartassa esitetään kaksi näkemystä siitä, millainen energiajärjestelmä Kaakkois-Suomessa voisi olla tulevaisuudessa.
”Kaakkois-Suomeen tarvitsee tuoda runsaasti tuulisähköä muualta Suomesta ja myös erilaisten energiavarastojen tarve kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi”, kertoo tiekartan kokoamisesta vastannut dosentti Aki Grönman LUT-yliopistolta.
Uusia energiavarastoihin liittyviä investointeja on ilmaantunut viime vuosina kasvavalla tahdilla: esimerkiksi Lappeenrannan Energia ilmoitti lämpöakkuhankkeestaan alkuvuonna. Etelä-Karjalassa on Grönmanin mukaan paljon energiavarastoihin liittyviä vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi vihreän vedyn osaamisessa Etelä-Karjala on edelläkävijä.
”Meillä on energiavarastojen huippuosaamista ja laadukasta yhteistyötä. Toisaalta veturiyritysten puute ja verrattain syrjäinen sijainti Keski-Euroopasta katsoen tuovat haasteita. Tunnistettuja vahvuuksia ja mahdollisuuksia on kuitenkin enemmän kuin heikkouksia ja uhkia, joten tulevaisuus vaikuttaa tältä osin lupaavalta”, analysoi Grönman.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Potentiaalisimpia teknologioita löytyi useita
Julkaisussa tuodaan esille potentiaalisimpia teknologioita globaalien trendien ja alueellisen osaamisen näkökulmasta. Niihin kuuluvat muun muassa paineistetun ilman varastot sekä painovoimaiset energiavarastot Power-to-X-prosessien ja lämpövarastojen lisäksi.
Selvityksen mukaan sekä varastoihin liittyvien tutkimusten että innovaatioiden määrä on kasvanut nopeasti jo useiden vuosien ajan. Tiekartan keskeisenä tavoitteena oli luoda laaja katsaus energiavarastojen nykytilaan ja toisaalta löytää sellaisia teknologioita, joihin alueen toimijoiden kannattaisi mahdollisesti keskittyä.
”Ennen tiekartan selvityksiä ei ollut saatavilla selkeää kokonaiskuvaa esimerkiksi siitä, kuinka paljon esimerkiksi eri teknologioihin laitetaan globaaleja panostuksia”, toteaa Grönman.
Asiantuntijat ehdottavat kahdeksaa lyhyen aikavälin ja kuutta pidemmän aikavälin toimenpidettä sekä tavoitetta, joihin kuuluvat muun muassa alan koulutusstrategian luominen sekä investointien määrän kasvattaminen. Monia tiekartan suosituksista on jo alettu toteuttaa Etelä-Karjalassa, mikä luo Grönmanin mukaan positiivista tulevaisuudenkuvaa.
Etelä-Karjalan energiavarastoinnin tiekartta on toteutettu osana Euroopan aluekehitysrahaston hanketta.
Lisätietoja:
