Tutkimus selvitti, miten suomalaiset saadaan liittymään kulutusjoustoon sähkömarkkinoilla

Kotitalouksilla on keskeinen rooli Suomen energiajärjestelmän joustavuuden lisäämisessä. Aurinkosähköjärjestelmät, sähköautojen latausjärjestelmät ja sähkölämmitys voidaan kaikki liittää kulutusjoustojärjestelmään, jossa kuluttajat vähentävät tai siirtävät sähkönkulutustaan huippukulutusjaksojen aikana. Tämä auttaa tasapainottamaan sähkön tarjontaa ja kysyntää.

Vaikka Suomessa käytetään jo yleisesti älymittareita ja sähköverkkoa on vahvistettu, suurin osa suomalaisista kotitalouksista ei käytä aktiivisesti sähkökaappiin asennettavaa kuormanohjausrelettä eikä räätälöityjä kampanjoita juuri tehdä aktiivisuuden lisäämiseksi. LUT-yliopiston nuoremman tutkijan Araavind Sridharin tuore väitöskirja tuo esiin vaihtoehtoja, joilla asukkaiden aktiivisuutta voidaan lisätä ja samalla edistää Suomen energiajärjestelmän vihreää siirtymää.

“Talous- ja ympäristötekijät ovat keskeisimpiä syitä liittyä kulutusjoustojärjestelmään. Kun ymmärretään erilaisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä ja käytetään mallinnustyökaluja, kampanjoita voidaan räätälöidä eri asukasryhmille sopiviksi. Se puolestaan lisää kulutusjouston houkuttelevuutta ja liittymisaktiivisuutta,” sanoo Sridhar. 

Suomalaiset eivät vielä tunne kulutusjoustoa  

Sridharin mukaan asukkaiden vastahakoisuus liittyä kulutusjoustoon johtuu kolmesta syystä. Niitä ovat vähäisiksi koetut hyödyt sekä tiedon ja luottamuksen puute. Esimerkiksi tietosuoja mietityttää monia suomalaisia.

"Asukkaita voidaan motivoida tekemällä kulutusjousto mahdollisimman helpoksi. Lisäksi liittymistä voidaan perustella yhteisillä hyödyillä, kuten kansallisen sähköverkon tukemisella kriisitilanteissa. Räätälöidyt kampanjat herättävät myös enemmän luottamusta."

Väitöstutkimuksen mukaan yleiset kulutusjoustokampanjat eivät usein onnistu sitouttamaan kuluttajia riittävän tehokkaasti. Ne liikkuvat usein liian yleisellä tasolla eivätkä huomioi asukkaiden erilaisia elämäntyylejä, asumismuotoa tai arvoja. Osa kotitalouksista suosii sähkönkulutuksen säätelyssä esimerkiksi automatiikkaa, kun taas toiset haluavat käyttää manuaalista ohjausta. Sridhar suositteleekin räätälöimään kulutusjoustokampanjoita asukasryhmien mukaan. 

Kulutusjouston yleistyminen parantaa energiaturvallisuutta

Jos useimmat kotitaloudet osallistuisivat kulutusjoustoon aktiivisesti, hyödyt olisivat merkittäviä koko energiajärjestelmälle. Kulutusjousto parantaa verkon vakautta, alentaa infrastruktuurikustannuksia, vähentää varavoiman tarvetta ja helpottaa uusiutuvan energian yleistymistä sähkömarkkinoilla. Asukkaille se tarkoittaa myös parempaa energiaturvallisuutta ja pienempiä sähkölaskuja.

Kulutusjoustosta tulee Araavind Sridharin mukaan tulevaisuudessa entistäkin joustavampaa ja automatisoitua. Lisäksi kuluttajakeskeisyys lisääntyy. Sridhar korostaa, että sitoutuneilla paikallisyhteisöillä voisi olla käänteentekevä rooli kulutusjouston yleistymisessä.

“Kulttuuriset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, kuten korkea luottamus instituutioihin ja yhteiskunnallinen vastuuntunto, voisivat antaa Suomelle ainutlaatuisen etulyöntiaseman toteuttaa onnistuneita kulutusjoustokampanjoita ja edistää näin kestävyysmurrosta.”