Tällä sivulla
Kuvat: Tero Saarinen
”Siellä se liikkuu ja ohittelee jopa bensapyöriä!”
Helpotuksen, onnen, epäuskon ja riemun tunteet vaihtelevat LUTin sähkömoottoripyörän rakentaneessa tiimissä, kun he näkevät huippukuljettaja Eemeli Lahden käskyttävän sähkökiituria ilman ongelmia Kymiringin radalla.
Mikä parasta, LUTin sähköpyörä JHC Ukkonen saa paremman kierrosajan kuin hollantilaisen Twenten yliopiston sähkömoottoripyörä. Ukkonen ajoi 4,5 kilometrin radan aikaan 2,02, kun Twenten sähköpyörä joutui tyytymään kierrosaikaan 2,16.
”Tätä on odotettu!” hehkuttaa Ukkosen pääsuunnittelija ja rakentaja, LUTin kehittämispäällikkö Marko Kasurinen.
Kuukausia vaatinut pähkäily, purkaminen, stressaaminen, rakentaminen ja epävarmuus lopputuloksesta ovat ohi. Ukkonen toimii ja vieläpä hienosti.
Kasurinen kertoo, että kiinnostus LUTin sähkömoottoripyörä JHC Ukkosta kohtaan on selvässä kasvussa.
”Kun ihmiset näkevät, että pyörä pärjää kilparadalla, kiinnostus kasvaa. Tämä on nyt kolmas versio Ukkosesta, ja tätä ei tarvitse syksyllä purkaa – toisin kuin aiempia versioita. Saimme näille testiajoille akun painosta puolet pois, ja pyörä on ketterä etenkin mutkissa. Lopulliset säädöt teimme yhdessä Eemelin kanssa hänen vinkkiensä perusteella. Kun huippukuski sanoo, että Ukkonen on hyvä ajettava, pakkohan meidänkin on olla tyytyväisiä!”
Kymiringillä ajettiin lauantaina 10. elokuuta käynnissä Finnish Superbike Kymiring -ratamoottoripyörien SM-osakilpailu, ja JHC Ukkosen sekä Twenten sähköpyörän oli tarkoitus ajaa kilpaa näytösajossa ennen varsinaisen kilpailun alkamista. Vesisade esti aikeet, sillä Ukkosta ei ole rakennettu vesitiiviiksi.
”Meille on tärkeintä, että näimme, että pyörä toimii ja kulkee, ja saimme vielä hollantilaisten päänahan!” Kasurinen iloitsee.
Lajiliitot tekevät ympäristötekoja
JHC Ukkosen kylkeen voisi hyvällä syyllä panna tarran ”sähköisen vallankumouksen suunnannäyttäjä”. J. Hyneman Centerin protopajassa kehitetty Ukkonen edustaa tulevaisuutta, jossa moottoriurheilukilpailut käydään päästöttömillä ja äänettömillä ajoneuvoilla.
Moottoriurheilukilpailujen ympäristövaikutukset tiedostetaan alan sisällä. Suomen Moottoriliitto ry (SML) eli moottoripyörä-, moottorikelkka- ja quad-lajien lajiliitto kertoo, että jokaisessa Suomessa järjestettävässä kilpailussa tulee olla koulutettu ympäristöpäällikkö. Sama pätee kansainvälisissä kilpailuissa, joissa noudatetaan FIM:n (Maailman Moottoriliitto) FIM Ride Green säännöstöä.
Vuonna 2022 perustettiin E-Moto lajiryhmä, joka on moottoriurheilun sähköistymistä edistävä lajiryhmä, ja toimintaan kuuluvat niin sähköiset moottoripyörät kuin sähköavusteiset polkupyörät.
”Moottoriliitto on tehnyt myös konkreettisia ympäristötekoja. Palkitsimme ympäristöpalkinnolla muun muassa KISS Päijänne -hankkeen. Sen ympäristövaikutukset ovat kertaantuneet jo monena vuonna Päijänteen ympäriajon yhteydessä.
Vuodesta 2017 lähtien kilpailu on ajettu ympäri yhteishuoltoajoneuvoin. Toiminnalla on vähennetty yli 200 henkilöautoa kokonaisliikenteestä ja matkana se tarkoittaa 100 000 kilometriä vuosittain”, kertoo Kaisa Lökfors Moottoriliiton viestinnästä.
Nelipyöräisten puolella Kokkolassa kuitattiin rallikilpailun aiheuttamat päästöt istuttamalla 200 puuntaimea, ja Suomen MM-ralli, Secto Rally Finland, aikoo olla täysin hiilineutraali tapahtuma vuoteen 2030 mennessä.
Moottoriurheilun ympäristökuorma ei synny pelkästään kisakalustosta. Kisaorganisaation ja yleisön matkustamisen aiheuttamat päästöt ovat joidenkin laskelmien mukaan suurin saastuttaja yhtälössä.
Etenkin Suomessa sähköinen moottoriurheilu on hyvin alkutekijöissään – kansainvälisesti on nähty jo enemmän sähkökalustoa. Toisaalta esimerkiksi MotoGP:n e-sarja on vielä joidenkin mielestä lähinnä näytösluonteista PR-työtä.
”Koska moottoripyörävalmistaja Ducati on päätekijä MotoGP:n e-sarjakaluston taustalla, voi odottaa, että heiltä tulee jossain vaiheessa tarjolle myös kuluttajaversioita kilpapyöristä”, LUTin Marko Kasurinen arvioi.
Tehot, äänettömyys ja edullisuus houkuttavat
Moottorikerho Ring Race Club ry:n varapuheenjohtaja Simo Sälemaa uskoo, että ihmiset ovat vielä odottavalla kannalla kaluston kehittymisen suhteen.
”Mennee vielä 5–10 vuotta, ennen kuin sähkömoottoripyörät ja -autot yleistyvät moottoriurheilussa. Kehitys voi olla nopeaakin – kukapa olisi 10 vuotta sitten uskonut, miten suosittuja sähköautot ovat nyt. Myös korvaavat materiaalit, kuten erilaiset biopolttoaineet, muuttavat varmasti tulevaisuudessa moottoriurheilua”, Sälemaa sanoo.
”Ja biopolttoaineistahan saa jopa enemmän tehoja irti kuin bensiinistä.”
Suomen Motoristit ry SMOTO:n puheenjohtaja Jarmo Jokilampi näkee tulevaisuuden tekijöinä kaksi isoa vaikuttajaa: lainsäädännön muutokset ja nuorten kulutustottumukset.
”Tällä hetkellä mitään ajokorttiluokkaa – mopoja lukuun ottamatta – ei voi suorittaa sähköisellä ajoneuvolla ilman 78 automaattivaihteinen ajoneuvo -merkintää ajokorttiin. Jos tähän saataisiin lakimuutos, se olisi erittäin merkittävä tekijä asenteiden ja tietysti ympäristön kannalta”, Jokilampi sanoo.
Toiseksi vaikuttajaksi hän nostaa nuoret – jo nyt sähkömopojen suosio on kovassa kasvussa.
”Sähkömopojen toimintasäde yhdellä latauksella on parhaimmillaan 80 kilometriä. Se on jo aika hyvä lukema. Lisäksi sähkömopo on äänetön, ja tulee nuorelle halvemmaksi käyttää kuin bensalla käyvä mopo.”
Jokilammen mukaan meteli ärsyttää ihmisiä eniten kaksipyöräisten ajokaudella. SMOTO saa aiheesta varsin paljon yhteydenottoja.
”Tässä kohtaa sähköinen kalusto on vertaansa vailla”, Jokilampi toteaa.
Ratakuski Eemeli Lahdelle sähkömoottoripyörät eivät ole vielä aiheuttaneet ostohimoja, kuten hän itse asian ilmaisee.
”Sitten, kun sähköpyörien suorituskyky ajaa bensaversioiden edelle, uskon syttyväni kunnolla sähkömoottoripyörälle. Ilman muuta toivon, että sähkökalusto alalla lisääntyy. Ukkonen näyttää muille hienosti suuntaa”, Lahti sanoo.
Protopaja JHC on monella tapaa yliopistomaailman kapinallinen, ja erikoinen on myös pajan arkea pyörittävä kolmikko
LUT-yliopiston JHC-protopajaa luotsaa kekseliäs kolmikko, joka yleensä välttelee valokeilaa.
JHC Ukkonen
- paino 199 kg
- akku 9 kWh
- latausaika noin 1 tunti
- kilpailuteho 90 kilowattia
- huippunopeus 250 km/h
- kiihtyvyys 0–100 km/h ~3 sekuntia
- 1. versio rakennettu 2020
Lisätietoja:
Marko Kasurinen
