Tällä sivulla
Kuvittele puhuvasi puhelimessa niitä näitä jonkun kanssa, kun yhtäkkiä kuulemasi puhe jumittaa paikalleen mekaanisesti ja tajuat puhuvasi koneen kanssa. Saatat ajatella: Näinkö paljon minua arvostetaan, että kontaktini päätti pistää tekoälytyökalun asialle?
Esimerkin antaa Jukka Niva, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysosaston Yle News Labin päällikkö. Hän osallistuu elokuussa LUTin tekoälyn ja journalismin suhdetta perkaavaan tilaisuuteen, jonka emo-organisaatio on The European Media Management Association (emma).
”Tekoäly ei voi opetella tuntemaan ihmistä. Ihmisten välisiä kohtaamisia tarvitaan edelleen. ChatGPT ei vie toimittajien työpaikkoja, mutta se muuttaa uutistalojen roolin. Ne mediatalot selviävät, jotka hyväksyvät muutoksen ja ymmärtävät, että emme voi jatkaa kuten aina ennenkin. Toimittajien pitää olla valmiita tuottamaan sellaista lisäarvoa, mihin kone ei pysty”, Niva summaa.
Tekoälytyökalu ChatGPT on samoilla linjoilla. Kun ChatGPT:lta kysyy, viekö tekoäly journalistien työpaikat, se vastaa, että ”tällä hetkellä ei ole syytä uskoa, että tekoäly korvaisi kokonaan journalistit tai veisi heidän työpaikkansa.”
ChatGPT pitää todennäköisenä, että tekoäly ja automatisoidut työkalut toimivat journalistin apuna ja tehostavat heidän työtään.
”Vaikka tekoälytyökalut voivat tuottaa tekstiä ja auttaa tiettyjen tehtävien suorittamisessa, ne eivät välttämättä kykene täysin korvaamaan ihmisen kykyä syvälliseen analyysiin, luovaan ajatteluun ja eettiseen harkintaan. Journalistin työhön liittyy usein monimutkaisia päätöksiä, kuten uutisten valitseminen, haastatteluiden tekeminen, tiedon tarkistaminen ja eettisten näkökohtien huomioiminen. Journalistin rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana ja demokratian vahvistajana on edelleen merkittävä”, se kommentoi.
Mitä jos sinnepäin-tieto riittää kuluttajille?
Jukka Nivan mukaan kuluttajilla tulee olemaan tulevaisuudessa todennäköisesti oma tekoälyassistentti, jolta he kyselevät tietoja esimerkiksi paikallisen terveysaseman toiminnasta. Tekoäly suoltaa ihmisille valtavat määrät tietoa sekunneissa, mutta on kokonaan oma kysymyksensä, ovatko nuo tiedot aina oikeita ja relevantteja.
”Mitä jos sinnepäin-tieto riittää kuluttajille? Tässä kysymyksessä on se suurin uhka, jonka itse näen journalismin ja tekoälyn suhteessa”, Niva sanoo.
Tutkijaopettaja Päivi Maijanen LUT-kauppakorkeakoulusta sanoo, että tekoälytyökalujen käyttöönotto haastaa kaikki journalistit samalla tapaan kuin verkkojournalismin omaksuminen 1990-luvun lopulla. Maijanen vastaa emma-tapahtuman järjestelyistä.
”Vaikuttaa siltä, että nyt käynnissä oleva muutos on vielä rajumpi kuin internetin leviäminen. Siksi on vaikea keksiä ajankohtaisempaa teemaa tapahtumallemme kuin tekoäly ja journalismi”, Maijanen toteaa.
Media-alan asiantuntijoita ja tohtoriopiskelijoita koolla Lappeenrannassa
Emma Doctoral Summer School on media-alan tohtoriksi opiskelevien kesäkoulu, jossa nuoret tutkijat voivat verkostoitua ja vaihtaa tietoja toistensa, vanhempien tutkijoiden ja alan edustajien kanssa. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi ja elokuussa 2023 ensi kertaa Suomessa, Lappeenrannassa. Viikon kestävä kesäkoulu kokoaa Lappeenrantaan 23 nuorta tutkijaa sekä reilut toistakymmentä varttuneempaa tieteentekijää 11 maasta.
Emma, The European Media Management Association, on kansainvälinen voittoa tavoittelematon akateeminen organisaatio, joka perustettiin vuonna 2003. Emma tukee ja edistää mediabisnekseen ja -johtamiseen liittyvää tutkimusta ja toimintaa ympäri maailmaa.
Yksi LUTin emma-tapahtuman kohokohdista on tekoälyä ja mediaa käsittelevä paneelikeskustelu otsikolla Algorithmic Revolution: Unleashing AI’s Impact on Media Business and Beyond. Paneelikeskustelun vetää LUTin entinen työelämäprofessori ja väitöstutkija Atte Jääskeläinen, joka tunnetaan Sitran tuoreena yliasiamiehenä.
Alustajiksi ovat lupautuneet Jukka Nivan ohella Keskisuomalainen-konsernin digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi, HS Vision tuottaja Anu-Elina Lehti Helsingin Sanomista, A-lehtien ajankohtaismedioiden sisältöpäällikkö Eeva Sederholm ja Sanoma Media Finlandin toimistosuhteista vastaava johtaja (Agency Operations & Sales Insight) Annika Väisänen-Mattila.
Akateemista näkökulmaa edustaa LUT-kauppakorkeakoulun professori Paavo Ritala. Hän oli mukana tuoreessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään.
”Jotain teemamme tärkeydestä kertoo se, että panelisteja ei juuri tarvinnut suostutella mukaan. Puhuttavaa riittää. Esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksissä tulee olemaan vielä paljon pohdittavaa, kun puhutaan vaikkapa tekoälyn avulla tehdyistä kuvista”, Maijanen sanoo.
Miten käy maksumuurien?
Atte Jääskeläinen on sitä mieltä, että journalismin tulevaisuuden kannalta tärkeintä on tuottaa arvoa.
”Ainakin pitää tuottaa sellaista sisältöä, jota voi käyttää houkuttamaan silmäpareja monimutkaisempien ansaintamallien tueksi”, hän toteaa.
Jääskeläinen huomauttaa, että lukija maksaa kovin harvoista journalismin lajeista. Maksumuurit ovat tilattavien sanomalehtien liiketoimintamalli, mutta esimerkiksi mainosrahoitteinen televisio, kaikki suurimmat uutisverkkopalvelut ja sosiaalinen media ovat käyttäjilleen ilmaisia.
”Median liiketoimintamallit eivät juuri koskaan ole suoraviivaisia arvoketjuja, vaan monimutkaisia, monitahoisia alustoja. Tärkeintä on siis tuottaa palveluita, jotka ovat käyttäjilleen arvokkaita. Liiketoimintamallit suunnitellaan näiden palveluiden pohjalta, tietenkin osana koko uutisekosysteemiä.”
Jääskeläisen mielestä ajatus, että kustannukset määrittävät hinnat, on melkoisen vanhanaikainen. Kustannukset määrittävät minimihintatason, jolla kannattavaa toimintaa on mahdollista harjoittaa.
”Tekoälyn suurin merkitys sisällöntuotannossa on, että sen avulla voidaan tuottaa riittävästi sisältöjä, jotta henkilökohtaisesti relevanttien palveluiden vaatima valtava sisältötuotanto voidaan toteuttaa.”
Kuluttajille pitää kertoa, jos sisältö on tekoälyn tekemää
Ylellä kerätään parhaillaan kyselytutkimuksella vinkkejä sisällöntuottajilta, miten he haluaisivat hyödyntää tekoälyä työssään saadakseen siitä maksimaalisen hyödyn irti.
”Ylellä tehdään kovasti töitä sen eteen, että ihmisen ja koneen yhteistyö olisi mahdollisimman saumatonta”, Jukka Niva sanoo.
Yle on julkaissut hiljan verkossa tietopaketin ChatGPT:stä sisällöntekijöille ja muille kiinnostuneille – tietopaketti tehtiin alun perin sisäiseen käyttöön, mutta muutettiin julkiseksi, ja nyt paketti kiertää jo ympäri maailmaa.
Median käyttäjien luottamuksen säilyttäminen on avainasemassa. Sekä Jukka Nivan että Atte Jääskeläisen mielestä median kuluttajille pitää ehdottomasti kertoa, jos sisältö on tekoälyn tekemää.
”Luottamus journalismiin on ollut kansainvälisesti pitkään trendinomaisessa laskussa useimmissa maissa. Avoimuus journalismin tekemisen tavoista – äärimmäinen rehellisyys – on tässä ajassa välttämätöntä, ja tapa ylläpitää ja palauttaa luottamusta”, Jääskeläinen sanoo ja jatkaa:
”Julkisen sanan neuvosto suositteli jo 2019, että automatiikan käyttö juttujen tuottamisessa kerrotaan lukijoille. Jos näin on, tekoälyn yhteydessä suositus on minusta voimassa automaattisesti, onhan tekoäly automatiikan yksi laji.”
ChatGPT: Näin tekoälytyökalut muuttavat toimittajan arkea
ChatGPT vastasi luettelolla, kun siltä kysyi, miten generatiiviset tekoälytyökalut muuttavat journalistin työtä.
1 Nopea tiedonhankinta. Juttu valmistuu rivakasti, kun tekoäly käy toimittajan puolesta läpi suuret tietomassat.
2 Uutisjuttujen kirjoittaminen. Toimittaja syöttää tiedot, tekoäly tekee jutun valmiiksi. Tekoälyä voi myös pyytää kirjoittamaan tekstin tietyllä tyylillä tai tietylle kohderyhmälle.
3 Data-analyysi. Tekoäly voi havaita trendejä ja kaavoja sekä tuottaa havainnoistaan visuaalisia taulukoita tai muuta kuvitusta.
4 Käännökset ja kielituki. Toimittaja saa tekoälyn avulla käännöksen tekstistään toisella kielellä vain sekunneissa. Tekoälyn avulla voi myös tarkistuttaa tekstin kieliasun.
LUT ja tekoäly mediassa
- Yle: Professorilta vakava viesti: Opettele käyttämään tekoälyä, ennen kuin se vie sinun työsi
- Yle: Tekoälylle tarjolla iso rooli ilmastonmuutoksen taklaamisessa – ”Ilman tekoälyä me ei voida olla riittävän tehokkaita”, toteaa professori
- HS: Professori: Ei ole realistista pysäyttää tekoälyn kehittämistä puoleksi vuodeksi
- HS: Chat GPT on uimassa nopeasti Suomen työpaikoille – professori kertoo, miten se vaikuttaa töihimme
Onko tekoäly sparraaja vai korvaaja?
Kansainvälinen keskustelu aiheesta vaikuttaa olevan kahtiajakautunutta.
”Tekoälytyökalut, jotka on koulutettu uutismedioissa julkaistuun sisältöön, muodostavat uhan mediayrityksille, koska tekoälytyökalut antavat käyttäjille mahdollisuuden päästä käsiksi uutisarkistojen tietoihin maksamatta tiedot tuottaneille yrityksille. Tämän ansiosta käyttäjät voivat tehokkaasti ohittaa lukuisten julkaisujen maksumuurin”, kirjoitti The Time toukokuussa 2023.
Timen artikkelissa siteerataan mediamoguli Barry Dilleria, joka johtaa amerikkalaista IAC-mediajättiä. Diller kuuluu tekoälykriittiseen koulukuntaan, ja on todennut, että ChatGPT:n leviäminen muodostaa mediakentälle yhtä suuren uhan kuin maksumuuriton uutistarjonta oli.
"Tekoälyllä on potentiaalia tehdä riippumattomasta journalismista parempaa kuin koskaan – tai yksinkertaisesti korvata se”, totesi puolestaan Mathias Döpfne, saksalaisen mediakonserni Axel Springer toimitusjohtaja sisäisessä kirjeessään työntekijöille (artikkeli The Guardianissa).
Toiset ovat optimistisempia. Ray Johnson, Abu Dhabin soveltavan tutkimuskeskuksen Technology Innovation Instituten toimitusjohtaja, on sitä mieltä, että tekoäly ja koneoppiminen voivat myös tukea sanomalehtiteollisuutta edistyneen analytiikan avulla, mikä auttaa mediataloja räätälöimään sisältöään. Samaan aikaan osa media-alan opiskelijoista omaksuu jo vauhdilla uusia työtapoja. He käyttävät online-AI-työkaluja, kuten Notion ja Discord, organisoidakseen työnsä ja oppimansa, kertoo Slavica Ceperkovic, vieraileva interaktiivisen median professori New York University Abu Dhabissa (artikkeli The Nationalissa).
Kotimaassa tekoälyn ja journalismin suhteesta toivotaan tehtävän tutkimusta – esimerkiksi Helsingin Sanomain Säätiö on varautunut rahoittamaan kahta tai useampaa tekoälyn ja journalismin suhdetta käsittelevää hanketta enintään 500 000 eurolla.
Lue lisää aiheesta
Viekö tekoäly toimittajien työt?
- STT: Tekoäly ja journalismi – mistä on kyse?
- Yle: ”Tekoäly voi luokitella ja yleistää, mutta toimittajan vastuulla on antaa keskusteluille merkitys”
- Yle: Viekö tekoäly tulevaisuudessa toimittajien työt?
Tekoälyn kehityksestä
Lisätietoja:
