Pohjois-Savossa on erinomaiset olosuhteet vetytaloutta tukeville investoinneille. Näin todetaan LUT-yliopiston tuoreessa selvityksessä, jonka mukaan maakunta voisi parhaimmillaan hyötyä tuuli- ja aurinkovoimasta sekä niiden varaan rakentuvasta vetytaloudesta yli miljardilla eurolla vuosittain.
“Pelkästään tuulivoimaliiketoiminnan vuosittainen verokertymä voisi olla noin 0,2–1,4 miljardia euroa tuotetun tuulivoiman määrästä riippuen. Kun mukaan lisätään vielä aurinkovoima- ja vetytalousvaikutukset, voisi Pohjois-Savo saada yhteensä noin 1,4 miljardin euron lisätulot. Summa vastaa hyvinvointialueen vuosittaisia menoja”, LUT-yliopiston tutkijatohtori Hannu Karjunen sanoo.
Karjusen mukaan vetytalouden sivuvirrat, kuten hapen teollisuuskäyttö ja hukkalämmön hyödyntäminen, kerryttäisivät taloudellista hyötyä entisestään, koska ne parantavat hankkeiden kannattavuutta ja resurssitehokkuutta.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Uusia mahdollisuuksia aurinkosähköviljelystä
Pohjois-Savon tuulivoimapotentiaali rakentuu ensi sijassa 400 kV:n kantaverkon ja muiden sähköverkkoyhteyksien varaan. Aurinkovoimapuistoille on Pohjois-Savossa puolestaan paljon sopivia maa-alueita.
“Aurinkovoimaa voitaisiin rakentaa esimerkiksi turvesoille, käytöstä poistetuille viljelyalueille sekä tapauskohtaisesti myös harvapuustoisille suoalueille. Lisäksi Pohjois-Savossa on merkittävää potentiaalia aurinkosähköviljelyyn”, LUT-yliopiston tutkijatohtori Otto-Eeti Räisänen kertoo.
Aurinkosähköviljelyssä eli aurinkosähkön ja maatalouden yhteistuotannossa aurinkopaneelit sijoitetaan maatalousalueelle niin, että alueella voidaan edelleen jatkaa maataloustoimintaa. Paneeleita voitaisiin sijoittaa esimerkiksi viljelyskäytössä oleville pelloille tai laitumille. Aurinkosähköviljelyn soveltuvuus pohjoismaisiin olosuhteisiin vaatii Räisäsen mukaan kuitenkin lisätutkimusta.
Luonto- ja maisema-arvot huomioitava tarkasti
Jotta Pohjois-Savon tuuli- ja aurinkovoimapotentiaali voi toteutua, on huomioitava useita eri tekijöitä. Itäisessä osassa maakuntaa tuulivoiman rakentaminen on sovitettava yhteen ilmavalvonnan kanssa. Lisäksi sähköverkkoa tulee vahvistaa varsinkin itä–länsisuunnassa.
“Myös luonto- ja maisema-arvot, asutus sekä teknologinen kehitys on otettava suunnittelussa tarkasti huomioon. Lisäksi vedyn teknologiakustannukset ovat vielä varsin korkeat, mutta niihin voidaan onneksi vaikuttaa tutkimuksella sekä valmistusteknologiaa kehittämällä, kuten jo esimerkiksi aurinkovoiman kehityksestä nähdään.”
Uusissa rakennushankkeissa on otettava huomioon myös tarvittavat lupamenettelyt sekä EU-lainsäädäntö, jota tulee soveltaa Suomen tasolle.
LUT-yliopisto tutki Pohjois-Savon vetypotentiaalia hankkeessa, joka toteutettiin Pohjois-Savon Liiton myöntämän alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tulemisen (AKKE) sekä Pohjois-Savon kehittämisrahaston rahoituksella. Selvitys on luettavissa LUT-yliopiston julkaisupalvelussa (lutpub.lut.fi), ja se osa LUT-yliopiston vetyaiheisten selvitysten sarjaa. Esimerkiksi Etelä-Savossa on käynnissä vastaava tutkimushanke, jonka tulokset julkaistaan pian.
Neljä kysymystä:
Mitä Pohjois-Savossa tutkittiin?
1. Mikä on Pohjois-Savon tuuli- ja aurinkovoimatuotannon nykytilanne?
Tuulivoimaa on rakennettu toistaiseksi vain Leppävirralle, jossa on kolme yhteisteholtaan 10 MW:n turbiinia. Lisäksi suunnitteilla on 300 turbiinin edestä uusia rakennushankkeita.
Joroisten lentokentällä tuotetaan vuosittain 4 MWp aurinkosähköä teollisuuden tarpeisiin. Lisäksi luvitusprosessissa on noin 470 MWp:n verran aurinkosähkötuotantoa.
2. Mitä vetypotentiaali tarkoittaa, ja miten se voidaan saavuttaa?
Tuuli- ja aurinkovoimatuotanto lisää alueen vetypotentiaalia, koska aurinko- ja tuulivoimaa käytetään elektrolyysissä vesimolekyylien hajottamiseen hapeksi ja vedyksi. Vetytoiminnot voidaan puolestaan kytkeä vahvasti olemassa olevaan teollisuuteen. Hyviä vetytalouden mahdollisuuksia ovat esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen, hapen teollisuuskäyttö ja vedyn jalostaminen.
Jotta vetypotentiaali voi toteutua, tarvitaan osaavaa työvoimaa ja logistisia ratkaisuja aina raaka-aineiden saatavuuden varmistamisesta lopputuotteiden markkinoille viemiseen. Myös energiavarastot ovat avainroolissa.
3. Miksi eri alueiden energiapotentiaalia on tärkeää tutkia?
Mitä paremmin eri alueiden vahvuudet tunnetaan, sitä paremmin osataan varautua tulevaan ja esimerkiksi päättää uuden energiatuotannon sijoittamisesta. Tutkimus auttaa selvittämään ratkaisuja, joilla tuotetaan yhteiskunnalle mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman pienillä haittavaikutuksilla luonnolle ja väestölle.
Lisäksi Suomen energiatuotannon alueellinen hajauttaminen on kannattavaa, koska silloin tuulivoiman tuotannon vaihtelevuus tasaantuu, alueiden työllisyys- ja elinvoimanäkymät paranevat sekä energian siirtotarpeet vähenevät.
4. Miksi energian yliomavaraisuus on tärkeää Pohjois-Savolle?
Teollisuus sijoittuu alueille, jossa on saatavilla edullista energiaa. Paikallinen teollisuus lisää puolestaan monin tavoin alueen elinvoimaa. Mitä pidemmälle esimerkiksi vetytalouden tuotteita jalostetaan, sitä enemmän euroja jää alueelle.
Kysymyksiin vastasivat LUTin energiatekniikan tutkijatohtorit Hannu Karjunen ja Otto-Eeti Räisänen.
Lisätietoja:
Hannu Karjunen
