Maatilojen tuotannon sivuvirroista syntyvä biomassa tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia biokaasutuotannolle Järvi-Suomessa. LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin alueen maatilojen biomassat ja sopivimmat sijaintipaikat biokaasulaitoksille.
Kun maatilat, biokaasutuotanto ja elintarvikkeiden jalostus sijoitetaan fyysisesti lähelle toisiaan, voidaan minimoida hävikki sekä tuottaa ja käyttää biomassaa ja -kaasua mahdollisimman tehokkaasti. Tätä toimintamallia kutsutaan nimellä agroekologinen symbioosi eli AES.
”Biokaasutuotannossa mädätysjäännökseen jää tärkeitä kasvinravinteita, jotka voidaan kierrättää takaisin pelloille. Biokaasu on AES-toimintamallissa keskeinen energiamuoto, joka lisää maaseudun energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta fossiilisista raaka-aineista”, korostaa tutkijatohtori Jarno Föhr LUT-yliopistosta.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Biokaasun tuotanto ei kilpaile ruoantuotannon kanssa
Tutkimuksen mukaan AES-toimintamalli toteutuu parhaiten sijoittamalla biokaasulaitoksia Liperin, Vieremän, Miehikkälän ja Savitaipaleen seuduille. Arvio perustuu maatilojen biomassojen saatavuuteen ja kuljetuskustannuksiin, joissa on huomioitu myös mädätteen kuljettaminen takaisin pelloille. Näillä seuduilla on lyhyiden kuljetusmatkojen päässä myös hyödyntämättömiä biomassoja, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa.
”Haasteena on, että erityisesti kasviperäiset biomassat ovat hajallaan ja useiden toimijoiden hallussa. Suurin rajoittava tekijä biokaasuntuotannolle onkin todennäköisesti toimivien ja kannattavien toimintamallien syntyminen, joka mahdollistaisi näiden biomassojen hyödyntämisen”, sanoo tutkijatohtori Kari Koppelmäki Helsingin yliopistosta.
EU:n maaseuturahaston tuella toteutetun JÄSTI-hankkeen julkinen selvitysraportti löytyy LUT-yliopiston julkaisuarkistosta.
Lisätietoja:
Kari Koppelmäki
Tutkijatohtori
Helsingin yliopisto
kari.koppelmaki@helsinki.fi
029 412 1385
