1. Energiakriisi on jo hallinnassa – katse kannattaa suunnata eteenpäin
LUTin asiantuntijoiden mukaan viime syksynä kärjistynyt energiakriisi alkaa olla jo ohi. Varsinkin Pohjoismaat ovat heidän mukaansa jo selvinneet siitä.
”Esimerkiksi Suomessa tuotetaan tänä vuonna niin paljon sähköä, että sitä viedään myös ulkomaille, jos Olkiluodon 3. reaktori vain toimii. Investointitahti on sellainen, että Suomeen tulee jatkossa joka vuosi yhden kolmosreaktorin verran lisää tuulivoimaa”, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen sanoo.
Laaksosen mukaan katse kannattaa suunnata eteenpäin, eikä energiakriisiä ole enää syytä murehtia, koska Euroopan energiajärjestelmässä tapahtuu pian paljon suurempia muutoksia.
2. Uusiutuvan sähkön tuotanto on Suomen ”uusi Nokia”
Euroopan energiajärjestelmässä eletään juuri nyt suurten muutosten aikaa. Laaksosen mukaan koko yhteiskunta muuttuu seuraavan vuosikymmenen aikana, kun uusiutuvan energian tuotannon osuus kasvaa. Uusiutuvalla energialla Laaksonen tarkoittaa meri- ja maatuulivoimaa sekä aurinkovoimaa.
”Tuulivoimaa tuotetaan jo nyt todella paljon, ja vireillä on myös paljon uusia investointeja. Esimerkiksi Suomessa tuotetaan uusiutuvaa sähköä pian viisi kertaa enemmän kuin sähköä kokonaisuudessaan tällä hetkellä. Sen mahdollisuuden hyödyntäminen tärkeää ja Suomelle suuri mahdollisuus – Nokia on pientä tähän verrattuna”, hän jatkaa.
Uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaali on noin 1 000 terawattituntia, kun taas Suomen vuosittainen sähköntuotanto on tällä hetkellä noin 70 terawattituntia. Laaksosen mukaan aurinkovoiman kasvu tulee lähitulevaisuudessa olemaan vieläkin nopeampaa kuin tuulivoiman. Ennusteen mukaan sähköntuotannosta on tulevaisuudessa puolet aurinkovoimaa.
”Tuuli- ja aurinkovoimalla Suomi voi tuottaa tulevaisuudessa 10 prosenttia kaikesta Euroopan energiasta.”
3. Eurooppalainen teollisuus sijoittuu seuraavaksi Pohjoismaihin
Lähitulevaisuudessa eurooppalainen teollisuus on pakotettu uudelleensijoittumaan edullisen sähkön perässä. Siksi katseet ohjautuvat Laaksosen mukaan Suomeen ja muihin Pohjoismaihin.
”Euroopan teollisuuden uudelleensijoittuminen on jo käynnissä. Teollisuus siirtyy entisiltä edullisen maakaasun alueilta maihin, jossa uusiutuvaa sähköä tuotetaan edullisesti. Samaan aikaan kaikki yhteiskunnassa sähköistyy, ja se muutos vaatii noin 3–4-kertaisen määrän sähköä nykyiseen verrattuna.”
Harvaanasuttu Suomi on Euroopan teollisuuden uudelleensijoittumisessa voittajien puolella.
”Suomen ja muiden Pohjoismaiden kilpailuetu on se, että meillä on paljon tyhjää maapinta-alaa, jolle voidaan rakentaa edullisesti uutta tuotantoa. Muu Eurooppa on rakennettu jo lähes täyteen.”
Suomen ja muiden Pohjoismaiden asema Euroopan energiantuotannossa kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Geopolitiikan vuoksi se tarkoittaa, että Suomen itärajan puolustaminen ja turvallisuus on tulevaisuudessa koko Euroopalle vielä entistäkin tärkeämpää.
4. Suomella on mahdollisuus miljardi-investointeihin sekä satoihin tuhansiin uusiin työpaikkoihin
Laaksosen varovaisen arvion mukaan Suomeen on tulossa sadan miljardin arvosta uusia investointeja sekä satoja tuhansia pysyviä teollisia työpaikkoja. Esimerkiksi Suomessa tuotettua sähköä ja vetyä ei kannata viedä ulkomaille, vaan niitä kannattaa jatkojalostaa paikallisesti. Suomessa tuotetaan jatkossa entistäkin enemmän muun muassa metanolia ja ammoniakkia.
”Kysymys on siitä, saadaanko Suomeen osaavia työntekijöitä. Esimerkiksi Ruotsin akkutehtaat hakevat jo Suomesta työntekijöitä”, Laaksonen sanoo.
Lähitulevaisuudessa Suomea odottaa suuri mahdollisuus myös energiateknologian ja -osaamisen viennissä. Sellaiselle on Laaksosen mukaan tulossa rajaton markkina, jota Ukrainan energiainfrastruktuurin jälleenrakennus todennäköisesti kirittää entisestään.
5. Onnistumiseksi tarvitaan tarkoituksenmukaista regulaatiota
Jotta Suomen mahdollisuudet voivat toteutua käytännössä, tarvitaan lisää uusiutuvan energian investointeja sekä sähkön jatkojalostukseen kannustavaa regulaatiota. Tarvittava teknologia on jo olemassa, mutta tutkimuslaitoksilla on tärkeä rooli EU:n regulaatioon vaikuttamisessa.
”Voimme itse pilata mahdollisuutemme, jos emme ymmärrä tarkoituksenmukaisen regulaation merkitystä. Tutkimuslaitoksilta tarvitaan teknoekonominen analyysi Euroopan energiajärjestelmän tavoitetilasta ja siitä, millaista regulaatiota sen saavuttamiseksi tarvitaan”, Laaksonen sanoo.
Laaksosen mukaan EU:lta tarvitaan nimenomaan ”porkkanaa” eli kannustavaa regulaatiota. EU voi synnyttää regulaation avulla esimerkiksi uuden polttoainemarkkinan edellyttämällä, että bensiiniin tulee jatkossa sekoittaa Power-to-x-teknologialla tuotettua polttoainetta.
Tule kuulolle energiaseminaariin
Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja LUT-yliopisto järjestävät aiheesta keskustelun perjantaina 3.2. klo 11–12. Mukana keskustelemassa ovat:
- Professori ja dekaani Olli Pyrhönen, LUT School of Energy Systems.
- Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.)
- Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala (Greens, vihr.)
- Helsingin yliopiston professori ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Veli-Pekka Tynkkynen
Keskustelu striimataan parlamentin toimiston Facebook-sivulla.
LUT on energiatutkimuksen johtava yliopisto
- LUTin energiatutkimuksen vahvuusalueita ovat muun muassa ydinvoima ja ydinturvallisuus, bioenergia, älykkäät sähköverkot ja energiajärjestelmän IoT-ratkaisut sekä tehoelektroniikka ja suurnopeustekniikka.
- Lisäksi LUT on jo vuosien ajan tehnyt useita tieteellisiä selvityksiä vetytalouden strategisista mahdollisuuksista Suomessa. Uusimmat raportit koskevat Ahvenanmaan, Perämeren alueen sekä Kaakkois- ja Itä-Suomen vetypotentiaalia.
- LUT-yliopisto julkaisi viime vuonna energiaselonteon, joka luo kokonaiskuvan energiajärjestelmän kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä.
- Hiilineutraaleja energiaratkaisuja kehitetään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa.
- LUT School of Energy Systems -tiedekunnassa työskentelee yli 200 energia-alan tutkijaa.
Lisätietoja:
Olli Pyrhönen
Petteri Laaksonen
Esa Vakkilainen
