Insinöörialojen koulutus erikoistuu tyypillisesti johonkin tekniikan alaan – esimerkiksi energiatekniikka, sähkötekniikka, konetekniikka ja tietotekniikka ovat teknillisen alan opintovaihtoehtoja. Vaihtoehtojen määrästä kertoo se, että kevään 2025 toisessa yhteishaussa on tarjolla 63 diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaa hakukohdetta ja 130 ammattikorkeakoulujen tekniikan alan hakukohdetta.
Diplomi-insinööri on ylempi korkeakoulututkinto, insinööri (AMK) korkeakoulututkinto
Yliopistossa opiskeltava tekniikan diplomi-insinööritutkinto (DI) eroaa ammattikorkeakoulun insinööritutkinnosta laajuudellaan, sillä DI-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja insinööri (AMK) on korkeakoulututkinto.
Yliopistossa suoritetaan ensin 180 opintopisteen laajuinen, noin kolme vuotta kestävä tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK). Opintojen lopussa tehdään 10 opintopisteen laajuinen kandidaatintyö. Tämän jälkeen osaamista syvennetään 120 opintopisteen laajuisessa, noin kaksi vuotta kestävässä diplomi-insinöörin tutkinnossa. Tutkinnon opinnäyte on 30 opintopisteen laajuinen diplomityö, joka on yleensä yritykseltä saatu, tutkimustehtävän luonteinen toimeksianto.
Ammattikorkeakoulussa insinöörin tutkinnon suorittamiseen kuluu 3,5–4 vuotta, ja opintojen laajuus on 240 opintopistettä. Opinnäytetyön osuus tutkinnosta on 15 opintopistettä.
Tutkinnot poikkeavat toisistaan myös työharjoittelun laajuudessa. Ammattikorkeakoulussa tekniikan työharjoittelulle on varattu 30 opintopistettä. LUT-yliopistossa työharjoittelua tai -kokemusta voi sisällyttää kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoihin yhteensä enintään 12 opintopistettä. Poikkeuksen tekevät tuotantotalouden DI-tutkinnot, joihin ei voi sisällyttää työharjoittelua tai -kokemusta.
Yliopistosta valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat johtotehtäviin sekä myynti-, koulutus- ja tutkimustyöhön. Ammattikorkeakoulusta valmistunut insinööri sijoittuu esimerkiksi teollisuuden, liikenteen tai hallinnon suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin.
Yliopistossa opiskelu perustuu tutkimustietoon ja teoriaan
Yliopisto tekee tieteellistä tutkimusta ja vastaa teknillisen alan korkeimmasta koulutuksesta. Yliopiston opetuksessa painottuu tutkimustieto, kun taas ammattikorkeakoulussa opetus voi perustua teorian rinnalla työelämän käytäntöön. Yliopistossa teoriapohjaa testataan käytännössä esimerkiksi yrityksiltä saatujen casetehtävien tai muiden reaalimaailman haasteiden ratkaisussa.
Tiedon etsiminen, käsittely ja suodattaminen kuuluvat tekniikan alan opintoihin ja ovat tärkeitä taitoja myös työelämässä. Ammattikorkeakoulussa opitaan etsimään ja käyttämään olemassa olevaa tietoa, kun taas yliopistossa opitaan analysoimaan ja jalostamaan hankittu tieto uudeksi tiedoksi.
Perusosaaminen yhdistävänä tekijänä
Tekniikan alojen opinnot alkavat matemaattis-luonnontieteellisen perusosaamisen hankkimisella niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa. Fysiikan avulla mallinnetaan reaalielämää ja matematiikan avulla ratkotaan teollisuuden ja liike-elämän ongelmia.
Matematiikassa pyritään yhtälön ratkaisemisen lisäksi ymmärtämään, mistä ratkaisun olemassaolo johtuu. Matematiikka ajatellaankin myös kielenä, jolla voidaan yksiselitteisesti ilmaista fysikaalisia riippuvuussuhteita, luonnonlakeihin perustuvia ilmiöitä ja loogista päättelyä.
Tekniikan alan opintotehtäviä tehdään usein ryhmässä. Tehtävät vaihtelevat koulutusohjelman mukaan, ja ne voivat olla erilaisia harjoitus-, laboratorio- ja projektitöitä. Tentit ovat tyypillisesti yksilösuorituksia sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Muitakin kurssinsuoritustapoja on käytössä monipuolisesti.
Esimerkiksi LUTissa ympäristötekniikan Ilmastonmuutos-kurssin harjoitustehtävänä on oman hiilijalanjäljen laskeminen. Lujuuslaskenta, kuten teräs- ja alumiinipalkin yhdistelmän jännitys, kuuluu konetekniikan opintoihin niin ammattikorkeakoulussa kuin yliopistossakin.
Opittua testataan käytännössä
Tekniikan opintoihin kuuluvissa projekteissa ratkotaan aitoja yhteiskunnan haasteita ja testataan opittuja asioita käytännössä. Myös työelämässä insinöörit ja diplomi-insinöörit vaikuttavat yhtä lailla niin suunnittelupöydissä kuin kentälläkin.
Diplomi-insinööreiksi tähtäävät pääsevät alasta riippuen tutustumaan muun muassa miten luonnon energiavaroja muutetaan ihmiskäyttöön sopivaksi energiaksi, kuten lämmöksi, sähköksi tai höyryksi, rakennetaan älykkäitä sähköverkkoja, erotetaan vedestä mikromuoveja ja hyötykäytetään jätevirtoja sekä kuinka kehitetään liiketoimintaa analysoimalla datamassoja laskennallisin menetelmin.
Tulevat AMK-insinöörit voivat tutustua opintojen aikana esimerkiksi sähköisen liikenteen kehittämiseen, teollisuuden tuotantolaitteiden suunnitteluun ja kestävien elinympäristöjen rakentamiseen.
Sivuaineella monipuolisuutta tutkintoon
Yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa tekniikan opintoihin kuuluvat myös kieli-, viestintä- ja vapaasti valittavat opinnot. Yliopistossa suoritetaan näiden lisäksi myös sivuaine. Sivuaine on opintokokonaisuus, joka täydentää pääaineopintoja. Sivuaineen avulla opiskelija luo oman ainutlaatuisen osaamisprofiilinsa ja rakentaa itselleen monipuolisia mahdollisuuksia työelämässä. Esimerkiksi LUTissa liiketoimintaosaaminen on suosittu sivuaine erityisesti tietotekniikan ja ympäristötekniikan opiskelijoiden keskuudessa.
Tekniikan osaajia tarvitaan parantamaan maailmaa
Ammattikorkeakoulun ja yliopiston tekniikan koulutusohjelmista valmistuu kokonaisuudet hahmottavia, luovia ongelmanratkaisijoita. He kehittävät yhteiskuntien rakenteita kestävimmiksi ja osaamiselle on kysyntää myös Suomen ulkopuolella.
Valinta yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä kannattaa tehdä omien osaamis- ja työelämätavoitteiden mukaan. Joissakin työtehtävissä ylempi korkeakoulututkinto voi olla pätevyysvaatimus. AMK-insinöörit voivat valmistuttuaan hakea yliopistoon diplomi-insinööriopintoihin tai ammattikorkeakouluun ylempiin AMK-opintoihin. Diplomi-insinöörit voivat opiskella aina tohtoriksi asti.
Opiskeletpa tekniikan tutkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, valmistut arvostetuksi ammattilaiseksi, joka osaa luoda tulevaisuuden ratkaisuja.
Tekniikan kandidaattiohjelmat LUT-yliopistossa
Suomenkieliset kandidaattiohjelmat:
- Energiatekniikka
- Kemiantekniikka
- Konetekniikka
- Laskennallinen tiede ja tekoäly
- Sähkötekniikka
- Tietotekniikka
- Tuotantotalous
- Ympäristötekniikka
Englanninkieliset kandidaattiohjelmat:
- Computational Science and Artificial Intelligence
- Electrical Engineering (kaksoistutkinto-ohjelma)
- Energy Technology (kaksoistutkinto-ohjelma)
- Mechanical Engineering (kaksoistutkinto-ohjelma)
- Software and Systems Engineering (kaksoistutkinto-ohjelma)
- Technology and Engineering Science
- Industrial Engineering and Management
