Marjatta ja Eino Kollin Säätiö lahjoittaa LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Lahjoitus suunnataan Lahden kampuksella kolmeen eri tarkoitukseen: LUTin erotustekniikan tutkimukseen, LUTin uuteen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutukseen sekä LABin puutekniikan ja -rakentamisen koulutukseen.
Suurimman osan lahjoituksesta saa LUTin biojalostukseen keskittyvä erotustekniikan tutkimus, jota Kollin Säätiö tukee 350 000 eurolla vuodessa viiden vuoden ajan. Tuen ansiosta tutkijat voivat kehittää tieteeseen perustuvia ratkaisuja moderneille biojalostamoille, jotta ne pystyvät yhä paremmin hyödyntämään kestävästi saatavilla olevaa biomassaa niin Suomessa kuin ulkomailla. Yksi mahdollisuus olisi käyttää tuotteiden valmistamisessa uusiutuvaa sähköä ja tuottaa samalla vetyä, mikä toisi biojalostamoille valtavasti uutta kasvupotentiaalia.
“Vedyn avulla biojalostamo voisi tuottaa noin kaksi kertaa enemmän tuotteita nykyisellä biomassan määrällä. Näin biopohjaisia tuotteita saataisiin tuotettua sekä edullisemmin että kestävämmin, koska hakkuiden määrää ei tarvitsisi lisätä”, toteaa Kristian Melin, LUT-yliopiston biojalostuksen prosessi- ja tehdassuunnittelun professori.
Melinin mukaan Suomella on kolme tärkeää vahvuutta korkean lisäarvon biotaloustuotteiden valmistamiseen. Vahvuuksia ovat metsäteollisuuden sivutuotteet, Euroopan toiseksi edullisin sähkö sekä käytettävissä oleva maapinta-ala.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Lahdesta eväitä koko Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen
Miljoonalahjoitus vahvistaa entisestään biojalostusalan tutkimusryhmien toimintaa Lahden kampuksella.
“Kollin Säätiön lahjoitus on merkittävä panostus suomalaisen biojalostusosaamisen kehittämiseen. Se myös mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen teollisuuden tarpeisiin”, kertoo LUTin insinööritieteiden tiedekunnan dekaani Mari Kallioinen Mänttäri.
Säätiö haluaa vahvistaa Suomen osaamista biotalouden johtavana kansainvälisenä kehittäjänä samalla, kun EU pyrkii vahvistamaan biotaloutta Euroopassa.
“Metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu EU:ssa riittävästi, vaikka ne tukevat sekä Euroopan kilpailukykyä että vihreää siirtymää. Toivon, että investointihankkeet saavat jatkossa paremmin tukea myös EU:lta”, Kollin Säätiön asiamies Esko Kolli sanoo.
Uusia ammattitaitoisia osaajia puutuoteteollisuuteen
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö tukee lahjoituksellaan myös rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusta, johon LUT sai vastikään koulutusvastuun. Syksyllä 2027 alkavat koulutukset saivat 50 000 euron vuosittaisen tuen viideksi vuodeksi.
Lisäksi säätiö lahjoitti 500 000 euroa LAB-ammattikorkeakoulun puutekniikan ja puurakentamisen koulutukseen sekä yritysyhteistyöhön puutuoteteollisuuden kanssa. Tuen edellytyksenä on riittävä yritysrahoitus. Yritysyhteistyöstä tiedotetaan erikseen kevään aikana.
“Tavoitteenamme on vastata mekaanisen puutuoteteollisuuden alueelliseen osaajatarpeeseen. Samalla vahvistamme Päijät-Hämeen roolia puuteollisuuden keskuksena sekä LABin osaamista puurakentamisen arvoketjujen hallinnassa”, sanoo LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikön johtaja Kirsi Taivalantti.
Esko Kollin mukaan Kollin Säätiö haluaa lahjoituksellaan entisestään vahvistaa myös Lahden asemaa yliopistokaupunkina.
Mikä on biojalostamo?
- Biojalostamo on teollisuuslaitos, joka valmistaa bioperäisistä raaka-aineista erilaisia tuotteita. Se on biotalouden vastine öljynjalostamolle.
- Suomessa on laskentatavasta riippuen noin 40 biojalostamoa. Niitä ovat esimerkiksi UPM:n tehdas Lappeenrannassa ja Stora Enson tehdas Heinolassa. Myös biokaasua ja kierrätyslannoitteita valmistavat laitokset ovat biojalostamoita.
- Biojalostamo voi valmistaa esimerkiksi liimoja, vanerilevyjä, biopohjaisia pakkausmateriaaleja, maanparannusaineena käytettävää biohiiltä sekä raaka-aineita lääke- ja elintarviketeollisuuteen. Yksi uusimmista käyttökohteista ovat puuvillaa korvaavat tekstiilikuidut.
- Vety tarjoaa biojalostamolle uusia mahdollisuuksia prosessien tehostamiseen sekä kilpailukyvyn kasvattamiseen.
Lähde: LUT-yliopiston biojalostuksen prosessi- ja tehdassuunnittelun professori Kristian Melin
Lisätietoja:
Mari Kallioinen-Mänttäri
Kristian Melin
Esko Kolli
Asiamies, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö
esko.kolli@kollinsaatio.fi
050 071 2458
Kirsi Taivalantti
Yksikönjohtaja, LAB-ammattikorkeakoulu
kirsi.taivalantti@lab.fi
040 517 7702
