Tekoäly ei ole enää kuriositeetti. Viimeistään OpenAI:n tekoälypohjaisen chatbot ChatGPT:n myötä sen tarjoamat mahdollisuudet konkretisoituivat suurelle yleisölle. Iso osa kuluttajille suunnatuista sovelluksista on kuitenkin sisältänyt tekoälyä jo vuosia. Esimerkiksi Spotifyn, Facebookin ja TikTokin suosittelutoiminnot perustuvat tekoälypohjaiseen algoritmiin.
”Nyt pöhinää aiheuttavat luovat ja keskustelevat eli generatiiviset tekoälysovellukset, joissa tekoäly on selvästi esillä. Vuoden, kahden sisään ihmisten saataville on tullut tekoälysovelluksia, jotka tekevät niin hyvää jälkeä, että niitä voi hyödyntää moneen ammatillisesti relevanttiin tarkoitukseen”, LUT-kauppakorkeakoulun professori Paavo Ritala selittää.
Mihin tekoälyä käytetään nyt ja tulevaisuudessa?
Tekoälyssä yhdistyvät tilastotiede, algoritmit ja koneoppiminen. Sitä on hyödynnetty jo pitkään suurten datamäärien käsittelyssä. Tekoälyn avulla voidaan myös automatisoida rutiininomaisia, toistuvia tehtäviä, kuten esimerkiksi havaitsemaan tuotantolinjalla virheellisiä komponentteja.
Keskusteleva ja luova tekoäly ei ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa kaikilla aloilla, mutta Ritalan mukaan esimerkiksi markkinoinnin ja sisällöntuotannon ammattilaiset käyttävät sitä jo jonkin verran ideoiden sparrailuun ja uuden näkökulman hakemiseen.
Juuri tekoälyn merkitys erilaisten tietotyöläisten käytössä tuleekin kasvamaan, ja tämän myötä se tulee vaikuttamaan myös ihmisten työnkuviin.
Ylipäätään tekoälyn avulla monia asioita voidaan tehostaa. Käytännössä tekoäly on osa samaa kehitystä kuin muukin digitalisaatio.
”Entistä suurempi osa ympärillämme olevista esineistä ja järjestelmistä hyödyntää digitaalisuutta ja dataa, mikä tarkoittaa, että myös tekoälyä pystytään hyödyntämään yhä useammissa käyttökohteissa. Yksi esimerkki on robotiikka. Jo nyt tekoälyä on sulautettu robotiikkaan esimerkiksi teollisuudessa ja kuluttajakäyttöön tarkoitetuissa robotti-imureissa ja -ruohonleikkureissa, mutta tulevaisuudessa sitä tullaan varmasti hyödyntämään laajasti vaikkapa itseohjautuvassa liikenteessä.”
Tilaa Curious People -uutiskirje
Mitä tekoälyn kehityksessä olisi tärkeä huomioida?
Tekoäly ja teknologia ylipäätään kehittyvät nyt niin huimaa vauhtia, että perässä pysyminen vaatii perehtymistä, tutkimusta ja investointeja. Tekoäly vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan laajasti yritysten toimintaan, ihmisten elämään ja tätä kautta koko yhteiskuntaan, mikä tulee huomioida muun muassa poliittisessa päätöksenteossa, lainsäädännössä, tekijänoikeusasioissa ja tietoturvallisuudessa.
Erityisenä huomionkohteena Ritala nostaa esiin vielä vihreän siirtymän. Kaikki tietojenkäsittely kuluttaa energiaa, joten uutta teknologiaa pitää kehittää käsi kädessä vihreän siirtymän kanssa. Jos tekoäly kiihdyttää teollisuuden tuottavuutta ja kuormittaa maapalloa entisestään, sen tarjoama hyöty ihmiskunnalle jää osin käyttämättä.
”Tätä ei saa unohtaa. Kysymys on siitä, miten käytämme tekoälyä. Käytämmekö sitä työkaluna kestävyysongelmien ratkaisussa vai kulutuksen ja tuotannon lisäämiseen.”
Tekoälyn ja kestävyyden suhdetta voi ajatella myös yksilön näkökulmasta. Parhaimmillaan tekoäly voi toimia väsymättömänä sparrailukaverina, joka auttaa hahmottamaan informaatiotulvasta uusia näkökulmia.
Informaatiotulvassa piilee kuitenkin vaaransa. Ritala huomauttaa, että maailma hukkuu jo nykyisellään sisältöön ja sen määrä tulee kasvamaan entisestään.
”Rajojamme koetellaan jo nyt, eikä ihmisen kognitiivinen kyvykkyys skaalaudu loputtomiin. On tärkeää, että järjestelmät suunniteltaisiin ihmisille tässä suhteessa luonnollisiksi ja hyvinvointia edistäväksi.”
Professori Paavo Ritala tekoälystä mediassa
- Talouselämä 5.8.2023: Näin yritykset maailmalla käyttävät tekoälyä bisneksen luomiseen – Suomalaiset eivät saa jäädä jälkeen
- YLE 14.7.2023: Tekoälylle tarjolla iso rooli ilmastonmuutoksen taklaamisessa – ”Ilman tekoälyä me ei voida olla riittävän tehokkaita”, toteaa professori
- YLE 12.7.2023: Professorilta vakava viesti: Opettele käyttämään tekoälyä, ennen kuin se vie sinun työsi
Miten LUT tutkii tekoälyä?
LUTilla tekoälyä tutkitaan niin tekniikan, kauppatieteiden, yhteiskuntatieteiden kuin viestintätieteiden aloilla. Tekniikassa keskitytään esimerkiksi koneoppimiseen ja simulaatioihin siinä missä kauppatieteissä tarkastellaan tekoälyn tuomia muutoksia tietotyöhön, johtamiseen, liiketoimintamalleihin ja ansaintalogiikoihin.
Esimerkiksi LUT-kauppakorkeakoulun tuoreessa tutkimuksessa generatiiviselle tekoälylle löydettiin useita eri käyttökohteita monelta eri toimialalta, aina teknisestä ohjelmistokehityksestä lakitoimistoihin ja konsulttiliiketoimintaan. Ritalan lisäksi tutkimuksessa olivat mukana nuorempi tutkija Laavanya Ramaul ja teollisuusprofessori Mika Ruokonen.
Tekoäly on tärkeä tutkimuskohde myös yhteiskunta- ja viestintätieteissä.
”Viestintätieteissä tekoäly on suuri aihe, sillä se muuttaa viestintäympäristöämme merkittävästi esimerkiksi informaatiohälyn, vaikuttamisen, bottien ja uusien markkinoinnin ja mainonnan keinojen myötä. Yhteiskuntatieteissä puolestaan tarkastellaan tekoälyä laajemmasta näkökulmasta, esimerkiksi sen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin.”
Tämän lisäksi tekoälyä tutkitaan LUTissa poikkitieteellisesti. Ritala nostaa esiin More Sim -tutkimusalustan, joka kehittää teollisuutta ja suunnittelua edistäviä simulaatiopohjaisia tekniikoita. Tutkimusalusta yhdistää tekniikan, kauppatieteiden ja tuotantotalouden osaamista.
Tekoälytutkimuksen laaja-alaisuus osoittaa, että tekoälyn kehitystä ja vaikuttavuutta ei voi enää pysäyttää. Tekoälyä vierastaville Ritalalla onkin yksinkertainen viesti: kokeilkaa sitä.
”Tekoälyn käytöstä kieltäytyminen on hieman sama asia kuin jos aikanaan olisi kieltäytynyt sähköpostin tai koko internetin käytöstä.”
Lisätietoja:
