Tällä sivulla
Kestävä liiketoiminta on yritysten menestymisen ehto muuttuvassa maailmassa. Kuluttajat ja muut sidosryhmät ovat huolestuneita maapallon tilasta ja edellyttävät yrityksiltä vastuullista toimintaa. Kestävästi toimivat yritykset reagoivat näihin muuttuneisiin odotuksiin ja parhaat yritykset toimivat vahvassa etunojassa asian suhteen. Yritysten tulee siksi huomioida laajasti erilaiset taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset omassa ja verkostojensa toiminnassa.
"Aihe on tärkeä, sillä vastuullinen liiketoiminta on ainoa oikea ratkaisu globaaleihin ongelmiin. Nykymaailmassa ei voi olla pidemmällä tähtäimellä muunlaista kuin kestävää liiketoimintaa", LUT-kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori Paavo Ritala alustaa.
Kestävä liiketoiminta pyrkii pois perinteikkäästä talouden race to the bottom -ajattelusta, jossa esimerkiksi ympäristöön tai työvoimaan kohdistuvaa lainsäädäntöä kevennetään kukoistavan liike-elämän aikaansaamiseksi. LUT-kauppakorkeakoulu edustaa näkemystä, jonka mukaan Eurooppa ei voi olla mukana kilpailussa siitä, mitkä maat antavat yrityksille parhaimmat verotustuet, alimmat palkkausvaatimukset tai tehokkaimman infrastruktuurin luonnonarvojen kustannuksella.
"Maan vaurautta ja hyvinvointia tuotettaessa on keskityttävä liiketoiminnan kestävyyden edistämiseen. Siihen kuuluu myös taloudellinen vastuu, esimerkiksi se, minne yritys maksaa veronsa", Ritala sanoo.
LUT-kauppakorkeakoulu tukee liiketoiminnan kestävää uudistamista
- LUT-kauppakorkeakoulu noudattaa toiminnassaan YK:n Principles for Responsible Management Education -periaatteita.
- Kaikki kauppatieteiden opiskelijat suorittavat opintoja kestävän kehityksen periaatteista ja yritysten sosiaalisesta vastuusta.
- Tutkimuskohteita: kestävä arvonluonti, kestävät liiketoimintamallit, kestävät asiakkaan arvolupaukset, vastuulliset ja kestävät hankintaverkostot, vastuullisuuskäytänteet, kansainvälinen yrittäjyys, digitalisaation vaikutus yritysten toimintatapoihin, yritysten uudistumiskyky, tiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa, liiketoiminnan analytiikka ja biotalous (metsäteollisuuden murros).
- Tutustu LUTin kestävän liiketoiminnan ja yrittäjyyden julkaisuihin ja projekteihin.
Suomessa yritysvastuun edistäminen on käynnissä
Vastuullinen liiketoiminta Suomessa näyttää maailmalle mallia myös sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Sosiaalinen kestävyys pyrkii poistamaan ihmisten eriarvoisuutta ja toteuttamaan perusoikeuksia. Suomen varsin oikeudenmukainen työelämä ja luottamukselle rakentuvat instituutiot käyvät esimerkeistä kansainvälisesti.
Tutkijatohtori Anne Quarshien mukaan globaalien vaikutusten aikaansaamiseksi yritysten olisi kuitenkin edellytettävä kestävää toimintaa laajasti myös sidosryhmiltään – siis omien seinien ulkopuoleltakin.
"Jos ajatellaan esimerkiksi sosiaalisia kysymyksiä, niin Suomen sisällä lainsäädäntö takaa hyvät työolot, mutta yrityksen koko arvoketjusta saman tyyppisiä asioita ei pystytä takaamaan", Quarshie toteaa.
Quarshien mukaan suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuu on edennyt kokonaisuudessaan koko 2000-luvun systemaattisemmaksi ja kunnianhimoisemmaksi kuin ennen. Vastuuta kannetaan kasvavissa määrin myös ympäristöllisistä ongelmista, sillä yritysvastuuammattilaisten verkostoissa on havahduttu luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.
Quarshie tarkasteli asiaa kollegansa, tutkijatohtori Laura Olkkosen kanssa kirjassa Corporate social responsibility in Finland: Origins, characteristics, and trends. Vastuuasiat ovat nykyisin juureutuneet organisaatioihin sen sijaan, että vastuuasiat ovat niin sanotusti päälle liimattua toimintaa.
"Jos haluaa erottua ja saada kilpailuetua, niin yrityksen on todella tehtävä asioita, joilla saadaan aikaan hyviä vaikutuksia, eikä ainoastaan asioita, joilla vältetään huonoja vaikutuksia. Vastuullinen yritys tekee enemmän kuin mitä laissa on määritelty", Laura Olkkonen tiivistää.
Suomalaisyritykset myös viestivät aiempaa rohkeammin vastuullisuudestaan ja ottavat vastaan siihen liittyvää kritiikkiä. Parhaassa tapauksessa kritiikki johtaa keskusteluun ja edelleen tarpeellisiin muutoksiin. Olkkosen mukaan edelläkävijäyritysten julkiset esimerkit, kuten Finlaysonin naisen euro –tasa-arvokampanja, ovat edesauttaneet muitakin yrityksiä viestimään avoimesti. Ulkoista ja sisäistä viestintää tarvitaan vastuullisuuden edistämiseen.
"Pelko kohun syntymisestä ei enää estä yrityksiä tavoittelemasta kestävyyttä. Hiljaa olemisen ja kädenlämpöisen vastuullisuusviestinnän aika on ohi".
Lue aiheesta muualta:
Hankintaketjujen merkitys kasvaa
- Kun paljosta on pulaa – näin yritys voi ehkäistä toimitusketjun riskejä
- Poikkeusoloissa yhteistyö on parasta riskienhallintaa
- Yritysyhteistyö ja digitekniikka avuksi hankintaketjun valvontaan
Data-analytiikka ja tekoäly yrityksen työkaluiksi
- Tekoälyratkaisujen käyttöönottoa voi vauhdittaa koulutuksella ja osallistamisella
- Miten onnistua data-analytiikkahankkeissa?
LUT tutkii vihreää rahoitusta ja kulutusta
- Ympäristötekoja sijoittamalla – vihreiden joukkolainojen suosio kasvaa
- Yrityksen yhteiskuntavastuutoiminta voi kääntyä itseään vastaan
Kiertotalous on nykypäivää ja tulevaisuutta
Alustatalous uudistaa liiketoimintamalleja, arvoketjuja ja ekosysteemejä
Liike-elämä muuttuu kestävämmäksi uudistumisen kautta; uusien yritysten syntyessä, suurten yritysten uudistaessa toimintaansa sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen myötä.
Yritysten uudistumista globaalisti ajaa kestävyysajattelun lisäksi megatrendi, joka liittyy alustatalouteen, digitalisaatioon ja dataan. Parhaassa tapauksessa digitalisaatio ja kestävyysajattelu voivat tukea toisiaan.
Digitaaliset alustat voivat mahdollistaa esimerkiksi yritysten, yritysten ja asiakkaiden sekä yksityishenkilöiden keskinäistä palveluiden ja hyödykkeiden vaihtoa, jakamista ja kierrätystä. Alustoilla kerättävä data voi kertoa esimerkiksi yrityksen resurssiylijäämistä, jolloin toinen yritys voi myydä tai vuokrata ne eteenpäin. Tällaiset ratkaisut voivat edistää osaltaan kiertotalouteen siirtymistä.
Paavo Ritala ennakoi, että globaaleilla teollisilla alustoilla olevasta datasta kehitetään ekologisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa tulevaisuudessa yhä enemmän. Uusia liiketoimintamalleja pystytään luomaan Pohjolan perukoillakin, esimerkiksi juuri eettisesti kestävien arvojen ympärille.
"Pohjoismainen luottamuksen kulttuuri voi olla etu näissä alustatalouden ratkaisuissa, joiden menestys perustuu verkostovaikutuksiin, käyttäjien ja yritysten väliseen vaihdantaan sekä innovatiivisiin ratkaisuihin resurssitehokkuuden ja -kierron suhteen."
Kannattavaa bisnestä yhteiskunnallisella missiolla
LUT-kauppakorkeakoulu on kiinnostunut talouden makroilmiöistä, kuten alustataloudesta ja digitalisaatiosta, kestävyyden näkökulmasta. LUTilla pyritään ymmärtämään, millaiset toimintatavat ja strategiat mahdollistavat yrityksille kestävän arvonluonnin ja menestymisen tulevaisuudessa. Se tiedetään, että uutta liiketoimintastrategiaa luodessa on panostettava aineettomaan arvonluontiin.
"Taloudellisen arvon lisäksi yritystoiminnasta syntyy aina sosiaalista ja kulttuurista arvoa. Kun arvonluonti on aineetonta, voidaan keskittyä asioihin, jotka tuovat merkityksiä ja kokemuksia maailmaan", Ritala sanoo.
Kestävästi uudistuvat yritykset tunnistavat vaikutuksensa yhteiskunnallisesti merkittäviin globaaleihin kehityskulkuihin ja myös kertovat niistä. Eeettiset mittarit ovat rahallisten mittareiden rinnalla aiempaa tärkeämpiä, kun kuluttajat ja sijoittajat määrittelevät arvoa.
"Arvot vaikuttavat ostokäyttäytymiseen. Olemme valmiit maksamaan enemmän, jos tiedämme, että tuote on esimerkiksi ympäristöystävällinen tai se on tuotettu eettisiä periaatteita noudattaen", Ritala kiteyttää.
Ideaalitilanteessa yritys kehittää arvolupauksia, jotka luovat arvoa kuluttajille ja yhteiskunnalle, ja ovat samalla ekologisesti kestäviä. Lähelle tällaista ihannetta pääsevät yhteiskunnalliset yritykset, joiden liiketoiminnan tavoitteena on voiton maksimoimisen sijaan esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen tai pitkäaikaistyöttömien työllistäminen.
Yhteiskunnallisten yritysten tulos näkyy muutoksissa, joita ne saavat aikaan ihmisten elämässä tai ympäristön tilassa.
LUTilla tehty tutkimus osoittaa, että yhteiskunnallisten yritysten merkitys kasvaa vuoteen 2025 mennessä, ja niitä syntyy eniten tarpeesta työllistää nuorisoa.
Tutkija Saila Tykkyläisen mukaan yhteiskunnallisten yritysten kasvustrategioita haastaa se, kuinka hyvin liiketoiminta menestyy markkinoilla ja samalla toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä.
"Parhaissa tapauksissa myönteinen kierre syntyy molemmissa missioissa. Hävikkiruokaravintolat ovat esimerkkejä onnistumisista", Tykkyläinen sanoo.
Suomessa vahvaa innovointia ja verkosto-osaamista, heikkoa kaupallistamista
LUT-kauppakorkeakoulussa on jo pitkään tarkasteltu erilaisia yritysverkostoja, yhteisöjä ja ekosysteemeitä. Parhaat yritykset innovoivat ja toteuttavat uusia ratkaisuja monenlaisten toimijoiden kanssa yhteistyössä. Perinteisesti Suomessa on ollut vahva yhteistyön ja yhdessä tekemisen kulttuuri.
"Suomessa on perustettu hyvin toimialajärjestöjä ja keskustelualustoja. Yliopistot, yhteiskunta ja yritykset työskentelevät edistyksellisesti innovaatioekosysteemeissä kestävyysteemojen ympärillä", Paavo Ritala sanoo.
LUT-yliopisto on esimerkiksi Package-Heroes-tutkimuskonsortiossa, jossa ideoidaan muovipakkauksista syntyvän jätteen minimoimista Teknologian tutkimuskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Åbo Akademin kanssa. Power-to-x-teknologioita kehittämällä LUT edistää yhteiskunnan eri sektoreiden mahdollisuutta irrottautua fossiilisista polttoaineista. Siirtyminen kaikesta kehittämisestä kansainväliseen bisnekseen ei ole yksinkertaista.
"Siihen liittyy klassinen ongelmamme, että suomalaiset ovat hyviä insinöörityössä, mutta huonoja markkinoinnissa. Ruotsalaiset ovat olleet paljon parempia brändäämisessä ja osaamisen kaupallistamisessa."
Onneksi onnistumisiakin on. Esimerkiksi massiivisten työkoneiden moottoreita sähköistävä LUT-lähtöinen Visedo (nykyisin osa Danfoss-konsernia) valtaa maailmaa Aasiassa.
"Jos ratkaisumme edustavat kestävämpää liiketoimintaa kuin muualla, asia pitää paketoida ja markkinoida niin, että se tuo aidosti kilpailukykyä Suomelle. Kestävien ratkaisujen kansainvälistymistä voisikin tukea erilaisin tiede- ja innovaatiopoliittisin keinoin", Ritala perää.
Maailman talousjärjestelmä muuttuu yritysten ja osaajien kautta
Globaali talousjärjestelmä muuttuu kestävämmäksi yritysten muokatessa tapojaan vastaamaan uudistuvan liiketoimintaympäristön vaateita.
Aika liike-elämän kestävyysmuutokselle on otollinen, sillä kansainvälistyvät perheyritykset, toimintaansa uudistavat pienet ja keskisuuret yritykset sekä yhteiskunnalliset yritykset tunnustavat ilmastonmuutoksen ihmiskuntamme vakavimmaksi uhaksi. Monet uudet yritykset on perustettu vahvasti kestävyysajattelun pohjalle.
"Yritykset vaikuttavat mielikuviin näyttämällä, että kovassa kilpailussa voi tehdä hyvää tulosta kestävästi. Arvot ja asenteet muuttuvat yritysten esimerkeillä ja poliittisilla päätöksillä", Paavo Ritala painottaa.
LUT edistää muutosta kouluttamalla kestävästi ajattelevia tutkijoita, tulevaisuuden tekijöitä, tiedon ja osaamisen johtajia. LUT-kauppakorkeakoulussa tuotetulla tutkimustiedolla kehitetään suomalaisia palveluita ja tuotantoa sekä eurooppalaista elinkeinoelämän kilpailukykyä.
"Maailman takapihalle taantunut liiketoiminta on sellaista, jossa bruttokansantuotetta pyritään nostamaan hinnalla millä hyvänsä. Sitä me emme edistä, vaan kestävien liiketoimintamallien ja vihreän teknologian leviämistä globaalisti", Ritala summaa.
Lue aiheesta muualta:
LUT kouluttaa kestävän liiketoiminnan osaajia
- Mitä tulevaisuuden liike-elämän osaajilta vaaditaan?
- Miksi juuri LUT? ”Kestävyys- ja vastuullisuusteemat houkuttelivat opiskelemaan”
- LUT-kauppakorkeakoululle kansainvälisesti arvostettu AACSB-laatutunnustus
Näin edistät yritysvastuuta
- Yrityksen työkalupakki kestävään liiketoimintaan
- Kestävyydestä kiinnostunut yritys – tee ainakin nämä 5 asiaa
- Neljä tapaa toteuttaa vastuullista viestintää
Opiskele kestävää liiketoimintaa
Kestävä kehitys ja liiketoiminnan uudistaminen
- Agenda 2030:n mukaan sosiaalinen ja taloudellinen kehitys riippuu maapallon luonnonvarojen kestävästä hallinnoinnista. Agendassa on YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja 169 alatavoitetta.
- Taloudellinen kestävä kehitys on tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista ja pääomavarantojen ylikuluttamista, sekä toimintaa ympäristön kantokyky ja tulevat sukupolvet huomioiden. Kestävä ja vakaa talous antaa perustan koko muulle kestävälle kehitykselle.
- Ekologisen kestävän kehityksen lähtökohtana on sopeuttaa ihmisen toiminta maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. Tärkeää on maapallon biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden turvaaminen.
- Sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteena on taata edellytykset ihmisten hyvinvoinnille. Pyrkimyksenä on poistaa ihmisten välistä eriarvoisuutta ja varmistaa jokaiselle riittävä toimeentulo, asianmukainen terveydenhuolto, mahdollisuus koulutukseen sekä turvata perusoikeuksien toteutuminen.
- Kestävän kehityksen määritelmät: YK ja kestävän kehityksen teemat.
- Katso videolta, miten ilmastokriisi ratkaistaan systeemisellä tasolla.
Lisätietoja:
Laura Olkkonen
