Maailmanlaajuinen ruoantuotantojärjestelmä kaipaa uudistamista – elintarvikkeiden viljelyn, jalostuksen ja kuljetuksen ympäristövaikutukset vastaavat energiatuotannon tasoa. Silti ne jäävät usein huomiotta ruokakeskustelussa.
"Emme useinkaan mieti syömämme ruoan vaikutuksia, ainakaan samalla tavalla kuin esimerkiksi valojen jättämistä päälle tai auton käyttöä. Elintarvikkeen matka tuottajalta ruokakauppaan ja sieltä ihmisten koteihin pitää kuitenkin sisällään useita eri vaiheita”, sanoo LUT-yliopiston apulaisprofessori ja kestävän ruoanjalostuksen asiantuntija Samuel Perez-Vega.
Uudistuksilla ei Perezin mukaan paranneta vain ruoan kestävyyttä ja ravinteikkuutta vaan myös vahvistetaan yhteiskunnallista hyvinvointia erityisesti kehittyvillä alueilla. Ruoantuotanto nimittäin auttaa vähentämään köyhyyttä sekä lisää yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia.
”Meidän tulee kehittää uusia yrityksiä ja tuotteita, jotka noudattavat kestäviä käytäntöjä ja toimintatapoja”, hän sanoo.
Proteiineja ja öljyjä viljelykasveista – ruoantuotannon sivuvirrat hyötykäyttöön
Perez korostaa, että valtaosa ruoantuotannon ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannossa. Siksi ruokaa kannattaa tuottaa ravinteikkaista ja ympäristön kannalta kestävistä viljelykasveista, kuten kaurasta, rukiista ja hampusta.
LUT-yliopiston tutkijat tarkastelevat, kuinka hampun ja kauran kaltaisia kasveja voidaan käyttää ruokateollisuuden keskeisten ainesosien, kuten proteiinien ja öljyjen, tuottamiseen mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin. Esimerkiksi biojalostamoissa käytettävillä uusilla teknologioilla kasveista pystytään hyödyntämään kaikki osat – myös ei-syötävät osat – eri teollisuudenalojen raaka-aineina.
"Uuden teknologian avulla voimme minimoida jätteen määrän ja maksimoida taloudellisen hyödyn. Hampusta voidaan tuottaa myös kuituja tekstiileihin ja antioksidantteja ravintolisiin", Perez tarkentaa.
Kestävien käytäntöjen edistämiseksi LUT tutkii, miten uudenlainen ruoantuotanto saadaan räätälöityä paikallisiin olosuhteisiin. Näin tutkijat varmistavat, että ratkaisut vastaavat taloudellisia realiteetteja ja ympäristöolosuhteita, mikä mahdollistaa kestävien toimintamallien sujuvan toteutuksen eri alueilla.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Fermentoinnin kaltaiset innovaatiot yleistyvät tulevaisuudessa
Perez ennustaa, että kestävien innovaatioiden määrä lisääntyy merkittävästi 2030-luvulla. Esimerkiksi täsmäfermentoinnin kaltaisten teknologioiden avulla voidaan tuottaa kasvipohjaisia elintarvikkeita, jotka jäljittelevät eläinperäisiä tuotteita, mutta joiden ravintosisältö on rikkaampi ja ympäristövaikutukset pienemmät.
"Monialaisella yhteistyöllä voimme luoda ratkaisuja, joiden avulla pystymme tuottamaan ruokaa ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestävästi”, hän sanoo.
Teknologiset läpimurrot eivät kuitenkaan yksin riitä, jotta ihmisten lautasille saadaan kestävämpiä vaihtoehtoja. Tarvitaan myös laajempaa kulttuurista muutosta, joka edistää kestävää, kasvipohjaista ruokavaliota.
“Suomen uudet ruokasuositukset ovat win-win-ruokavalioita, koska ne sisältävät runsaasti ravintoaineita, edistävät kansanterveyttä eivätkä vaaranna maapallon kestävyyttä. Ihmisiä pitää kannustaa tekemään parempia päätöksiä sekä planeetan että heidän itsensä kannalta”, Perez korostaa.
