Kun tutkimuksen ja innovaatioiden vararehtori Jari Hämäläistä pyytää kertomaan tarkemmin LUTin tutkimustyön tavoitteista, vastausta ei tarvitse miettiä pitkään.
”Tunnuslauseemme on ”Science with a purpose” eli tiedettä, jolla on tarkoitus, ja tämä kiteyttää hyvin meidän tekemisemme ytimen. Ihmisen elämässä on usein tärkeää löytää tarkoitus omalle tekemiselle. LUTilla tekemisen tarkoitus löytyy helposti: tiedettä ei tehdä ainoastaan tieteen vuoksi vaan taustalla on aina jonkin asia, johon halutaan löytää ratkaisu”, Hämäläinen kertoo.
Käytännönläheisyys on ollut Hämäläiselle tuttua läpi hänen koko uransa. Opiskeltuaan aluksi teoreettista matematiikkaa Jyväskylän yliopistossa hän siirtyi sovelletun matematiikan puolelle ja teki väitöskirjan Valmetin rahoittamassa projektissa, jossa mallinnettiin paperikoneen monifaasivirtauksia. Tohtoriksi väiteltyään Hämäläinen teki pitkän rupeaman erikoistutkijana ja tutkimuspäällikkönä sekä VTT:n että Valmetin palveluksessa.
”Teollisuudessa työskennellessäni tiesin aina päivää aloittaessani hyvin sen, miksi olin siellä. Työhöni kuului muun muassa tarkastella, mitä virtausteknistä osaamista tarvitaan paperikoneen kehittämiseen. Lisäksi vedin Tekesin eli nykyisen Business Finlandin rahoittamia hankkeita, joissa oli mukana tutkimuslaitoksia ja yliopistoja maailmanlaajuisesti”, Hämäläinen kertoo.
Takaraivossa kuitenkin kypsyi ajatus akateemiseen maailmaan palaamisesta, ja vuoden 2004 alussa Hämäläinen aloitti professorina Kuopion yliopistossa. Syksyllä 2010 hän siirtyi LUTille, jossa hän johti laskennallisen tekniikan tutkimuskeskusta. Vararehtoriksi hänet valittiin 2014.
Nykyisessä roolissaan Hämäläinen vastaa LUTin tohtorinkoulutuksesta, tutkimusalustoista sekä professorirekrytoinneista tenure-track toimikunnan puheenjohtajan roolissa. Lisäksi hänen arkeensa kuuluu tällä hetkellä esimerkiksi tutkimuksen ja sen vaikuttavuuden kansainvälisen arvioinnin vetäminen.
”Kansainvälinen yhteistyö on yksi LUTin toiminnan merkittäviä osia. Olemme esimerkiksi rakentamassa Euroopan Komission rahoituksella eurooppalaista EULiST-yliopistoa, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa eurooppalaisten korkeakoulujen laatua ja kilpailukykyä läheisen yhteistyön avulla sekä vahvistaa eurooppalaisia arvoja ja identiteettiä. Olen ollut vahvasti rakentamassa tätä yhteistyötä viimeiset kolme vuotta”, Hämäläinen sanoo.
Tilaa Curious People -uutiskirje
LUTin strategian keskiössä ilmastonmuutosta hidastavat teemat
LUTin tutkimustyön taustalla vaikuttaa yliopiston erikseen määritelty strategia, jonka fokus painottuu puhtaaseen veteen, ilmaan ja energiaan sekä kestävään liiketoimintaan ja yhteiskuntaan. Hämäläinen kuitenkin painottaa, että tutkijat saavat itse päättää tutkimuksensa aiheet. Miten akateemisen vapauden sekä yliopiston strategian sovittaminen yhteen toimii käytännössä?
”Vertauskuvallisesti voidaan sanoa, että se on vähän kuin ohjaisi isoa laivaa. Meillä on strateginen suunta, mikä määrittelee esimerkiksi sitä, mille aloilla avaamme uusia professuureja. Samaan aikaan kuitenkin akateeminen vapaus takaa yksilötasolla sen, että rekrytoidut professorit ja muut tutkijat saavat itse valita tutkimusaiheensa sen mukaan, mitä pitävät kiinnostavina”, Hämäläinen kuvaa.
Strategian osa-alueita päivitetään tyypillisesti viiden vuoden välein sen mukaan, mitkä teemat ovat ajankohtaisia ja mistä LUTilta löytyy aitoa osaamista.
Seuraamme koko ajan maailman muuttumista ja haluamme olla mukana suurissa yhteiskunnallisissa murroksissa.
”Voidakseen olla tutkimuksemme fokusalue teeman tulee olla tieteellisesti merkittävä sekä riittävän mittava, että siitä voi johtaa uusia innovaatioita", Hämäläinen painottaa.
”Edellisessä strategiassa kiertotalous oli yhtenä fokusalueena, mutta se jakautui nykyisessä strategiassa puhtaaseen veteen ja ilmaan, ja samalla puhdas ilma kytkeytyi tiiviisti myös energiaan vaikkapa hiilidioksidin talteenoton kautta.”
Näiden strategisten päätöksien myötä LUTilla on esimerkiksi panostettu erotustekniikan laboratorioihin, jotka ovat laajentuneet nesteiden erotustekniikasta kaasujen erotukseen ja sitä kautta energiaan ottamalla ilmakehästä hiilidioksidia ja tekemällä siitä synteettistä polttoainetta.
”Seuraamme koko ajan maailman muuttumista ja haluamme olla mukana suurissa yhteiskunnallisissa murroksissa. Kaikissa teemoissa on vahvasti läsnä ilmastonmuutos ja sen hillitseminen. Tähän liittyvät läheisesti esimerkiksi uusiutuva energia ja erilaiset energiainvestoinnit, kuten tuuli- ja aurinkoenergia, energian varastointi hiilivetyinä, sähköverkkojen kehittäminen, erilaiset liiketoimintamallit ja lopulta me kaikki ihmiset sekä koko yhteiskunta: kuinka hyväksymme ja tuemme erilaisia toimenpiteitä maapallomme pelastamiseksi”, Hämäläinen sanoo.
Monialainen yhteistyö avainasemassa suurten ongelmien ratkaisussa
LUT ei pyri tutkimuksessaan löytämään ratkaisuja pelkästään Suomea vaan koko maailmaa koskettaviin pulmiin. Tässä tarvitaan myös valtioiden rajoja ylittävää kumppanuutta. 62 prosenttia LUTin tieteellisistä julkaisuista onkin kansainvälisen yhteistyön tulosta.
”Monet hankkeistamme ovat Euroopan komission rahoittamia, ja teemme hankkeita usein myös yhteistyössä teollisuuden kanssa. Tutkimamme haasteelliset ongelmat ovat usein monisyisiä eikä kyse ole ainoastaan yhden teknisen ongelman ratkaisusta. Asioita tarkastelemaan tarvitaan monen eri osa-alueen osaajia yhdessä”, Hämäläinen avaa.
Hämäläinen korostaakin, kuinka eri tieteenalat tulee nähdä tasavertaisina ja merkityksellisinä toimijoina, jotka tuovat oman alansa ratkaisun monisyisiin pulmiin. Siinä missä insinööripainotteiset alat tarkastelevat pulmia teknisten ratkaisujen kautta, tarvitaan yhteiskuntatieteitä ja kauppatieteitä analysoimaan yhteiskuntaa sekä ekologista, ekonomista ja sosiaalista kestävyyttä.
”Esimerkiksi kaikki haluavat käyttää uusiutuvaa sähköä, mutta kuinka moni haluaa tuuliturbiinin omalle takapihalleen? Kun yhteiskunnassa tapahtuu jokin murros, täytyy aina ottaa huomioon ihmiset ja yhteiskunnan toimintatavat”, Hämäläinen sanoo.
Tästä päästäänkin takaisin alussa esitettyyn kysymykseen: mitkä asiat ovat LUTin tutkimustyön ytimessä? Jos tutkimustyön tarkoituksena on suurten ongelmien ratkaiseminen, niin yhteistyö on se, millä tämä tavoite saavutetaan. Monisyiset pulmat vaativat moniulotteisia ratkaisuja, ja tätä varten tarvitaan yhteen osaajia niin teollisuudesta, eri tieteenaloilta kuin eri maistakin.
”Maailma on täynnä yliopistoja, jotka osoittavat ongelmia. Me haluamme olla mukana niiden ratkaisemisessa. Tiiviissä yhteistyössä kaikkien osapuolten vahvuudet pystytään tunnistamaan ja niitä voidaan tukea. Tällä tavalla onnistumme löytämään ratkaisut aikamme suuriin ongelmiin”, Hämäläinen summaa.
Jari Hämäläinen
- Kotoisin Mikkelin maalaiskunnasta, joka on sittemmin yhdistynyt Mikkelin kaupunkiin
- LUTin tutkimuksen ja innovaatioiden vararehtori vuodesta 2014 lähtien.
- On työssään hyvin perillä kansainvälisten yliopistovertailujen metodeista ja miettii yhtenään, millä keinoin LUT pärjäisi niissä entistäkin paremmin.
- Työskennellyt aikaisemmin Kuopion yliopistossa Sovelletun fysiikan laitoksella, jossa perusti paperifysiikan tutkimusryhmän. Yliopiston yhdistyessä Joensuun yliopiston kanssa toimi uuden Itä-Suomen yliopiston Fysiikan ja matematiikan laitoksen ensimmäisenä johtajana.
- Toiminut erikoistutkijana VTT:llä ja Valmetilla sekä tutkimuspäällikkönä Valmetilla.
- Julkaissut useita kirjoja ja tieteellisiä artikkeleita. Kehittänyt 12 patenttia.
- Toimii useassa luottamustoimessa, esimerkiksi Euro-CASE (The European Council of Academies of Applied Sciences, Technologies and Engineering) -johtoryhmän jäsenenä.
- Harrastuksiin kuuluu vanhojen hirsitalojen kunnostus, mökkeily sekä ranskalaiset viinit. Entinen urheilija ja muusikko, joka joulun alla nähdään yleensä Lahden ja Lappeenrannan kampuksella säestämässä pikkujoululauluja.