LUT-yliopiston vararehtori Jari Hämäläinen on valittu eurooppalaisten teknillisten tieteiden akatemioiden neuvoston johtoryhmään (Euro-Case Executive Committee). Hämäläinen kertoo, mistä neuvoston toiminnassa on kyse ja mitä se hänelle merkitsee.
1. Mikä on Euro-CASE, ja mitä se tekee?
Euro-CASEn jäseniä ovat eri maiden omat tiedeakatemiat. Neuvoston tehtävänä on huolehtia esimerkiksi insinööritieteiden edunvalvonnasta sekä toteuttaa projekteja. Viime vuosina euro-CASE on osallistunut varsinkin EU-komission tiedeneuvonantoon (SAM – Science Advice Mechanism) eli toiminut asiantuntijana tieteeseen liittyvissä kysymyksissä.
Lisäksi neuvosto esittää tiedeyhteisön näkemyksen niistä aiheista, joista EU-komissio sellaisen tilaa poliittisen päätöksenteon tueksi. Olemme esimerkiksi toimittaneet raportteja hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista, uusiutuvasta energiasta ja mikromuovista. Voimme myös ehdottaa teemoja itse.
Emme siis lobbaa komission käytävillä hiippaillen, vaan tuomme esiin tieteellisiä näkemyksiämme avoimesti ja läpinäkyvästi.
2. Keitä johtoryhmään valitaan?
Kaikki Euro-CASEn hallituksen jäsenet ovat oman maansa tiedeakatemian jäseniä. Mukana on myös teollisuustaustaisia henkilöitä, jotka eivät työskentele yliopistoissa. Hallituksen jäsenistä valitaan kuuden hengen johtoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja esimerkiksi valmistelee hallituksen kokousten agendat.
Johtoryhmäläiset valitaan vaaleilla, joissa hallituksen jäsenet äänestävät. Edellisellä kerralla jäin toiseksi, mutta tällä kertaa minulle ei ilmaantunut vastaehdokkaita. Johtoryhmän jäsenyys kestää kolme vuotta, ja aloitan tehtävässäni 1.1.2023.
3. Mitä pääset tekemään käytännössä?
Pääsen vaikuttamaan siihen, mitä teemoja esittelemme Euro-CASEn hallituksen päätettäväksi ja mitä esitämme projekteja toteutettaviksi. Kun teema on hyväksytty, olen mukana vaikuttamassa siihen, keitä eurooppalaisia asiantuntijoita raporttien kirjoittajiksi ehdotetaan.
Euro-CASE on myös mieletön paikka verkostoitua tekniikan alan huippuosaajien kanssa. On ollut hienoa huomata, kuinka ihmissuhteet ja luottamus ovat rakentuneet ja vahvistuneet kokous kerrallaan. Lopulta huomasin pääseväni osaksi ydinporukkaa.
4. Miksi nimityksesi on tärkeä LUT-yliopistolle?
Pyrin vaikuttamaan LUTin näkyvyyteen Brysselissä ja kaikissa niissä 23 maassa, jotka ovat mukana euro-CASEssa tiedeakatemioidensa kautta. Esimerkiksi viimeisimmän kokouksemme jälkeen kaikki samassa pöydässä istuneet kyllä tietävät, että LUT-yliopisto on maailman yhdeksänneksi paras yliopisto ilmastotoimissa.
Lisäksi olen mukana ehdottamassa EU:n puiteohjelmiin aina kun mahdollista teemoja, jotka löytyvät LUTin strategiasta. Tällaisia teemoja ovat puhdas vesi, ilma ja energia sekä kestävä liiketoiminta. Näiden teemojen esilläolo voi helpottaa EU-rahoituksen saamista tutkimukselle.
En kuitenkaan varsinaisesti aja LUT-yliopiston tai edes Suomen etua. Minulle ei ole suurtakaan merkitystä, nousevatko tärkeät teemat esiin ranskalaisen, italialaisen vai puolalaisen edustajan kautta. Tärkeintä on, että poliittinen päätöksenteko perustuu tiedepohjaisiin katsauksiin.
Lisätietoja:
