Joukkovelkakirjalaina on väline, jolla valtio, kunta tai yritys hakee sijoittajilta rahaa lainaksi. Joukkolainat ovat varsinkin isommille yrityksille hyvin tavallinen tapa hakea lainarahaa markkinoilta. Vihreä joukkolaina eroaa perinteisestä joukkolainasta siinä, että lainatut rahat pitää käyttää ympäristönsuojelua edistävään kohteeseen tai hankkeeseen. Esimerkiksi kunta voi hakea vihreää joukkolainaa sähköbussihankkeelle tai yritys energiatehokkaan toimistorakennuksen rakennuttamiseen.
Vihreään joukkolainaan liittyy myös velvoite raportoida lainan käytöstä koko laina-ajan.
"Tämä vaatimus lisää läpinäkyvyyttä, mutta toisaalta mittaristo hankkeen todellisten ympäristöhyötyjen mittaamiseksi on vasta kehitteillä. Toinen iso haaste on se, että jos vihreällä joukkolainalla rahoitettu hanke epäonnistuu, siitä seuraa vain mainehaitta. Keskustelussa on se, pitäisikö epäonnistumisesta tulla muitakin seurauksia lainanottajalle", sanoo tutkijatohtori Juha Soininen.
Soinisen mukaan sanktioksi on ehdotettu sitä, että hankkeen kaatuessa lainan joutuisi maksamaan välittömästi takaisin kokonaisuudessaan.
"Se olisi aika rankka sanktio, jolla voisi olla vakavat seuraukset lainanottajalle. Jos näin ankara seuraamus otettaisiin käyttöön, uskaltaisivatko yritykset enää hakea vihreää joukkolainaa? Esimerkiksi korkeampi lainakorko voisi olla ehkä parempi vaihtoehto sanktioksi."
Soininen puhuu vihreistä bondeista ja akateemisesta tutkimuksesta 14. syyskuuta Lahden Green Growth Forumissa, jossa useat vaikuttajat ottavat kantaa kestävän rahoituksen teemoihin. Tapahtuma liittyy Lahti Euroopan vihreä pääkaupunki 2021 -vuoteen.
Vihreät lainat kiinnostavat myös kuluttajia
Vastuullinen sijoittaminen kiinnostaa suomalaisia osake-, rahasto- ja vakuutussijoittajia. Noin puolet yksityissijoittajista pitää ilmastovaikutuksia tärkeänä kriteerinä sijoituskohdetta valitessaan. Tiedot käyvät ilmi Finanssialan vuonna 2020 tekemästä kyselytutkimuksesta, johon osallistui tuhat suomalaista.
Samaisen kyselyn mukaan myös vihreä asuntolaina kiinnostaa suomalaisia. Lähes 60 prosenttia vastaajista olisi valmis remontoimaan asuntoaan energiatehokkaammaksi, jos saisi siten pienennettyä asuntolainansa marginaalia.
Suomessa muutama pankki tarjoaa mahdollisuuden hakea vihreää asuntolainaa. Laina voidaan myöntää kohteelle, joka täyttää tietyt kriteerit – esimerkiksi kohteelle, jonka energialuokitus on A tai B tai kohteella on pohjoismainen Joutsenmerkki.
Yrityspuolella rahoitusta voi hakea vaikkapa isolle aurinkopaneeli-investoinnille tai metsäsijoitukselle.
"On myönteistä, että perinteisten suorituskykymittareiden rinnalle on kehitetty uutta. Vihreällä joukkolainalla sijoittaja voi saada sijoitukselleen rahallista, mutta myös eettistä arvoa. Usein vihreän joukkolainan tuotto jää vähän tavallisen joukkolainan tuottoa pienemmäksi, mutta sijoittaja tietää ja hyväksyy tämän seikan, ja haluaa kannattaa vihreää hanketta", Soininen sanoo.
Euroopan Unioni pyrkii ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Soinisen mukaan maapallon lämpötilan nousu on tosiasia, jonka pysäyttämiseksi kaikkien tahojen on pakko miettiä ratkaisuja.
"Itselläni on kolme lasta, joten väkisin tulee mietittyä, millaisessa maailmassa he tulevaisuudessa elävät. Toisaalta taloudellinen kasvu tulee tuotannosta ja kuluttamisesta. Tässä on aikamoinen dilemma ratkottavaksi."
Tutkimusta kestävästä arvonluonnista
Juha Soininen on parhaillaan mukana kaksivuotisessa tutkimusprojektissa, jonka tavoitteena on tunnistaa, miten suomalaiset yritykset voivat luoda kilpailuetua positiivisten ympäristövaikutusten kautta. Carbon neutrality empowered by handprint -projekti on Business Finlandin rahoittama, ja hankkeeseen osallistuu useita suomalaisyrityksiä sekä ulkomaisten yliopistojen edustajia.
"Tarvitaan ymmärrystä siitä, millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia kestävä arvonluonti avaa yrityksille. Selvitämme, millaiset tekijät edistävät tai toisaalta estävät positiivisiin ympäristövaikutuksiin pohjaavien liiketoimintamahdollisuuksien ja kestävän kilpailuedun luomista – läpi arvoketjun", Soininen avaa.
Soinisen oma tutkimuskysymys on se, millainen rooli vaikuttavuussijoittamisella on cleantech-yrityksiin tehtyjen sijoitusten taustalla. Cleantechilla tarkoitetaan puhdasta teknologiaa tai sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja pienentävät ympäristöhaittoja.
Kestävä rahoitus
- Kestävällä rahoituksella tarkoitetaan yleisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien näkökohtien huomioon ottamista sijoittamista koskevassa päätöksenteossa.
- YK:n TEEB-hanke3 arvioi, että maailmantalous menettää vuosittain noin 50 miljardia dollaria ekosysteemihäiriöiden vuoksi.
- EU-komissio julkisti kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman 2018. Hankkeen tavoitteena on ohjata uutta yksityistä sijoitusrahaa 180 miljardia euroa vuodessa hankkeisiin, jotka tukevat ilmastotoimia.
- Finanssialalle on tullut runsaasti uutta ilmastonmuutosta koskevaa sääntelyä.
- Taksonomian eli rahoituksen luokittelujärjestelmän myötä suuret yritykset joutuvat jatkossa raportoimaan ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimien osuuden muun muassa liikevaihdostaan
- Myös luonnon monimuotoisuuden suojelu kytkeytyy kestävään rahoitukseen.
Lähde: Finanssivalvonta
Lisätietoja:
