”Yhteiskunnalliset järjestelmät muokkaavat energiajärjestelmää enemmän kuin pelkkä teknologia.”
Näin LUTin energiatekniikan apulaisprofessori Eeva-Lotta Apajalahti toteaa maisteriopiskelijoille heidän aloittaessaan energiayhteiskuntaa käsittelevän kurssin. Kurssilla tarkastellaan sitä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia energiajärjestelmällä on ja miten yhteiskunta vaikuttaa energiajärjestelmään nyt ja tulevaisuudessa.
Samoja kysymyksiä Apajalahti on tarkastellut omassa tutkimustyössään. Hän on tutkinut muun muassa energiansäästöä, energiakansalaisuutta sekä suuria energiayhtiöitä ja niiden valtaa energiajärjestelmän määrittelemisessä.
Kokonaisuudessaan hänen tutkimuksensa voi ajatella liittyvän energiamurrokseen, joka määrittelee energiajärjestelmien ympärillä käytävää keskustelua nykyään laajemminkin.
”En ole energiatekniikan tutkija vaan yhteiskuntatieteilijä, joka tutkii energiaa. Energiajärjestelmän muutos kohti kestävää energiantuotantoa ja -kulutusta ei ole pelkästään tekninen vaan laajempi kestävän elämän kysymys.”
Eeva-Lotta Apajalahti
- Kotoisin Kuopiosta, asuu osan viikosta Lappeenrannassa ja osan Helsingissä.
- LUTin energiatekniikan apulaisprofessori (tenure track) 2022–
- Keskittyy LUTissa erityisesti energiaa ja yhteiskuntaa käsitteleviin kysymyksiin.
- Toimi vastikään julkaistun energiaselonteon projektipäällikkönä.
- Koulutukseltaan tradenomi, ekonomi ja kauppatieteiden tohtori. Työskennellyt aiemmin tutkijana Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa.
- Ennen tutkijanuraansa työskenteli sijoitusneuvojana pankissa.
Tilaa Curious People -uutiskirje
LUTin insinööritieteet on luova työympäristö
Kun Apajalahti keväällä 2022 aloitti LUTissa, hänen positionsa oli uusi. Energiaan ja yhteiskuntaan keskittyvänä apulaisprofessorina hän tuo energiatekniikan oppiaineeseen monitieteellistä näkökulmaa.
”Olen aina liikkunut eri tieteenalojen välimaastossa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun työskentelen insinööritieteissä. Hieman kyllä etukäteen mietin, millaista on toimia insinöörien kanssa”, Apajalahti nauraa.
Työympäristö osoittautui kuitenkin heti avoimeksi ja vastaanottavaiseksi, jopa luovaksi. Apajalahden mukaan LUT on joustava yliopisto, jossa pääsee toteuttamaan omia ideoitaan.
Tällä hetkellä Apajalahti vetää monitieteistä tutkimusryhmää, jossa tarkastellaan alueellista energiamallinnusta, energiayhteisöjä ja energiajärjestelmän suhdetta yhteiskunnan muihin kriittisiin järjestelmiin.
Apajalahti on myös johtanut työryhmää, joka tuotti LUTin uusimman energiaselonteon. Ensimmäinen selonteko julkaistiin keväällä 2022, ja toinen julkaistiin syyskuussa 2024.
Energiaselonteossa esitellään ajantasaista tietoa erilaisista energiateknologioista ja -sovelluksista sekä niihin liittyviä näkökulmia, jotka käsittelevät energiamurrosta ja hiilineutraalisuustavoitteita. Tuoreimmassa versiossa näitä sisältöjä on päivitetty ja esiin tuodaan lisäksi energiajärjestelmän kolme tärkeintä peruspilaria: energiaturvallisuus, energian kustannukset ja energian kestävyys.
”Kriisien aikana palaamme peruskysymysten äärelle, joten siksi keskitymme nyt näihin”, Apajalahti toteaa.
Energiakysymykset ovat vaikeita, ja juuri se kiinnosti
Energiaa Apajalahti on tutkinut vuodesta 2008 lähtien.
”Olen aina nähnyt asiat, joista en tiedä, haasteina. Energia näyttäytyi minulle kestävyysaiheista kaikkein haastavimpana, joten halusin tutkia, mikä siitä tekee niin vaikean.”
Nyt yli 15 tutkijavuoden jälkeen aihepiirin vaikeus ei ole varsinaisesti muuttunut. Apajalahdelle on selvää, että energiajärjestelmän muuttaminen ei ole yksinkertaista eikä helppoa. Kestävämmän elämäntavan saavuttamiseksi se on kuitenkin välttämätöntä.
Energiajärjestelmään liittyy valtavasti kysymyksiä, joissa ei ole kyse esimerkiksi teknologisista innovaatioista. Sen muutokset linkittyvät väistämättä yhteiskunnan muihin kriittisiin järjestelmiin, kuten liikenteeseen ja ruokaan. Lisäksi uusiutuvien energiamuotojen kasvu aiheuttaa maankäytön muutoksia, joiden sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia ei vielä täysin ymmärretä.
Pahimmillaan yhden järjestelmän muuttaminen kestävämmäksi voi vaikuttaa negatiivisesti toisen järjestelmän kestävyyteen. Tästä syystä esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisuja tulisi tehdä koordinoidusti.
Lisäksi ratkaisujen tulee edistää sosiaalista kestävyyttä ja huomioida energiamurroksen oikeudenmukaisuuskysymyksiä, jotka liittyvät muutosten vaikutuksiin eri ihmisryhmiin sekä hyötyjen ja haittojen alueelliseen jakautumiseen yhteiskunnassa.
Energiajärjestelmän muutos vaatii myös jatkuvan kasvun kyseenalaistamista
Tällä hetkellä varsinkin länsimaissa eletään hyvin energiaintensiivistä elämää. Käytämme arjessamme paljon energiaa, vaikka emme sitä tietoisesti kuluttaisi. Lisäksi energiankulutuksemme kasvaa edelleen.
”Ihmiskunta on aina etsinyt ehtymätöntä energianlähdettä ja sellaista on toivottu niin uusiutuvasta energiasta kuin vedystä. Kaikkeen energiantuotantoon tarvitaan kuitenkin materiaalisia resursseja ja planetaariset rajamme ovat tulleet tai tulossa vastaan. Tässä mielessä ehtymätöntä energianlähdettä ei ole olemassa.”
Tämän takia ihmisten ja yhteiskunnan tulisi pystyä tarkastelemaan myös energiaan liittyviä epämukavia kysymyksiä, kuten sitä, mihin ja kuinka paljon käytämme energiaa, miten voisimme vähentää energian kulutustamme ja ketä tai mitä varten ylipäätään tuotamme energiaa.
Apajalahti nostaa esiin myös tabuna näkemänsä kysymyksen jatkuvan talouskasvun realistisuudesta.
Nykyisenkaltaista talouskasvua ei ole pystytty irrottamaan ympäristövaikutusten kasvusta. Apajalahden mukaan on ongelma, että talouskasvun lisäämisen annetaan määrätä lähes kaikkea toimintaa yhteiskunnassa. Siksi hän toivoisi hahmotelmaa kasvun jälkeisestä maailmasta kuten jälkifossiilisesta taloudesta – siitä huolimatta, että ajatus kuulostaa poliittisesti epäkorrektilta.
”Energiajärjestelmän muutos kestäväksi on haastava paletti. Muutos voi olla epämiellyttävä ja siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia toimijoita. Uskon kuitenkin, että koska olemme pystyneet luomaan tällaisen järjestelmän, pystymme luomaan myös toisenlaisen.”
Lisätietoja:
