Päivittäinen ruoka on jokaiselle ihmiselle välttämättömyys. Siitä huolehtii ruokajärjestelmä, joka säätelee ruoantuotantoa, -jalostusta, -jakelua ja -kulutusta. Järjestelmään sisältyy kuitenkin paradoksi: emme voi lopettaa ruoankulutusta, mutta nykymuodossaan kulutuksen mahdollistava järjestelmä ei ole kestävä.
Ilmastonmuutoksen myötä kestävyysongelma on kasvamassa niin merkittäväksi, että se uhkaa jopa maailman ruokaturvaa.
”Jotta ruokaturva toteutuu myös tulevaisuudessa, tarvitsemme sekä teknologisia että sosiaalisia innovaatioita ruoan tuotantoon, jakamiseen ja toimittamiseen”, toteaa ruoantuotannon kysymyksiin perehtynyt yhteiskuntatieteiden yliopisto-opettaja Antti Puupponen.
Mitä ruokaturva tarkoittaa?
YK:n määritelmän mukaan ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä on fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa , joka vastaa heidän ruokatottumuksiaan ja mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän.
Vaikka maailmassa tuotetaan tällä hetkellä tarpeeksi ruokaa väestön määrään nähden, puuttuu ruokaturva täysin 700 miljoonalta ihmiseltä.
”Etenkin kehittyvissä maissa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät saa riittävästi ruokaa. Ruoan epätasainen jakautuminen on yksi ruokajärjestelmän perusongelmista”, Puupponen sanoo.
Suomen ruokaturva on maailman kärkeä. Puupponen kuitenkin huomauttaa, ettei ruokaturva toteudu täälläkään täydellisesti.
”Meilläkin on ihmisryhmiä, joiden ruokaturva on heikentynyt, koska heidän nauttimansa ruoan laatu ei ole riittävällä tasolla. Tässä tulee esiin ihmisten eriarvoisuus samaan tapaan kuin energiakriisissä. Energian hinnannousu vaikutti eniten pienituloisten talouteen. Sama mekanismi näkyy tarkasteltaessa ruokaturvaa.”
Ilmastonmuutos ja ruokaturva kietoutuvat toisiinsa useilla eri tavoilla. Ilmastonmuutos heikentää ruoantuotannon olosuhteita, mikä on kriittistä etenkin alueilla, joilla olosuhteet ovat jo nyt haastavat. Lisäksi ruoantuotannon päästöjä pitää saada vähennettyä, jotta maapallomme kestää sen aiheuttaman kuormituksen.
Miksi ruokajärjestelmästä huolehtiminen on tärkeää?
”Se on ihmisoikeuskysymys”, Puupponen toteaa.
Puupponen kertoo, että ruokajärjestelmän muutosta ja kriisiytymistä tarkastelleet tutkijat ovat pystyneet tunnistamaan historiasta kohtia, jolloin järjestelmä on kriisiytynyt. Yksi tällainen ajanjakso oli 1800-luvun suuret nälkävuodet. Sen jälkeen ruoantuotanto vähitellen teknologisoitui, teollistui ja kaupallistui.
Nyt ruokajärjestelmä on toiminut pitkään fossiilikapitalismin varassa, joka edellyttää ruoantuotantoa fossiilisilla polttoaineilla. Ilmastonmuutoksen myötä järjestelmä on kriisiytymässä, koska fossiilisten polttoaineiden käyttö nykyisessä mittakaavassa ei voi jatkua.
”Järjestelmän muutos kriisiytymisen kautta ei vaikuta kaikkiin ihmisryhmiin samalla tavalla. Pahimmillaan se voi aiheuttaa humanitaarisen katastrofin, nälänhätää ja nälkäkuolemia joissain osissa maailmaa.”
Suomessa katastrofi voi kuulostaa kaukaiselta, mutta täällä kriisiytyminen voi näkyä esimerkiksi tuontiruoan selvänä vähenemisenä ja paikallisen ruoantuotannon merkityksen kasvamisena.
Mitä LUT-yliopisto tekee ruokaturvan parantamiseksi?
LUTin näkökulma ruokajärjestelmään ja sitä kautta myös ruokaturvaan on kokonaisvaltainen. Yhteiskuntatieteissä ruoantuotantoa tarkastellaan yhteiskunnan rakenteiden, politiikan ja alueiden näkökulmista. Eri teknologian aloilla pureudutaan puolestaan tuotantoon ja siihen liittyviin innovaatioihin käytännössä.
Esimerkiksi LUTin energiatekniikan tutkijat ovat kehittäneet yhdessä VTT:n kanssa ilmasta saatavaa proteiinia eli hiilidioksidista sähköenergian avulla tuotettavaa ravintoproteiini soleiinia. Tutkimushankkeen jälkeen soleiinin kehittämistä on jatkanut sen ympärille perustettu Solar Foods.
Puupposen mukaan tärkeiden teknologisten innovaatioiden rinnalle tarvitaan myös sosiaalisia innovaatioita, jotka takaavat esimerkiksi ruoan tasapuolisen jakamisen. Sosiaalisia innovaatioita syntyy, kun eri tieteenalat pääsevät hyvään vuoropuheluun.
”Yksi tällainen innovaatio on itse asiassa suomalainen kouluruoka, johon sisältyy sekä ruokaturvan näkökulma että sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Se takaa arkipäivinä maksuttoman lämpimän ruoan jokaiselle lapselle ja nuorelle varallisuudesta riippumatta”, Puupponen toteaa.
Lisätietoja:
